Tervetuloa Ilo olla yhdessä! - positiivisen kasvatuksen blogiin!

img
Selviytyä vai kukoistaa? – perheen toimintasuunnitelma arjen apuna

Positiivisen vanhemmuuden kirjoissa puhutaan usein ”family blueprint”, jonka voi kääntää ”perheen toimintasuunnitelmana” tai ”perheen pohjapiirroksena”.

Ruuhkavuosissa helposti menee ”automaattivaihteelle”, jossa suorittaa asioita asenteella ”kunhan vain selviän tästä päivästä”. Kun tavoite on selviytyä, voi monet hyvät arvot ja tavoitteet jäädä vain ajatukseksi ja toiveeksi. Varsinkin kun olisi myös mahdollisuus saada perheenjäsenet toimimaan yhdessä ja kukoistamaan yhteisten arvojen ja tavoitteiden kautta.

Perhekulttuuri rakentuu muun muassa arvoista, moraalista, tavoista, uskomuksista ja rutiineista. Kahta samanlaista perhettä ei ole eikä yhtä täydellistä mallia. Mutta on todella monta hyvää tapaa toteuttaa hyvää perhe-elämää ja kasvatusta.

Miljoona tapaa

Välillä päivän tavoite voi olla selviytyä, mutta jotta perheen olisi mahdollisuus myös kukoistaa, on hyvä pysähtyä pohtimaan perheen tavoitteita ja toimintaa. Yhdessä voi rakentaa esimerkiksi taulun, johon kootaan perheenjäsenten vahvuudet, osaamiset ja taidot, vastuut ja oikeudet sekä koko perheen arvot, uskomukset, asenteet, tavat, rutiinit ja toiminta.

Tästä on monta hyötyä. Hyvä suunnitelma selkeyttää arkea ja motivoi perheenjäseniä. Arjen palasten läpikäyminen ja järjestäminen usein selkeyttää ajatuksia ja tavoitteita. Monesti löytyy myös asioita, jotka toimivat jo hyvin – onnistumisia ja saavutettuja tavoitteita. Ne tuovat kyvykkyyden tunnetta ja uskoa suunnitelman niihin osiin, jotka kaipaavat vielä toteuttamista.

Lapsien osallistaminen lisää heidän yhteistyöhalukkuutta. Useat valtataistelut lasten kanssa tulevat siitä, että he tuntevat voivansa vaikuttaa liian vähän ympäristöön tai arkeen. Tässä lapsi pääsee mukaan. Tämä puolestaan lisää yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja vähentää ei-toivottua käyttäytymistä. Lapselle on myös selkeämpää, mitkä ovat tämän perheen arvot ja toimintatavat. Kuva perheestä yhdessä toimivana tiiminä selkeytyy ja yhteys vahvistuu.

Lisäksi arvot siirtyvät yhteisen toiminnan kautta.

Keskustelemme mieheni kanssa automatkalla elämämme arvoista. Yksi esille nouseva arvo on toisten ihmisten auttaminen. Se on meidän kummankin arvo ja toteutuu muun muassa työssämme ihmisten parissa. Perhe-elämän toiminnassa se ei kuitenkaan lapsen osalta toteudu muulla tasolla kuin toisten ihmisten kunnioittamisena ja ystävällisyytenä. Olen monta kertaa miettinyt esimerkiksi joulunlapsi lahjan kokoamista yhdessä lapsen kanssa tai  yhdessä ryhtymistä Plan-kummiksi. ”Kiire” on aina mennyt ohi puhtaana tekosyynä. Jos oikeasti haluaisin tämän arvon siirtyvän lapsilleni, minun on otettava lapseni mukaan. Ei riitä, että itse toteutan ja ajattelen arvojeni mukaisesti. Minun on otettava lapseni mukaan toimintaan ja jakaa ajatuksiani. Antaa lapselle mahdollisuus nähdä syyt arvon takana ja tehdä omat johtopäätökset ja valintansa.

Toimintasuunnitelman tekemiseen voi ottaa mukaan myös isovanhemmat, kummit, ystävät tai muut aikuiset, jotka ovat osa yhteistä arkea sekä perhekulttuuria. Jokaisen perhe on omanlaisensa.

InkedPerheen toimintasuunnitelma_LI

Miten tehdä perheen toimintasuunnitelma?

1. Varaa tarpeeksi aikaa

Varaa päivä tai ilta, jolloin kenelläkään ei ole kiire harrastuksiin, töitä tai muita tapaamisia sovittuna kalenterissa. Laittakaa yhteinen suunnitteluaika perhekalenteriin tai jokaisen omaan kalenteriin. Perheen toimintasuunnitelma muuttuu jossain vaiheessa perheen perinnöksi, joten siihen kannattaa varata aikaa.

2. Mieti etukäteen pohdittavia kysymyksiä lasten ikätason  mukaan

”No jutellaanpa” voi aiheuttaa syvän hiljaisuuden, joten on hyvä ennakoida ja miettiä etukäteen kysymyksiä ja tekotapaa. Neljä-viisivuotiaat voivat jo hyvin osallistua tällaiseen keskusteluun. Pienempien kanssa keskustelua voi käydä enemmän käytännön tasolla. ”Mikä on sinulle tärkeää?”, ”Millä tavalla toivot meidän perheessä puhutaan toisille?”, ”Mitä asioita haluaisit tehdä koko perheenä?”, ”Mitä osaamme tehdä?”, ”Mikä olisi sinulle sopiva kotityö?” jne. Jos lapset ovat perheessä liian pieniä osallistumaan keskusteluun, voi keskustelun käydä pelkästään vanhemmat. Jo tässä vaiheessa toimintasuunnitelma on hyvä osa ennakoivaa vanhemmuutta.

Esimerkkikysymyksiä perheen toimintasuunnitelman tekoon:

Mikä on tämän perheen tarkoitus?
Millainen perhe haluamme olla?
Mistä haluamme perheen muistettavan?
Mitkä ovat tavoitteemme?
Millaisen ilmapiirin haluamme kotiin?
Millä tavalla kohtelemme ja puhumme toisillemme?
Mitkä asiat ovat meille tärkeitä?
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenten vahvuudet, lahjakkuudet ja taidot? (Tässä hyvä käydä läpi esimerkiksi jokaisen luonteenvahvuudet)
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenen vastuualueet?
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenen oikeudet ja vapaudet?
Millaisten periaatteiden mukaan toimimme?
Ketkä ovat esikuvamme?
Mitkä asiat inspiroivat meitä ja miksi?
Mitä annamme perheenä tälle yhteiskunnalle?

Keskustelua voi käydä myös eri kategorioiden kautta. Esimerkiksi uni, liikunta, ruokailu ja syöminen, ympäristö, harrastukset, vuorovaikutus (keskustelu ja kuuntelu), kotityöt, ihmisten kohtaaminen, eläinten kohteleminen ja niin edelleen.

”Jokaiseen päivään kuuluu tunti liikuntaa.”
”Koko perhe kokoontuu syömään päivällistä yhdessä joka päivä/viikonloppuisin.”
”Kun kuljemme kaupungilla, keräämme maasta näkemämme roskat.”
”Syömme kerran viikossa kasvisruokaa.”
”Jokaisella on ikätasoon sopiva kotityö.”
”Kohtelemme eläimiä kunnioituksella ja rakkaudella”

3. Kuuntele jokaista perheenjäsentä tasapuolisesti

Ideointivaiheessa jokaisen ajatukset laitetaan ylös, eikä niitä arvostella, arvoteta tai karsita. Tarkoitus on tuottaa mahdollisimman erilaisia ajatuksia. Kun yhteistä perheen taulua aletaan muodostamaan, mietitään jokaisen ehdotuksen kohdalla sopiiko ajatus tai ehdotettu toiminta kaikkien ajattelutapaan ja arvoihin.

Voi kestää hetken aikaa ennen kuin keskustelu lähtee käyntiin. Jos tuntuu, että sinä päivänä ajatus ei kulje, voi ajatuksen jättää ”hautumaan” ja palata siihen toisena yhteisenä aikana.

4. Kolme ehdotusta kokoamiseen

Perheen toimintasuunnitelman voi koota aivan omalla tavallaan. Luovuutta voi vapaasti käyttää ja eri esitysmuotoja. Tässä kolme ehdotusta toteutukseen:

a) Seinätaulu

Kerätkää ajatuksianne ja vastauksianne kartongille lauseina, kuvina tai mottoina. Tähän voi lisätä oikeastaan mitä vain. Inspiroivia laulun sanoja, tärkeitä sanontoja tai kuvat perheenjäsenistä sekä heidän taidoistaan, vahvuuksistaan, vastuistaan ja oikeuksistaan. Arvot voivat olla yksittäisinä otsikkoina tai toiminnan kuvauksina. Sana ja tapa on vapaa.

b) Kategoriataulu

Arvot, uskomukset, tavoitteet voi myös kerätä eri kategorien kautta. Kirjatkaa yläotsikkoja ja niiden alle miten asia toimii ja toteutuu sekä mahdolliset perheen toteuttajat.

Perheen toimintasuunnitelma1

c) Meidän kymppilista

10 lista

Esimerkki 10 listan asioista

Yksinkertaisin ja nopein vaihtoehto on tehdä luettelolista, jossa perheen 10 tärkeintä tapaa tai arvoa listattuna. Otsikkona voi olla esimerkiksi ”meidän perheen säännöt”, ”meidän perheessä toimitaan” tai ”meidän perheelle tärkeää”. Jos tuntuu, että aika on tiukalla, niin tämä on hyvä ensimmäinen askel. Tästä voi helposti laajentaa sitten isompaa katsausta.

Ottaa toteutustavaksi minkä tahansa, on hyvä lisäksi tauluun tai listaan hyvä kerätä jokaisen vahvuudet, taidot ja muut hyvät puolet sekä heitä inspiroivat esikuvat.

5. Jaa vastuuta

Voitte ottaa myös rooleja perheen arvojen toteutumisen seuraamisessa tai arvojen toteuttamisen ideointina. Jos esimerkiksi keskustelussa perheen arvona nousee kierrätys, mutta se ei ole toiminnallisesti ajan tasalla, voi jollekin antaa tehtäväksi suunnitella perheen jätteenkierrätys. Tämä on sopiva tehtävä esimerkiksi perheen koululaiselle.

6. Ripustakaa suunnitelma näkyvälle paikalle

On hyvä, että suunnitelma on jossain näkyvällä paikalla, missä siihen on helppo viitata. Taulu toimii muistutuksena yhteisistä sovituista asioista ja sitä voi käyttää myös yhteisen pohdinnan välineenä.

”Äitiii! Mun lelu hajosi. Katso tästä irtosi tämä pää. Meidän täytyy ostaa uusi.” poikani saapuu luokseni valittaen. Katson lelua ja huomaan asian olevan korjattavissa. ”Vai uusi.” pohdin ääneen. ”olisikohan meillä muita vaihtoehtoja, jotka sopisivat paremmin meidän perheen tapaan?” jatkan ja viittaan perheen tauluun. Näen pojan katsovan taulua ja pysähtyvän miettimään ”korjaamisen ja kierrättämisen” kohdalle. ”Hmm, voisiko tämän korjata?” hän sanoo hetken päästä. ”Kuulostaa oivalta ehdotukselta. Kokeillaan!” tartun pojan ajatukseen ja haen kuumaliimapistoolin korjaustöitä varten. Pian lelu on taas leikkikuntoinen ja asia hoidettu yhteisiä perheen arvoja ajatellen.  

7.  Varatkaa vuoden päähän uusi tarkasteluaika

Suunnitelmaa on hyvä aika ajoin päivittää. Lapset kasvavat ja elämäntilanteet muuttuvat. Arvot usein pysyvät, mutta toiminta saattaa muuttua vuosien varrella. Isommat lapset voivat myös ottaa enemmän osaa ja vastuuta perheen kulttuurin luomiseen ja toteuttamiseen.

Ja ei kun tekemään!

Positiivisen kasvatuksen talo

Tässä meidän perheen kasvatuksen arvoja koottuna kangastaloon, joka on esillä olohuoneessa hyvänä muistutuksena meille vanhemmille kasvatuksen arvoista ja tavoitteista. Kasvatus on yksi osa perheen toimintasuunnitelman arvoja. Toimintasuunnitelma voi siis olla myös eri tauluissa tai eri toteutuksina kategorioittain koottuna.

img
Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen? teemaillan diat ja linkki livelähetykseen

Kiitos kaikille eilen (10.1) positiivisen kasvatuksen teemailtaan paikan päällä osallistuneille ja lukuisille liveseuraajille! Livelähetys on katsottavissa vielä kaksi viikkoa keskiviikkoon 24.1.2018 asti facebookin kautta.

Livelähetyksessä dioja ei valitettavasti saatu näkymään, joten tässä diat nyt pdf-muodossa.

Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen diat (pdf)

Livelähetys löytyy sivuilta kaksi viikkoa (24.1.2018) asti ja sitä voi katsoa myös ilman kirjautumista tai Facebook tiliä.

https://www.facebook.com/positiivinenkasvatus/

img
Ajankohtaista! Positiivisen kasvatuksen minuuttivideot alkavat Youtubessa

Olen haaveillut tästä kauan. Positiivisen kasvatuksen videoiden tekemisestä. Nyt ensimmäinen on julkaistu Youtubessa.

Ensimmäinen positiivisen kasvatuksen minuuttivideo aiheena on, miksi lähdin tekemään minuuttivideoita ja mitä on tulossa? Kannattaa ryhtyä kanavan seuraajaksi, niin ei jää väliin yhtään videota.

PS: Videossa tekstitys, joten voi hyvin painaa äänetön nappia, jos musiikki häiritsee.

img
Kädet korvissa, nenä kiinni kännykässä ja silmien edessä sulkeutuvat ovet – Miten palauttaa yhteys lapseen?

On viimein hiljaista. Riidan jälkeen katsomme toisiamme poikani kanssa ja kummankin silmistä näkee katumuksen ja halun palauttaa yhteys. Otan poikani syliin, halaan tiukasti ja sanon ”anteeksi”. Hän vastaa myös anteeksipyynnöllä ja halaa takaisin. Sitten keskustelemme viimein rauhassa yhdessä, löydämme myös hymyn ja naurun sekä saamme selvitettyä riidan aiheuttaneen tilanteen.  

Sovinto, yhteyden palauttamisen hetket ovat parhaita. Ne palauttavat takaisin turvalliseen tilaan ja siirrymme napit vastakkain asetelmasta posket rinnakkain tilaan.

Näitä yhteyden palauttamisen hetkiä on monia. Koululainen avaa hitaasti paiskaamansa oven, teini-ikäinen laskee kännykän ja katsoo viimein sinua silmiin, taaperon kapuaminen syliin tai halaus, minkä ikäiseltä lapselta tahansa.

Yhteyden palauttaminen tarvitsee toteutuakseen sinnikkyyttä. Sitä ei voi pakottaa, vaan se palautuu yrittämisen kautta.

Mielensä pahoittanut lapsi on piiloutunut pitkien hiuksiensa taakse ja katsoo lattiaan. Menen hänen viereensä ja kurkistan hiusten välistä yrittäen saada katsekontaktin. Lapsi mutristaa suutaan ja kääntää katseensa pois. Hetken kuluttua hän kuitenkin palauttaa päänsä asennon, aivan kuin kutsuen minua kurkistamaan uudestaan. Esitän arkaa ja teen pikaisen kurkistuksen. Tällä kertaa pää ei käänny, vaan näen hiusten välistä suunpielen nousseen pieneen hymyyn. Olemme menossa oikeaan suuntaan. Teen kuin lapsi ja vedän hiukset eteeni. Hetken päästä näen pienien silmien kurkistavan hiusten välistä. Nauramme yhdessä ja tilanne raukeaa.  

Keep inviting the child to connect, but offer to do it their way, on their terms. – Lawrence J.Cohen

Lapsi vetäytyy yhteydestä, kun tuntee olonsa yksinäiseksi, pelokkaaksi tai on tunteiden ylikuormittama. Monet asiat voivat estää lapsen palautumista yhteyteen. Pelko on yksi. Lapsi voi pelätä liikaa yhteyden katkeamista, tunnetuskaa. ”Parempi on olla ilman yhteyttä, kun elää epävarmuudessa” hän pohtii. Lapselta puuttuu luottamus yhteyden pysyvyyteen.

Samasta syystä aikuisen voi olla helpompi vetäytyä. On helpompi kestää yksinäisyyttä, kun vaikeiden tunteiden käsittelemistä lapsen kanssa. Silloin tulee helposti sanottua ”mene vain” ja ”ole sitten hiljaa”, eikä edes yrittää yhteyden palauttamista.

Aikuisen tulee kuitenkin turvata ja kasvattaa lapsen luottamusta siihen, että yhteydessä on hyvä olla ja yhteyden palautumiseen voi luottaa.

Palaa yhteyteen mahdollisimman nopeasti yhteyden katkeamisen jälkeen.

Kun yhteys palautetaan nopeasti ja aikuinen ohjaa lasta yhteyden palauttamiseen, lisää se luottamusta aikuisen ja lapsen välillä. Välillä katkeava yhteys ei ole lopullista, vaan väliaikainen tila. Yhteyteen kannattaa palata ja sen palauttamiseen panostaa.

palautuskuva

Miten yhteys palautetaan?

Kun keinomme loppuvat, alamme usein nalkuttamaan tai työnnämme lapsen itse pois. Kun tulemme torjutuksi, nostaa se tunteet pintaan ja ajattelu vaikeutuu.

We yell when we reach the end of our rope, or just out of habit. All because we feel helpless, rejected, and cut off. We want to reconnect, as much as our children do, but we don’t know how. – Lawrence J.Cohen

Oikean tavan yhteyden palauttamiseen auttaa se, että tuntee lapsen temperamentin, tavat ja toiveet. Toiset kaipaavat kosketusta, toisia se taas ahdistaa. Toiselle huumori on väylä, kun toista lasta se voi loukata. Läsnäolon kautta opit tuntemaan lapsen yhteyden palauttamisen tavat.

Tässä muutama esimerkkitilanne ja mikä saataisi toimia yhteyden palauttajana.

Mitä tehdä, kun lapsi laittaa kädet korville?

  1. Käänny ensiksi tarkastelemaan omaa kommunikointitapaa. Onko äänenvoimakkuus liian korkea? Huudanko? Mitä sanoja käytät? Tuleeko suustasi pelkkiä moitteita ja korjauksia?
  2. Pysähdy kuuntelemaa lapsen tunnetta. Lapsi voi olla peloissaan, jännittynyt tai ylikuormittunut. Tunteen vallassa lapsi ei pysty kuulemaan. Auta lasta sanoittamaan tunteensa. Muista! Ensin tunteiden käsittely, sitten ohjaus.
  3. Ole hetki hiljaa. Anna lapsen hengähtää ja mielen levätä. Ota samalla itsesäätelyn hetki ja rauhoita mielesi sekä kielesi, jos siihen on tarve.
  4. Aloita keskustelu uudestaan. Toivottavasti tällä kertaa paremmin tuloksin.

Mitä tehdä, kun ovi pamahtaa nenäni edessä kiinni?

  1. Kunnioita lapsen omaa tilaa. Älä mene heti huoneeseen perässä vaan anna lapsen hengähtää. Suoraan perässä ryntääminen usein vain kiristää tilannetta.
  2. Kerro kuitenkin olevasi saatavilla ja valmis keskustelemaan tai ratkomaan tilannetta, kun lapsi on valmis.
  3. Voit myös kokeilla leikkisää lähestymistapaa. Sujauta hauska tai rakastava viesti oven alta. Katso miten lapsi reagoi. Tai ala laulamaan lapselle oven takana.
  4. Jos tuntuu, että lapsi kuitenkin tarvitsee apua tunteiden säätelyyn, eikä vain hengähdystaukoa, älä jätä häntä yksin. (Muista tämä varsinkin pienten lasten kohdalla)

Mitä tehdä, kun lapsi vetäytyy omaan maailmaansa?

Katse kännykässä, silmät telkkarissa tai nenä kirjassa. Lapsi sulkeutuu pois yhteydestä.

  1. Osallista lapsi. Kysy häneltä mikä olisi hänelle paras hetki jutella tai mitä hän haluaisi tehdä? Anna hänen määritellä yhteyden palauttamisen väylä ja aikataulu.
  2. Tee hänen tavallaan. Mene hänen maailmaansa. Aloita yhteyden palauttaminen laittamalla viesti whatsupissa, mene mukaan katsomaan ohjelmaa tai kysy mitä kirjassa tapahtuu? Käytä sitä kanavaa, mihin lapsi tuntuu menevän pakoon.
  3. Kokeile hyvää kosketusta. Isompikin lapsi usein kaipaa lempeää kosketusta. Tiukan tilanteen voi laukaista hiusten pörrötys, halaus tai selän silittäminen. Varsinkin isompi lapsi itse harvoin toimii aloittajana, mutta joskus pelkkä kädestä kiinni ottaminen saattaa laukaista tilanteen tunnelukon ja palauttaa yhteyden.

Nuorten leirillä on ollut riitatilanne, josta eräs nuori on rynnännyt pois. Löydän hänet istumassa rannalla. Hiljaa piirtelemässä hiekkaan. Istun hänen viereensä. Odotan jännittyneenä siirtyykö hän kauemmaksi, mutta huomaan hänen jäävän paikalleen. Pohdin miten löytäisin yhteyden. Mietin mitä sanoisin, mutta en keksi mitään hyvää aloitusta ja päätän kokeilla peilaamista. Sanomatta sanaakaan alan myös piirtämään hiekkaan. Ensiksi piirrän vähän kauempana, kunnes vedän viivoja lähemmäksi hänen piirustustaan. Odotan hänen siirtoaan. Tämä näyttää toimivan ja lopulta piirrämme yhteistä kuvaa. Samalla avautuu keskustelu. ”Minua alkoi vaan suututtamaan niin paljon.” hän aloittaa. Nyökkään hiljaa ja osoitan kuuntelevani. Sanat seuraavat toisiaan ja pian teini on saanut jaettua tunteensa minulle. Sen jälkeen jatkamme keskustelua dialogina.

Lapsi haluaa palauttaa yhteyden. Hän kaipaa yhteyttä ja sen luomaa turvaa. Tämä koskee kaikenikäisiä. Meidän on parempi elää yhteydessä toiseen ihmiseen. Joskus riittää se, että on ja odottaa vieressä, joskus täytyy olla aktiivisempi ja yrittää sinnikkäämmin.

Mitä siis tulisi muistaa?

Kaikissa tilanteissa tee lapselle selväksi, että olet tässä yhteyden palauttamista varten. Pakottamalla yhteys ei parannu, vaan se täytyy tehdä lapsen ehdoilla. Anna lapselle mahdollisuus palauttaa yhteys omalla tahdillaan ja ehdoillaan. Pyri yhteyteen, mutta anna lapsen määritellä tapa ja tahti.

Älä sulje lasta ulos tai estä yhteyden palauttamista. Kun suljet oven hänen edessään, niin jonain päivänä hän ei ehkä yritä enää avata sitä. Meillä on mahdollisuus rakastaa ja yrittää palauttaa yhteys, vaikka emme tuntisi itseämme rakastetuiksi. Meidän on helpompi aikuisina tehdä ensimmäinen siirto kohti yhteyden palauttamista.

We can choose to be loving even if we aren’t feeling loved. – Rebecca Eanes

Mitä tämän jälkeen?

Konfliktit tyhjentävät lasten emotionaalisen kupin. Parasta olisi jos yhteyden rikkoontumisen ja palauttamisen jälkeen olisi mahdollisuus tehdä jotain yhteyden vahvistamiseksi. Yhteinen leikki, yhdessä touhuaminen, keskustelu tai vain hetkessä oleminen vahvistavat kummankin emotionaalisia tankkeja.

Lisää yhteyden vahvistamisen eri tavoista: Hyvässä yhteydessä! – miten ylläpitää vahvaa yhteyttä lapsen eri kehitysvaiheissa?

Tunnetankkien täyttö

img
Lapsi haluaa olla sinun kanssasi – 10 vinkkiä yhteiseen loma-aikaan

Ihanaa, loma alkaa! Ihan.. apua, siis loma alkaa! Monet päiväkodit, koulut ja kerhot menevät joululomalle ja vanhemmat tuntevat iloa, mutta moni myös kauhistusta. Arjen rutiinit muuttuvat, usein harrastuksissa on tauko ja tulee paine suunnitella lapselle päivien täytettä. Kuitenkin monet lapset nauttivat myös kiireettömyydestä ja siitä, että heillä on aikaa. Heillä on kerrankin aikaa järjestää kaikki legoukot riviin, kasata palapelejä, katsoa leffa tai sarja alusta loppuun, lukea kesken jäänyt kirja tai hengailla ystävien kanssa tylsistymiseen asti. Päiväkoti, kerho ja koulu ovat lapselle työtä. Yksinkertaisesti.

Lapset ansaitsevat lomaa.

Loma on myös hyvä aika vahvistaa lapsen ja vanhemman yhteyttä. Rauhassa keskustella, leikkiä yhdessä tai puuhailla rennosti. Kaikenikäiset lapset haluavat viettää aikaa vanhempiensa kanssa, kunhan oikea puuha löytyy. Jos arjessa ei yhteistä toimintaa ehdi paljon olla, voi lomalla aluksi olla hieman haastavaa löytää molempia kiinnostavaa tekemistä. Kuvan jälkeen muutama vinkki joista lähteä liikkeelle.

Paras lelu

Tässä 10 vinkkiä yhteiseen toiminnalliseen aikaan

  1. Käykää kirjastossa tai penkokaa kirjahyllyä. Tehkää jotain uutta. Anna lapsesi valita sinulle luettava kirja. Voitte myös lukea saman kirjan ja jakaa siitä lukupiirin omaisesti kokemukset ja oivallukset. Kirjoissa ei ole yläikärajaa. Tuomas Veturi kirjasta ja Neiti Etsivistä voi saada lapsen kanssa yhtä hyvän keskustelun aikaan kuin aikuisten kesken aikuisten kirjoista.
  2. Kaivakaa esiin lautapelit. Pelaaminen on monen lapsen mieleen ja opettaa myös sosiaalisia taitoja, vuoron odottamista ja häviämistilanteessa ikävien tunteiden sietämistä ja siitä eteenpäin menemistä. Jos viikoittainen pelipäivä ei kuulu arkirutiineihin, on nyt hyvä hetki kaivaa pelit esiin ja pyyhkiä pölyt kansista.
  3. Tehkää ruokaa ja leipokaa. Myönnän! Se on usein sottaisempaa ja hitaampaa, mutta samalla siinä luodaan muistoja, joita ei yksin voi tehdä. Kun lomalla on aikaa tehdä asiat hitaammin ja jälkeenpäin myös siivota (tämäkin yhdessä), niin kannattaa tätä taitoa harjoitella juuri nyt.
  4. Ruokkikaa luovuutta. Maalatkaa, piirtäkää, rakentakaa puusta kännykkäteline, neulokaa patalappu tai rakentakaa lakanoista ja tyynyistä linnake. Nyt on hyvä aika antaa käden ja mielen taidoille vapautta ja päästää ne lentoon. Mitä kaikkea voikaan saada aikaan, kun on pahvilaatikko, sakset ja värikynät?
  5. Kuunnelkaa musiikkia. Tutustukaa toistenne musiikkimakuun. Kertokaa toisillenne mistä musiikista tykkäätte ja vuorotellen kuunnelkaa toistenne lempikappaleita. Jakakaa myös mitä tunteita ja ajatuksia niiden kuunteleminen herättää.
  6. Nostakaa sykettä. Miettikää yhdessä molemmille mieluinen tapa nostaa sykettä. Esimerkiksi metsähippa, uimaretki, seinäkiipeily, tanssitunti tai joogahetki. Harjoittakaa yhdessä motorisia taitoja ja nostattakaa sykettä.
  7. Vahvistakaa rauhoittumistaitoja. Loma on hyvä aika myös hengitellä ja vahvistaa aivojen rauhoittumishermoratoja. Maksuttomia harjoituksia eri-ikäisille lapsille löytyy esimerkiksi skillilataamon sivuilta. Laittamalla hakuun teemataidot rauhoittuminen pääset heti oikeiden harjoitusten luo.
  8. Kasatkaa muistorasia tai valokuva-albumi. Vuoden viimeiset viikot ovat hyvä hetki käydä läpi vuoden parhaat hetket. Itse rakastan valokuvaamista ja juuri laitoin tilaukseen meidän viime vuoden kuvat (melkein 1000 kappaletta!). Vuoden aikana tapahtuu vaikka mitä ja osa jää usein unholaan. Yllätyn joka vuosi, kun käyn läpi kehittämiäni kuvia, siitä miten paljon kaikkea vuoden aikana onkaan tapahtunut. Mieleen muistuu hetkiä ”tuokin konsertti”, ”tuo hetki mökillä”, ”onpa ihana ilme”. Useimmat oivalluksen tuovat kuvat ovat aivan arkihetkistä, kuten yhteisestä iltapalahetkestä tai kotileffan katselusta. Tämä on myös samalla hyvä kiitollisuusharjoitus. Valokuvien lisäksi talteen voi laittaa tärkeitä lippuja, esineitä ja asioita ja sulkea ”vuoden 2017” muistorasiaan tai liittää kuva-albumiin.
  9. Hyppäys lapsen maailmaan. Mene mukaan lapsen leikkiin tai peleihin. Jos lapsesi pelaa itsekseen usein jotain peliä, mene mukaan ja pyydä häntä opettamaan myös sinulle. Pelatkaa sitten yhdessä. Lukekaa yhdessä esimerkiksi lapsen skeitti- tai demilehteä ja jutelkaa lapsen elämän ajankohtaisista asioista. Anna lapsen ohjata sinut mukaan maailmaansa hänen ehdoillaan. Jos perheessä on monta lasta, antakaa heidän vuorotellen valita päivän tai hetken toiminta. Toimintaehdotukset voi myös kirjoittaa paperille ja laittaa koriin, mistä aina arvotaan päivän yhteinen puuha.
  10. Kasatkaa unelmakartta. Kertokaa toisillenne unelmistanne ja tavoitteistanne vuodelle 2018. Leikatkaa kuvia aikakauslehdistä, piirtäkää ja kirjoittakaa. Tehkää omanlaisenne kuvakollaasi ja esitelkää se muulle perheelle tai vaikka koko suvulle, jos teillä on tapana kokoontua suvun kesken. (Vinkki! Tähän tauluun voi kasata myös tulevan vuoden kasvuvahvuuksia.)

Vastapainoksi on hyvä olla myös paljon suunnittelematonta aikaa. Tilaa tylsistyä ja vain olla yhdessä. Antaa tilaa hiljaisuudelle ja sille, että lapsi itse keksii puuhaa. Tylsyys tekee aivoille hyvää ja auttaa niitä palautumaan kiireestä. Se aktivoi myös lapsen ajattelemaan itse ja käyttämään luovuuttaan.

Jokaisen lapsen suusta on välillä hyvä kuulua: ”Mulla on tylsää!”

Vaikka valitus saattaa ensiksi ottaa hermoille, kannattaa yrittää kärsivällisesti odottaa lapsen omaa ideaa. Kun aikuinen ei heti työnnä eteen jotain itse valmistelemaansa toimintaa tai ideaa, vaan vastaa vaikkapa sanomalla ”pohditaanpa yhdessä”,  antaa se tilaa lapsen omalle ajattelulle.

 

Joululoma listaus.jpg

Lapsi voi myös etukäteen miettiä asioita, mitä haluaisi tehdä lomalla.

 

img
Hyvässä yhteydessä! – miten ylläpitää vahvaa yhteyttä lapsen eri kehitysvaiheissa?

Rakkaudellinen vastaaminen lapsen tarpeisiin tulisi jatkua koko lapsuuden ajan aina aikuisuuteen asti. Se on pohja yhteydelle sekä hyvälle kasvulle ja kehitykselle.

Hyvä yhteys sisältää kuuntelemista, luottamusta, empatiaa ja ymmärrystä, toisen tarpeiden huomioon ottamista sekä yhdessä olemista. Se on nähdyksi tulemista, hoivan ja lohdutuksen saamista.

Se ei ole koko ajan yhdessä oloa tai silmiin tuijottamista, vaan hyvä yhteys säilyy etäisyydestä huolimatta. Lapsi tietää, että yhteys aikuiseen on olemassa, vaikka aikuinen ei ole läsnä. Hän myös luottaa siihen, että katkennut yhteys palautuu.

Yhteys-irtaantuminen-palautumisen kierto alkaa jo siitä hetkestä kun synnymme. Ensimmäinen irtaantuminen on kun vauva siirtyy äitinsä kohdusta ulkopuolelle. Yhteys palautuu kuitenkin hyvin nopeasti sylin, imettämisen ja katsekontaktin kautta.

Miksi hyvä yhteys on tärkeää ja miksi siihen kannattaa panostaa?

Lapsi voi paremmin. Voimme paremmin, kun olemme yhteydessä toisiin ihmisiin. Katsekontaktin, kosketuksen, tarpeisiin vastaamisen kautta aivomme kasvavat ja kehittyvät. Mielemme ja itsetuntomme vahvistuu, koemme olevamme rakastettuja ja hyväksyttyjä.

Vuorovaikutus toimii. Yhteys on avain myös hyvään vuorovaikutukseen. Kun kuuntelet lasta, myös lapsi kuuntelee sinua. Hän tuntee, että hän tulee kuulluksi toiveidensa ja tarpeidensa kanssa ja että aikuinen ajattelee lapsen etua. Yhteys vie yhteistyöhön ja siihen, että asiat lapsen ja aikuisen välillä toimivat.

Vähemmän ongelmia. Hyvä yhteys vähentää myös arjen ongelmia, mitä yhteydettömyys voi aiheuttaa. Yhteyden kautta ymmärrämme lasta paremmin ja voimme vastata hänen tarpeisiinsa.

Tunnet lapsesi ja tiedät mitä lapsen mielessä ja elämässä tapahtuu. Yhteyden tilassa tiedät lapsesi elämän tapahtumista, toiveista ja tarpeista. Tiedät mitä lapsellesi kuuluu ja tarvittaessa voit kysyä lisää tietoa. Sinun ei tarvitse arvailla, vaan kommunikaatio sinun ja lapsesi välillä toimii.

Enemmän mahdollisuuksia ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Kun tunnet lapsesi hyvin, tiedät myös mitkä tavat hänen kanssaan toimivat ja mitkä ei. Selviääkö kinkkinen tilanne huumorilla, kaipaako lapsesi enemmän tietoa vai kaivetaanko kassista eväsleipä?

Voit opettaa asioita. Yhteydettömässä tilassa, jossa lapsi ei kuuntele, ei kunnioita aikuista eikä heidän väliltään löydy luottamusta, ei aikuisen toiminnalla ja sanomisilla ole vaikutusta lapseen. Yhteys on välttämätön, jotta voi ohjata ja opettaa lasta.  Oppivainen mieli on avoin ja yhteydessä toiseen mieleen.

Paremmat tulevaisuuden näkymät. Lapsuuden ihmissuhteet toimivat tulevaisuuden peileinä. Niiden varaan rakennamme tulevat ihmissuhteemme. Jos olemme kokeneet yhteydettömyyttä, on meidän vaikeaa olla yhteydessä muihin ihmisiin. Yhteyden kautta opimme taitoja, mitä emme itsenäisesti voisi oppia.

Ihmiset ovat syntyjään erittäin riippuvaisia vanhemmista (tai muista hoivaajista), joiden tehtävänä on auttaa säätelemään monia käyttäytymis- ja biologisia järjestelmiä. – Nelson, Fox, Zeanah 2014

Yhteyden tarve ja yhteydessä oleminen ovat siis välttämättömiä lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta.

Tässä muutamia esimerkkejä yhteyden rakentamiseen läpi lapsen eri kehityskausien:

Yhteys - vauva.jpg

Vauvasta taaperoksi

Tämä vaihe on monille kaikkein helpoin. Vastasyntynyttä usein automaattisesti hellii, pitää sylissä, itkuun vastaa nopeasti ja yrittää tulkita vauvan viestejä.

Opettele kuuntelemaan vauvan viestejä. Vauvan viestien kuunteleminen ja sitä kautta tarpeisiin vastaaminen on erittäin tärkeää. Itku on vauvan puhetta ja sen tulkitseminen joskus hyvinkin turhauttavaa. Mitä paremmin pystyt kuitenkin ”hienosäätämään” itseäsi vauvan viesteille, sitä paremmin pystyt vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Tätä kautta yhteys paranee ja yhteistyö sujuu paremmin.

Hymyile, puhu ja katso silmiin. On kyseessä vaipanvaihto, imetys, vaatteiden pukeminen, ulkoilu, aina on tilaa yhteyden luomiselle. Katso vauvaa silmiin, ”höpöttele” vauvalle, hymyile. Tätä kautta lapsi tuntee tulevansa nähdyksi ja hoivatuksi. Hän oppii myös tärkeitä kommunikaatiotaitoja.

Kosketa, silitä ja ota lähelle. Lasta ei voi pilata hellimällä häntä liikaa. Hoivaa, helli ja pidä sylissä niin paljon kuin vain haluat ja jaksat. Kosketus hellii vauvan aivoja ja tukee kehitystä.

Peilaa. Useat tutkijat (mm. Seligman, Cohen) puhuvat ”mirroring” eli peilaamisen tärkeydestä. Tällä tarkoitetaan, että aikuinen tekee juuri niin kuin vauva tai taapero tekee. Ilmeitä, eleitä tai liikkeitä. Voit kokeilla tehdä samoja ilmeitä kuin vauva tekee tai vastata taaperon vilkutukseen vilkutuksella. Tämä on hyvä työkalu ja toimii yhteyden luojana pitkälle kouluikään. Jalkojen heiluttelu samalla tavalla mököttävän koululaisen kanssa, voi parhaimmillaan avata vaikean tilanteen huumorin kautta, ja palauttaa katkenneen yhteyden.

Mirroring can create a fun moment of closeness or a deeply felt connection. – Lawrence J.Cohen

Kukkuu! Toinen todella tärkeä vuorovaikutusleikki vauvojen kanssa on ”pekaboo” eli niin kutsuttu kukkuu leikki, jossa vanhempi menee liinan tai muun esteen taakse piiloon ja tulee hetken päästä uudelleen näkyviin. Tällä leikillä on erittäin tärkeää rooli lapsen kehityksessä. Tässä yhteys katkeaa ja palautuu vuorotellen. Vauva oppii, että vaikka joku ihminen ei ole hetken näkyvissä, hän voi palata. Hän myös oppii kestämään pientä jännityksen tunnetta. Kukkuu! – leikki vahvistaa lapsen yhteyden ja turvallisuuden tunnetta.

Pidä mielessä tässä vaiheessa – Omien voimavarojen ja ulkoisten häiriötekijöiden vaikutus yhteyden muodostamiseen. Jos huomaa, että yhteyden ylläpitäminen vauvan kanssa meinaa käydä yli voimavarojen tai huomaat hakeutuvasi jatkuvasti pois yhteydestä kännykän tai muun toiminnan ääreen, on hyvä hakea apua läheisistä tai muusta tukiverkosta. Vauva-aika on usein myös uuvuttavaa ja yhteyden pitäminen voi syödä myös paljon voimia. Jos tällainen tilanne tulee, kannattaa kääntyä neuvolan tai muun asiantuntijan puoleen. Lapsen kasvatusta ei tarvitse tehdä yksin!

Yhteys taapero.jpg

Taaperosta kouluikään

Yhteyden ylläpitäminen tulee haasteellisemmaksi, kun lapsi kasvaa ja alkaa osoittamaan omaa tahtoaan. Kiukkukohtauksen keskellä tulee harvoin mieleen ottaa lasta syliin tai silittää, vaikka tämä olisi juuri se, mitä tulisi tehdä tilanteen rauhoittamiseksi ja yhteyden palauttamiseksi. Lapsi tekee myös enemmän irtaantumista verbaalisesti ”olet tyhmä, mene pois” ja fyysisesti (juoksee karkuun, laittaa oven kiinni). Tällöin vanhemman pitäisi osaa palauttaa yhteys, eikä oven takana huutaa ”ole sitten siellä”, vaan olla yhteyden palauttajana ja mahdollistajana. ”Olen täällä kun haluat jutella” toimii paremmin ja turvaa lasta. Yhteyden nopea palauttaminen vie kohti vahvempaa yhteyttä.

Leiki. Leikki on lapsen mieluisin tapa oppia. Yhdessä leikkiminen auttaa lasta kehittymään ja kasvamaan. Leikki yhdistää lapsen ja aikuisen maailman. Yhteisen leikin kautta voit myös oppia tuntemaan lapsesi paremmin.

Puhu, vaikka lapsi ei vielä puhuisi. Asioiden ja ympäristön sanoittaminen vie kohti kielellistä yhteyttä. Luomme yhteistä sanastoa. Kuvaile lapsen toimintaa ja tuet samalla kielellistä kehitystä ”Siinä se auto menee nyt parkkihalliin. Yksi, kaksi ja kolme kerrosta hissillä ja sitten taas alas. Wiuh!”

Lue. Yhteisessä lukuhetkessä tempaudutte mukaan samaan tarinaan. Lukeminen on myös harvoja paikkoja, joissa aikuinen voi ”teeskennellä” läsnäoloa. Jos leikin lomassa silmäilee kännykkää tai vähän väliä nousee tekemään jotain kotiaskaretta, on lukemishetki erittäin hyvä rauhoittaja ja hetkeen juurruttaja molemmille osapuolille. Lukeminen lisää myös huomattavasti lapsen kielellistä kehitystä ja valmiutta.

Mene mukaan lapsen maailmaan. Monissa asioissa vaadimme lasta osallistumaan aikuisten maailmaan. Meidän aikataulumme, rutiinimme ja toiveemme usein rytmittävät päivää. Jos toivomme lapsen toimivan yhteistyössä kanssamme, on meidän osallistuttava myös heidän maailmaansa. Mene siis iloiten vierailulle olohuoneeseen rakennettuun tyynylinnakkeeseen tai lähde mukaan metsään tutkimaan koppakuoriaisen kulkureittiä. Onni löytyy usein sieltä, missä lapsen ja aikuisen maailma kohtaavat.

Satuhieronta. Halit, silitykset ja hellä kosketus kuuluvat myös tähän vaiheeseen. Joskus lapsi kuitenkin vetäytyy näistä ja eikä halua häntä kosketettavan. Yhteys voi olla lapsesta pelottavaa. Mitä jos yhteys katkeaa? Luottamus yhteyden säilymiseen rakoilee, joten lapsi välttää kokonaan yhteyden luomista. Hyvä tapa palauttaa kosketusyhteys on esimerkiksi satuhieronta. Lapsen maailman kautta palautamme luottamusta yhteyden säilymiseen.

Älä edes leikilläsi uhkaile lapsen jättämisellä.  ”Jos et nyt tottele, niin minä menen ja jätän sinut siihen”. Lapsen suurin pelko on hylätyksi tuleminen. Se on pelko, jota aikuinen ei saa alkaa käyttämään vallan kahvana. Vaikka et ikinä toimisi niin, jo asialla uhkaaminen vaikuttaa lapsen yhteyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Yhteys koululainen.jpg

Koululaisesta teiniksi

Kun lapsi kasvaa, usein fyysinen etäisyys myös kasvaa.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhteyden tarvitsisi katkeilla tai olla huono. Vanhemmat ja muut aikuiset kuuluvat vahvasti myös itsenäistymisen ja uusien kaverisuhteiden rinnalle.

Ole kiinnostunut lapsen mielenkiinnonkohteista. Vaikka minecraft, spinnerit, tietokonepelit, hevosharrastus tai muut lasta kiinnostavat asiat eivät juuri olisikaan sinun juttusi, ole kiinnostunut siitä mitä lapsesi maailmaan kuuluu. Varaa aikaa sille, että lapsi voi kertoa hänelle tärkeistä asioista. Anna myös lapsen opettaa sinua ja kertoa sinulle uusista asioista.

Luo yhdistäviä rutiineja. Yhteinen ruokailu, viikoittainen kotisohvan leffailta tai kävelylenkki. Luo arkeen rutiineja, joissa yhdessä oleminen ja tekeminen tuo iloa. Varhain luodut yhteiset rutiinit kantavat helposti vuosia ja toimivat yhteyden vahvistajana.

Kuuntele keskeyttämättä. Kuunteleminen on tärkeä osa yhteyttä aiemmissa myös aiemmissa vaiheissa, mutta korostuu lapsen kasvaessa ja alkaessa puhumaan enemmän. Pitkät keskustelut opettavat sujuvaa vuorovaikutusta. Kuuntelemaan oppii sillä, että sinua kuunnellaan. Anna  tilaa lapsen ajattelulle ja omalle pohdinnalle. Varaa aikaa siihen, että lapsella on rauhassa aikaa kertoa sinulle mieltä painavat asiat.

Kerro omasta lapsuudesta. Luo yhteyttä jakamalla tarinoita omasta lapsuudestasi. Kerro omista lempiharrastuksista tai käykää vintiltä kaivamasta sen ajan leluja ja tavaroita. Varo kuitenkin lähtemästä vertailemaan kokemuksia ja asioita, vaan lähde yhteisestä mielenkiinnosta. Kun jaat omaa menneisyyttäsi, lapsi kertoo helpommin sinulle myös omista asioitaan.

Kasvun ja rajojen kunnioitus. Anna lapsen kulkea hänen kiinnostuksiensa ja tulevaisuuden toiveiden mukaan. Lapsen ei tarvitse toteuttaa sinun lapsuuden haaveitasi tai tulevaisuuden toiveitasi. Älä kritisoi tai nolaa lasta niiden ihmisten edessä, jotka ovat hänelle tärkeitä, kuten hänen ystävänsä. Kunnioita lasta ja hänen yksityisyyttään.

Anna enemmän vastuuta. Näytä, että luotat lapseen ja siihen, että hän pystyy hoitamaan hänelle osoitetut tehtävät. Ikätason mukaan vastuut ja oikeudet kasvavat käsi kädessä. Yhteys kasvaa myös luottamuksen kautta. ”Sinä osaat jo paljon!

PS: Muista myös halata, rapsutella päätä ja antaa high five läpsyjä! 🙂

Yhteys teini

Teini-iästä aikuisuuteen

Aivomme kasvattavat kokoaan 25 ikävuoteen asti ja voikin ajatella, että vaikka lain silmissä olemme aikuisia 18 vuotiaana, niin aivojemme myllerrykset jatkuvat vielä pitkään tämän yli. Aivojen muutosten ymmärtäminen auttaa myös yhteyden ylläpitämisessä. Teini-ikäinen jatkaa irtaantumista ja itsenäistymistä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita yhteyden katkeamista. Aivojen ja mielen myllerryksissä he tarvitsevat aikuisen tukea yhtä paljon kuin aikaisemmin.  Kosketuksen tarve ei myöskään vähene, vaan halaaminen, käden olkapäälle laskeminen tai muu hyvä kosketus auttaa aivoja ja mieltä rauhoittumaan samalla tavalla kuin ennenkin.

Pidä yllä luonnollista kosketusyhteyttä. Halaaminen, vierekkäin leffan katselu tai vaikkapa hiuksien harjaaminen on  erittäin hyvä tapa pitää luonnollista kosketusyhteyttä. Helposti mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, niin sitä vähemmän kosketusyhteyttä on. Siksi kasvavaa lasta on hyvä muistuttaa, että syli on edelleen avoinna ja halauksen saa aina kun sitä tarvitsee.

Kuuntele ymmärtääksesi. Vanha viisaus, kuuntele ymmärtääksesi, älä vastataksesi toimii edelleen. Usean teinin suusta olen kuullut huokauksen, jossa pyyntö on ollut aikuiselta vain kuunnella. Ei tuomita, ei neuvoa, ei ohjata, ainoastaan kuunnella. Usein se riittää. Tämä saa myös nuoren kertomaan omista asioistaan helpommin, kun hän tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Hän osaa jo pyytää neuvoa, kun sitä tarvitsee.

Tue elämän valinnoissa. Teini-ikäinen alkaa tekemään enemmän elämän itsenäisiä valintoja. Aina nuoren urahaaveet tai harrastukset, eivät välttämättä ole sinun mielesi mukaisia tai edusta omia arvojasi. Kunnioita kuitenkin lapsen valintoja ja omaa kasvua erilliseksi yksilöksi. Jos tunnet tarvetta neuvoa, tee se faktatiedon ja rakentavan keskustelun kautta, ilman tuomitsemista ja pakottamista. Näin säilytät yhteyden.

Auta ymmärtämään muutoksia itsessä. Teinin aivot ja keho käyvät läpi valtavia muutoksia ja usein ne hämmentävät yhtä paljon teiniä kuin vanhempia. Aikuisen tehtävä on tukea nuorta ja auttaa löytämään vastauksia mieltä kaihertaviin kysymyksiin.

Ole turvasatama ja ponnahduslauta. Kasvu aikuisuuteen on haastavaa ja teini-ikä tuo monia haasteita. Tärkeää on, että voimme tarjota nuorelle turvallisia kiintopisteitä, olla satamia, joiden luokse nuori voi aina palata.

Ihanteellista on, jos aikuinen osaa olla läsnä ja hänellä on niin paljon henkistä tilaa, että hän pystyy edelleen toimimaan turvallisena kotisatamana, suojaisana turvapaikkana, jonne nuori voi hakeutua elämän myrskyistä. – Daniel J.Siegel

Jos yhteys on katkennut tai sitä ei ole?

Useat tutkijat ovat sitä yhtä mieltä siitä, että yhteyden palauttamisen tai rakentamisen voi aloittaa aina uudestaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä eikä lapsi ole liian vanha tai liian etäällä. Yhteyden palauttaminen lähtee halusta olla yhteydessä. Sen voi rakentaa uudestaan pala palalta.

Yhteys kirjat.jpg

Haluatko lukea lisää yhteydestä ja sen ylläpidosta?

Cohen, Lawrence J: Playful parenting. 2001.

Eanes, Rebecca: Positive Parenting: An Essential Guide. 2016.

Siegel, Daniel: Brainstorm. The Power and Purpose of the Teenage Brain. 2013. (saatavilla myös suomeksi Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys)

 

img
Taidevahvuudet – luonteenvahvuudet osana taidekasvatusta

Luonteenvahvuuksien opettelu on helpointa osana arkea ja kaikkea muuta toimintaa. Sille ei välttämättä tarvitse järjestää omaa ”ylimääräistä” aikaa, vaan se sopii hyvin leikkeihin, lauluihin ja peleihin. Osaksi perheen tapahtumia tai lapsiryhmän toimintaohjelmaa.

Luonteenvahvuudet voivat olla esimerkiksi osa taidekasvatusta. Se on helppo yhdistää osaksi perheen tai luokan retkipäivää taidemuseoon. Kirjoitan tämän artikkelin ajatuksena retkipäivä taidemuseoon, mutta luonteenvahvuudet voi ottaa esille myös ihan kotona tai päiväkodissa sekä koulussa taidekirjaa selatessa tai omaa taidenäyttelyä järjestäessä. Kaikissa niissä tilanteissa, joissa lapsi, perhe tai lapsiryhmä taidetta kohtaa.

 

taidekirjat

Taidekirjat ovat yleensä täynnä isoja kuvia, joita on ihana yhdessä katsella ja tutkia.

 

Aloita ennakoivasti

Teemaan virittäytymisen voi aloittaa jo ennen retkeä. Perheenä tai ryhmässä voi pohtia jokaisen vahvuuksia sekä sitä, mitä vahvuuksia tarvitsemme taidemuseossa?

Miten vahvuuteni auttavat minua reissussa? 

Tässä muutamia oman ryhmän esimerkkejä:

”Minun vahvuuksiani on innostus. Innostun helposti ja olen hyvä innostamaan myös toisia. Voin nostattaa retken aikana ryhmähenkeä erilaisilla lauluilla ja leikeillä.”

”Minun vahvuuksiani ovat johtajuus ja ryhmätyötaidot. Voin vetää museoreissulla omaa pienryhmää ja auttaa meitä onnistumaan opettajalta saadussa tehtävässä.”

Mitä vahvuuksia minun kannattaa ottaa käyttööni taidemuseossa?

”Taidemuseossa uteliaisuus ja oppimisen ilo ovat tärkeitä taitoja. Aion käyttää näitä tutkiessani teoksia.”

 

taidemuseo valmistautuminen

Mitä luonteenvahvuuksia retkellä tarvittaisiin?

 

Innosta tutkimaan paikan päällä

Minä näen – vahvuus. Anna lasten miettiä, mikä vahvuus taideteoksesta, maalauksesta, patsaasta tai installaatiosta tulee mieleen. Keskustelkaa eri havainnoista yhdessä. Tuleeko luonteenvahvuus mieleen esimerkiksi maalauksen teemasta, kuvatusta paikasta vai väreistä? Vai onko katselijan mielestä taiteilija käyttänyt kyseistä vahvuutta teosta maalatessaan?

Etsi vahvuus 1. Voit ottaa perheelle tai antaa ryhmälle yhteisen teeman. Esimerkiksi: Etsikää taideteos, jossa teidän mielestänne tulee esiin ”rohkeus”. Jos käytössä on kännykät tai tabletit, voi teoksesta ottaa kuvan ja lopuksi keräännytään yhteen kertomaan löydöistä. Jos ei, niin toinen tapa on kiertää valittujen teosten luona lopuksi yhdessä.

Etsi vahvuus 2. Toisessa pareille tai yksilötehtäväksi annetaan jonkun vahvuuden etsiminen. Pari 1 voi esimerkiksi etsiä rehellisyyden taideteosta, pari kaksi ystävällisyyden taideteosta jne. Tässä voi käyttää hyvin Huomaa Hyvä! – toimintakortteja ja esimerkiksi arpoa kortinvedolla etsittävä vahvuus.

Vahvuusbongaus. Tässä yhdistetään vahvuuksia ja taideteoksia. Yhdistäminen voi lähteä joko taideteoksesta tai vahvuudesta. Tehtävänä voi olla pohtia taideteoksista mieleen nousevia vahvuuksia tai ennalta valittujen vahvuuksien kautta etsiä niihin sopivia teoksia. Etukäteen voi tehdä lapun, jossa vahvuudet on listattu ja niiden perään voi kirjoittaa aina kyseisen taideteoksen numeron, jossa vahvuus mielestään tulee esiin. Tai, jos taideteoksista on olemassa luettelo, voi niitä printata kaikille ja jokaisen eri taideteoksen perään kirjoittaa niistä nousevan luonteenvahvuuden.

 

taidemuseo Leo.jpg

Lapset voivat kulkea Huomaa Hyvä! – toimintakortit mukanaan

 

Kannusta jatkamaan

Vahvuusteos. Retken jälkeen jokainen voi maalata, piirtää tai askarrelle oman vahvuusteoksen retken inspiroimana. Kyseessä voi olla joku nähty teos tai aivan oma näkemys kyseisestä vahvuudesta.

Vahvuussarjakuva. Vahvuudesta voi myös piirtää sarjakuvan, jossa vahvuus tulee esiin.

Oma taidenäyttely. Kuvat voi kerätä myös perheen tai ryhmän omaksi taidenäyttelyksi. Jos kyse on päiväkotiryhmä tai koululuokka ne voidaan esitellä muille ryhmille tai koululle ja he voivat pitää samanlaista vahvuusbongausta, kuin ryhmä taidemuseossa.

Laitetaan hyvä kiertämään! 

 

taidemuseo jälkeen

Lapsen ystävällisyyden luonteenvahvuus kuvassa viedään tuolia toiselle, jotta hän voi istua yhteisen pöydän ääreen.

 

 

 

img
Vanhemmuuden vahvuudet – mitkä ovat sinun taitosi?

Katselen vanhempaa, joka taitavasti tasapainottelee kolmen lasten lautasen kanssa lounasbuffetissa.

Katselen vanhempaa, joka muutamalla sanalla saa kyynelsilmäisen lapsensa nauramaan.

Katselen vanhempaa, joka tyynenä ja rauhallisena istuu kiukkukohtauksen saaneen lapsen vieressä ja silittää hänen selkäänsä.

Katselen vanhempaa, joka silmät suurina kuuntelee lapsen innostavaa tarinaa ja täyttyy ilosta.

Katselen vanhempaa, joka suuren lapsilauman kanssa keksii yllättäen kauppakeskuksessa laattahyppyleikin, jotta siirtymistilanne pysyy hauskana ja hallinnassa.

Vanhemmilla on monia vahvuuksia, joiden käyttäminen vahvistaa omaa ja koko perheen hyvinvointia. Taitoja, jotka auttavat arjen tiimellyksessä ja vievät läpi solmukohtien.

Näitä todistamiani hetkiä vaalin ja jos mahdollista, käyn kehumassa vanhempaa. Sillä liian harvoin vanhemmat saavat kehuja tai tuntevat onnistuvansa vanhempana.

Meillä kaikilla vanhemmilla on kuitenkin monenlaisia vahvuuksia.

Oletko koskaan miettinyt missä asioissa sinä olet hyvä? Mitkä ovat sinun luonteenvahvuutesi vanhempana? Osuisiko joku näistä sinun ajatukseesi itsestäsi? Ja miten voisit ottaa ne jokapäiväiseen käyttöösi?

Toiveikkuus

Sinua ei kauan haittaa kaatuneet maidot, rikkoutunut pyöränrengas tai työprojektin venyminen. Vastoinkäymiset ovat sinusta väliaikaisia. Uskot, että sateen jälkeen paistaa aurinko ja että lopulta kaikki päättyy hyvin. Olet optimisti ja uskot hyvään. Saat toiveikkuutesi tarttumaan myös muihin. Osaat valaa uskoa puolisoosi, lapsiisi ja ystäviisi. Olet valopilkku harmauden keskellä, joka pitää tulevaisuutta hyvänä.

HuumorintajuVanhemmuus - Huumorintaju

Sinun seurassasi kuuluu ja tuntuu nauru. Pidät nauramisesta ja siitä, että saat muut nauramaan.  Tykkäät hassutella ja huumori kantaa sinua myös läpi vastoinkäymisten. Ratkaiset arjen ongelmatilanteita huumorin ja hassuttelun kautta. Hassuin sanakääntein pystyt innostamaan lasta pukemaan ja kannustamaan koululaista koulutehtävien pariin. Sinulla on taito saada ihmiset nauramaan myös läpi kyynelten.

Sinnikkyys

Sinä teet loppuun, ne asiat mitkä aloitat. Teillä ei perheen suunnitelmat seiso, vaan löydät aina keinot päästä perille asti. Kotona verhot eivät jää puolitankoon eikä autonprojektit seisomaan pihalle vaan viimeistelet kaikki aloittamasi tehtävät. Jatkat loppuun esteistä huolimatta ja viimeisellä hetkellä sinulta löytyy tarvittaessa ylimääräinen energiabuusti, jonka voimin päästä perille. Saat iloa asioiden loppuun saattamisesta ja motivoidut helposti.

Innostus

Sinä katsot maailmaa avoimin ja uteliain mielin. Pystyt hyppäämään mukaan lapsen keksimään uuteen leikkiin ja ongelmatilanteissa keksit positiivisia ratkaisuja. Lähdet aina mukaan täysillä. Innostuksesi tarttuu usein myös muihin ihmisiin ja saat heidät mukaan erilaisiaan projekteihin. Olet mahdollisesti vanhempaintoimikunnan vetäjä tai valmentajana lapsen harrastuksesta. Innostut myös muiden onnistumisista ja koet helposti myötäintoa.

RakkausVanhemmuus - rakkaus.jpg

Sinulla on aina avoimet ovet ja nautit toisten ihmisten seurasta. Teidän luona kokoontuvat lapsesi ystävät ja olet tunnettu siitä, että teille jokainen on tervetullut. Sylisi on avoin halaamaan ja puhallat pipit pois myös naapurien lasten polvista. Muiden ihmisten läsnäolo tuo sinulle energiaa ja voimaa. Tuot lämpöä ympärillä oleviesi ihmisten elämään.

Uteliaisuus

Haluat aina tietää mitä ympärilläsi tapahtuu ja ottaa selvää kaikista asioista. Keskustelet, kyselet, tutkit ja pohdit miten asiat tapahtuu ja mistä mikäkin asia johtuu. Olet mielelläsi mukana kaikissa keskusteluissa, tapahtumissa ja menet mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Haet tietoa kaikesta ja kaikista. Sinua kiinnostaa niin lasten uudet pelit kuin naapurin hilloreseptin ohje. Hakeudut paikkoihin joissa voit kokea uusia elämyksiä.

Rehellisyys

Jos joku haluaa tietää, miten asia oikeasti meni, he tulevat luoksesi. Rehellisyys on arvosi ja olet aina totuuden puolella. Et hyppää johtopäätöksiin, vaan keskustelet kaikkien asianomaisten kanssa saadaksesi asioiden oikean laidan selville. Et päästä itseäsi helpolla, vaan näet vaivaa siihen, että oikeus toteutuu. Olet esimerkki ja malli muille rehellisyydestä etkä turvaudu valkoisiin valheisiin tai asian kaunisteluun.

Ystävällisyys

Sinulta saa lainaan ruohonleikkurin, leivot koulumyyjäisiin ja otat lenkille mennessäsi mukaan naapurin vanhan rouvan koiran. Olet mielelläsi mukana naapuruston talkoissa ja sinulta voi aina pyytää apua tarvittaessa. Teet mielelläsi ihmisille erilaisia palveluksia.  Ihmiset ilahtuvat sinun näkemisestäsi ja sinä heidän kohtaamisesta. Tekosi ja puheesi ovat ystävällisiä ja ihmisten on helppo lähestyä sinua.Vanhemmuus - johtajuus

Johtajuus

Otat luontaisesti vastuuta perheesi toiminnasta ja huolehdit kaikkien osallistumisesta arjen pyöritykseen.  Huolehdit, että tehtävät jakaantuvat tasan ja pidät kiinni rajoista. Osaat motivoida ja kannustaa, jotta perheen yhteiset asiat saadaan hoidettua. Kaikissa tilanteissa perheenjäsenet voivat kääntyä puoleesi luottaen asian hoituvan. Otat usein tilanteet hallintaa ja johdat kohti yhteistä päämäärää. Sinulla pysyy hyvin hommat hanskassa ja tilanne hallinnassa.

Sosiaalinen älykkyys

Sinulle tullaan kertomaan niin huolet kuin ilot. Olet helposti lähestyttävä, koska pystyt helposti aistimaan ihmisten eri tunnetilat. Saat toiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja puhumaan heidät puolelleen. Olet sulavasti niin tuttujen kuin tuntemattomienkin joukossa. Menet helposti tutustumaan uusiin naapureihin ja juttelemaan vanhempaintoimikunnan uusille jäsenille. Vuorovaikutustilanteissa olet kuin kala vedessä ja solmit helposti uusia ystävyyssuhteita.

Kauneuden ja erinomaisuuden arvostusVanhemmuus - kauneuden ja erinomaisuuden

Koet iloa nähdessäsi kauniita asioita ja näet kauneutta useissa arjen asioissa. Huomaat pihalla silmuun puhjenneet puun oksat, lapsen kädenjälkien luoman kauniin ikkunakuvion  ja naapurin uuden kampauksen. Sinulla on silmää erinomaisuudelle ja se nostattaa sinussa innostusta ja iloa. Sinulle tuottavat iloa niin lapsesi hienosti ratkaisema matikkayhtälö kuin iloisesti hymyilevä tuntematon vastaantulija.

Ryhmätyö

Sinä olet perheen kuuntelija ja kannustaja, joka saa kaikki palaset toimimaan yhdessä. Osaat nähdä perheenjäsentesi vahvuudet ja valjastaa ne yhteiseksi hyväksi. Sinulle on tärkeää, että perhe tekee asioita yhdessä. Kuuntelet kaikkien perheenjäsenten mielipiteitä ja osaat etsiä yhteisen ratkaisun. Sinä olet liima, joka yhdistää kaiken toimimaan.

Reiluus

Seisot oikeudenmukaisuuden puolella. Riitatilanteissa sinä lasket vaikka muro kerrallaan lapsille saman kokoiset annokset, koska sinulle on tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Vaikka häviäisit pelin, se ei haittaa. Tärkeintä on, että peli on pelattu reilusti. Päätöksiisi luotetaan, sillä osaat joustaa ja mietit asiaa kaikkien puolelta. Et ole tunteiden vietävänä vaan mietit asiaa oikeellisuuden kannalta.

Kiitollisuus

Sinulle pienetkin asiat tuottavat iloa ja osaat löytää hyvää myös vastoinkäymisistä. Tunnet itsesi onnekkaaksi ja pysähdyt miettimään elämäsi hyviä puolia. Pystyt viihtymään monissa eri tilanteissa, koska ajattelet, että kaikesta voi oppia jotain uutta. Ilmaiset kiitollisuuttasi myös muille ja jaat hyvää mieltä muiden elämään.

Vanhemmuus - arviointikykyArviointikyky

Sinulle on tärkeää miettiä asioita monelta kantilta. Esimerkiksi lapsille uusia talvivaatteita ostaessasi punnitset tarkoin tarjolla olevaa valikoimaa ja käy läpi niiden plussat sekä miinukset.  Tutkit vedenkestävyyden, luet testitulokset ja pohdit hinta-laatu-suhdetta.  Päätökseesi eivät vaikuta muiden mielipiteet tai painostukset, vaan perustat päätöksesi faktoihin. Et anna tunteittesi vaikuttaa ja osta ensimmäistä lempikuviolla varustettua takkia, vaan mietit asiaa usein pidemmän aikaa. Voit kuitenkin muuttaa omaa päätöstäsi, jos saat uutta tietoa asiasta.

 

Rohkeus

Et arkaile sanoa mielipidettäsi, vaikka se olisi eri kuin muiden. Vanhempainilloissa ja kotona avaat suusi myös epäkohdista ja ehdotat uusia tapoja toimia. Vaikeuksia ja hankaluuksia kohdatessa jatkat eteenpäin, eikä sinua pelota kokeilla uusia asioita tai tehdä asioita uudella tavalla. Tarvittaessa puolustat myös muita ja rohkeutesi näkyy myös teoissa.

Anteeksiantavaisuus

Olet rauhan rakentaja ja eteenpäin menijä. Sinun luoksesi on lapsen, puolison tai ystävän on helppo tulla, vaikka he kokevat mokanneensa tai tehneensä virheen. He tietävät, että et tuomitse, vaan ymmärrät kaikkien tekevän virheitä. Lempeys on toinen nimesi ja sovinto päämääräsi.

Luovuus Vanhemmuus - luovuus

Sinulta ei keinot lopu kesken ja osaat ratkaista omaperäisesti ongelman kuin ongelman. Vaikka kauppareissu unohtui, loihdit puolityhjästä jääkaapista uudella reseptillä päivällisen. Kotiin unohtunut unilelu ei ole sinulle ongelma, vaan väsäät päiväkodin varavaatteista, sukasta ja paidasta, lapselle uuden unimollan. Muiden mielestä tilanne voi olla umpikujassa, mutta sinä löydät aina reitin ratkaisuun. Koet iloa saadessasi ratkaista asioita uudella tavalla.

Hengellisyys

Koet rauhallisuutta ja turvallisuutta tuntiessasi olevasi suuremman voiman suojassa. Koet olevasi merkityksellinen osa maailmaa ja elämäsi tuntuu mielekkäältä. Sinun ei tarvitse huolehtia, sillä koet olevasi osa suurempaa suunnitelmaa. Sattuma ei kuulu sanastoosi, vaan kaikki elämän tapahtumat, niin hyvät kuin huonot, tuntuvat tarkoituksen mukaisilta ja merkityksellisiltä.

Vaatimattomuus

Sinun ei tarvitse kailottaa paremmuuttasi, vaikka sinut tunnetaan monista hyvistä ominaisuuksistasi. Teot puhuvat sanoja suuremmin ja annat niiden kertoa puolestasi. Annat estradin mielelläsi toisille ja puhut yhdessä tekemisen voimasta. Vaikka olisit antanut suuremman työpanoksen esimerkiksi luokkaretken onnistumiseksi, jaat kunnian koko tiimille.

Näkökulmanottokyky

Olet perheesi ja naapurustosi sovinnon rakentaja. Pystyt miettimään tilanteita laajasti takertumatta pikkuseikkoihin. Pystyt selittämään asiat niin, että kaikilla on mahdollisuus ymmärtää myös toisen näkökanta. Avarrat muiden ajattelua ja pidät asiat mittakaavassa. Sinun luoksesi tullaan kysymään neuvoja ja sinua pidetään viisaana.

Itsesäätely

Sinua ei haittaa vaikka ympärilläsi olisi huutavia lapsia, keittiössä kaaos ja pienin tökkimässä jalkaa puurokauhalla. Olet tunnettu hyvästä itsesäätelystä. Etkä hermostu helposti ja kestät hyvin kaikenlaisia ärsykkeitä. Pidät myös kiinni suunnitelmista ja osaat vastustaa kiusauksia. Sinuun luotetaan siinä, että pidät kiinni sovituista asioista ja hommat hoituvat sovitusti.

Oppimisen iloVanhemmuus - oppimisen ilo

Sinulla on ikuinen tiedon jano. Haluat oppia uutta ja tietää lisää. Lisätä taitojasi ja tietoasi monella saralla. Nautit kaikista informaatiokanavista. Kädessäsi voi nähdä niin kirjan, läppärin kuin ruuvarisarjan, tutkiessasi yllättäen radion sisäistä sielunelämää. Lempisanasi on ”miksi?” ja huomaat usein pohtivasi monia asioita perinpohjaisesti. Sinulla on useita kiinnostuksen kohteita. Jaksat kuunnella naapurin iäkkään herran historian havinaista tarinaa ja tutkia lapsen kanssa spinnerin ominaisuuksia. Ajattelet, että kaikesta voi oppia jotain uutta.

Harkitsevaisuus 

Sinä osaat pysyä rauhallisena ja mietit pitkään ennen kuin toimit. Suustasi voi kuulla lauseen ”Nukutaan yön ja päätetään sitten”. Perheesi luottaa siihen, että mietit asioit yksityiskohtia myöten ja puntaroit ennen päätöstäsi sen kaikki puolet. Saatat soittaa neuvoja asiaan ystävältä tai asiantuntijalta. Suustasi ei pääse harkitsematonta sanaa, vaan kaikki on valmiiksi mietitty.

Myötätunto

Elät vahvasti mukana toisten tunteissa. Kyyneleet nousevat silmiisi lapsen tai ystävän vastoinkäymisestä. Koet myös valtavaa iloa kuullessasi ystävän saaneen uuden työpaikan. Olet mukana toisten kokemuksissa ja tunnelmissa. Sinun kanssa on helppo keskustella, koska et arvostele tai tuomitse.  

Sisu

Sinulla on kyky kulkea läpi tuulen ja tuiverruksen. Haasteet koet mahdollisuuksina ja arvosi ajavat sinua eteenpäin kohti tavoitteitasi. Luotat itseesi, taitoihisi ja kykyihisi, vaikka muut eivät sinua tukisikaan. Sinulla on kyky tehdä viimeinen loikka, silloin kun muut pitävät sitä mahdottomana.  Saatat ommella yhden illan aikana puvut koko koulunäytelmään asusteiden hävitessä juuri ennen ensi-iltaa tai paistaa 200 muffinia yön aikana aamun koulumyyjäisiin. Kaikki tuntuu sinulle mahdolliselta.

Jokaisella vanhemmalla ja isovanhemmalla on vahvuuksia joita käyttämällä voi kukoistaa. Ne tulevat näkyviin niin hyvinä hetkinä kuin vastoinkäymisissä. Vahvuuksia käyttämällä meidän on mahdollisuus kehittyä vanhempana ja yltää parhaimpaamme. 

Mitkä ovat sinun vahvuutesi?

Laita rohkeasti kommentteihin omat vahvuutesi, tuntemasi äidin tai isän vahvuudet tai kokemuksesi tilanteista, joissa olet nähnyt vanhempien käyttävät vahvuuksia. Jokainen kommentti ilahduttaa ja voimme jakaa yhdessä hyvää! 🙂

 

Lisää luonteenvahvuuksista

Luonteenvahvuudet – mitä, miksi, miten?

Testaa luonteenvahvuutesi (Sivut englanniksi, testi suomeksi)

Kirjallisuutta

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas

Artikkelin kuvat

Pixabay – La Petite Femme

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: