Tervetuloa Ilo olla yhdessä! - positiivisen kasvatuksen blogiin!

img
Hengittelyä, keinuttelua ja haistelua – lapsen kanssa mindfulness verkkokurssilla

Kevät on tuonut tulevan eskarilaisen jalkoihin vipinää ja touhuihin levottomuutta. Haluan auttaa lastani rauhoittumaan ja saamaan paremmin yhteyden omaan kehoonsa. Tähän mielestäni mindfulness harjoitukset toimivat. Olemme tehneet harjoituksia lapsen ollessa pienempi, mutta nyt isommalle lapselle kaipaan uusia työkaluja. Vastaukseksi löytyi Heli Mäkelän ja Veli-Pekka Mälkiäisen valmistama lasten mindfulness verkkokurssi. Kurssi on neljä viikkoa pitkä ja näin sopiva aika meidän tarpeisiin. 

Aloitan ensimmäisen viikon innokkaana. Luen aloitusmateriaalin. Alussa on teoriaa, joka kevyesti johdattaa kertomaan, mistä Mindfulnesissa on kyse, mitä hyötyä siitä on ja muuta tärkeää tietoa kurssista. Moni asia on minulle jo tuttua, mutta kertaus tekee hyvää. Asiat on kirjoitettu hyvin selkeästi ja jäsennellysti. Ne on helppo sisäistää. Erityisen hyvää on ohjeistus siitä, miten harjoituksia voi tehdä lasten kanssa. Kurssi ei ole vain luettelo teoriaa ja harjoituksia, vaan myös paljon neuvoja siihen, miten saada tämä teoria osaksi arkea. Silta teorian ja käytännön välille on tehty todella lyhyeksi.

Luen nopeasti alun materiaalin läpi. Innoissani haluaisin lukea enemmän, kunnes tajuan, että seuraavan materiaalin saa vasta viikon päästä. ”Mitä ihmettä?” hämmästelen, kunnes ymmärrän jutun juonen. Kurssimateriaalin saaminen osissa säätelee myös etenemistahtia. Harjoituksia ei ole tarkoitus tehdä putkeen, vaan ottaa ne käyttöön osa kerrallaan. Tämä myös auttaa kurssimateriaalin sisäistämiseen. Pieni askel kerrallaan.

Läsnäoloa ja naurunpyrskähdyksiä

Aloitan keskustelemalla poikani kanssa, että olen mukana kivalla kurssilla ja haluaisin tehdä hänen kanssaan yhdessä hauskoja harjoituksia. Kysyn haluaisiko hän tehdä niitä kanssani. Minulle on tärkeää, että lapsi osallistuu harjoituksiin vapaaehtoisesti ja harjoitusten tekeminen on lapsesta mukavaa.

Aloitamme tunne jalkasi kuunteluharjoituksella, jossa jalkapohjien kautta tunnustellaan maata, keinutellaan ja haetaan yhteyttä kehoon. Kuuntelemme äänitettä ja huomaan lastani jännittävän. Keinuttelu menee heilumisen puolelle ja poikaa naurattaa. Harjoitus ei mene ensin suunnitellusti, mutta hyvänä puolena saamme nauruhetken. Pian saamme hekotuksen hillittyä ja kokeilemme uudestaan. Kun jännitys on saanut purkautua naurun avulla, onnistuu harjoittelukin paremmin. Materiaalin pienet harjoitukset on helppo sijoittaa kiireiseenkin aikatauluun.

Jännitystä harjoitusten lomassa

Seuraavan viikon aistiharjoitukset ovat selvästi meidän perheen hitti. Keskustelemme näkemistämme asioista, väreistä ja kuvioista. Viritämme silmät havainnoimaan tarkemmin maailmaa. Haistelemme appelsiineja, lelulaatikon aromeja ja toisiamme. Monia hauskoja hetkiä kertyy muistojen laatikkoon.

Toisen viikon materiaalissa on mukana myös bonusharjoitus. Se on pidempi kuin kurssin perusharjoitukset (perusharjoitukset 3-6 min), melkein 20 minuuttia. Myönnän, että jännitin, kun aloitin tekemään harjoitusta lapseni kanssa. Miten saan viisivuotiaan pojan pysymään paikallaan niin kauan? Toisaalta rauhoittelen mieltäni, että jos tämä ei onnistu, niin ei haittaa. Voidaan aina yrittää myöhemmin uudestaan. Aloitamme harjoituksen makaamalla yhdessä lattialla. Kuuntelemme rauhoittavan äänen sanelemia ohjeita hiljaa. Välillä keskittyminen herpaantuu hetkeksi kesken harjoituksen ja katseemme kohtaa. Usein siihen liittyy hymy ja pieni kikatus. Sitten kuitenkin palaamme silmät kiinni, korvat auki asentoon jatkamaan harjoitusta. Saamme sen kerralla suoritettua loppuun. MUTTA…myöhemmin saan tietooni, että bonusharjoitukset olivat tarkoitettu AIKUISILLE. Opetus tässä siis oli, että lue ohjeet tarkkaan. 😀 Mitään vahinkoa ei kuitenkaan ole tapahtunut, niin kuin aikuiset voi tehdä lasten harjoituksia, voi myös lapset tehdä aikuisten harjoituksia.

Oma tahti, paras tahti

Kolmas viikko on stressaava. Missään välissä ei meinaa ehtiä tehdä harjoituksia, joko ei itse kerkeä tai lasta ei huvita. Tällaisiin harjoituksiin ei voi pakottaa, vaan tärkeää on, että lapsi itse haluaa tehdä harjoituksia. Tässä vaiheessa huokaan helpotuksesta, että kyseessä on verkkokurssi. Voimme mennä omaan tahtiin ja siirtää harjoitukset seuraavaan viikkoon. Arjen rauhoittuessa on myös aikaa harjoitella. Kolmannella viikolla materiaalissa omaa mieltä kutkuttelee vahtikoira ja pöllö harjoitukset, joiden avulla lapsikin voi ymmärtää aivojensa toimintaa tunnetilanteissa. Olemme lukeneet tänä keväänä lasten aivokirjoja, joten asia tuntuu menevän helposti lapsen ymmärrykseen. Viikon antina on muun muassa hauska ja oivaltava keskusteluhetki aivojen toiminnasta.

Onnistumisen hetkiä

Neljännellä viikolla lapsi jo kysyy, milloin on meidän oma hetki? Olen myös huomannut hänen käyttävän esimerkiksi keinutteluharjoitusta sekä ohjaavan hengitystään vaikeissa tilanteissa. Välillä pelkästään se, että lasken käteni lapsen hartioille ja katson lasta suoraan silmiin saa lapsen toteamaan ”Ai niin” ja aloittamaan rauhallisen hengittämisen erilaisten harjoitusten ohjeilla.

Neljännen viikon materiaalista löytyy muun muassa kiitollisuusharjoituksia, myötätunnon opettelua ja harjoituksia rauhalliseen uneen. Monet harjoitukset ovat meidän perheelle tuttuja, mutta saamme myös uusia työkaluja arkeen. Vaihdoimme iltarapsutteluhetken illan hierontatarinaan. Onnistuimme yhdellä tämän viikon harjoituksella myös saamaan alakerran asukkaan soittamaan ovikelloa. Vinkkinä. Jos asut kerrostalossa, niin harjoitukset, jotka sisältävät tömistelyä, kannattaa tehdä ulkona.

Joko se on ohi?

Kurssin jälkeen mietin jo, että miten muistan tämän kaiken? Hyviä tekstejä oli paljon ja niihin palaisi mielellään uudestaan. Ihan kuin vetäjät tietäisivät ajatukseni, huomaan, että kaikki tekstit ovat koottu yhteen pdf:ään. Ladattavien harjoitusten lisäksi minulle jää myös 36 sivuinen koottu yhteenveto kaikista kurssin asioista. Tähän voin helposti palata uudestaan ja ottaa harjoitukset käyttöön jatkossa muiden lasten tai lapsiryhmien kanssa.
Lähdin kurssille tietämättä juurikaan kurssin sisällöstä. Se mistä yllätyin, oli että kurssin hintaa vastaan saa näin paljon materiaalia. Koneelle on ladattu lapsen kanssa kuunneltavia harjoituksia ja nipussa on vinkkejä, neuvoja ja harjoituksia sivukaupalla.

Tarkoituksenani oli saada harjoituksia lapsen levottomuuden tueksi, mutta huomasin saavani monia konkreettisia työkaluja myös muun muassa lapsen eri tunnetilojen käsittelyyn, hyvään keskittymiseen ja aistien virittämiseen.

Kurssin sisältö ja harjoitukset on ajateltu 4-12-vuotiaille. Uskon, että itse voisin vetää monia harjoituksia myös nuorisoryhmille ja jopa aikuisille. Uskon, että myös moni aikuinen laskisi mielellään mielessään liukumäkeä rauhallisen hengityksen tahtiin.

Myös minä pidin harjoitusten tekemisestä ja sehän on tarkoituskin. Tässä ei ole tarkoitus otsa rypyssä tehdä vakavana harjoituksia, vaan leikillisesti ja hauskasti oppia uusia taitoja. Niin aikuisen kuin lapsen. Tällä kurssilla kasvaa molempien tiedot ja taidot.

Ruusut ja risut

+ Selkeät osiot ja jaottelu
+ Kurssia voi käydä omaan tahtiin
+ Omaa kurssiedistystä oli helppo seurata ja palata siihen kohtaan mihin jäi
+ Paljon erilaisia harjoituksia
+ Materiaalin monimuotoisuus
+ Kirjavinkit

Olisin toivonut enemmän

– Videoita

Minulla ei siis juurikaan ollut mitään negatiivista sanottavaa verkkokurssista. Välillä tuli mieleen, että videoita olisi ollut kiva katsella enemmän (verkkokurssilla yksi video kurssin aloituksesta).

Kurssista antia kuukausiksi

Nyt kurssista on jo melkein puoli vuotta. Osa harjoituksista jäi yhteen kertaan, mutta useimmat ovat tavalla tai toisella osa arkea. Parasta onkin se, että näitä voi tehdä uudestaan ja uudestaan. Voi valita jonkun jokailtaiseksi rutiiniksi tai vaihdella harjoituksia joka viikko. Ja vaikka harjoittelu jäisi kokonaan pois hetkeksi, niin ne voi palauttaa helposti mieleen.

Suosittelen kurssia kaikille, joiden elämässä on lapsia. Vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, varhaiskasvattajille, harrastusohjaajille ja muille kasvattajille. Olen varma, että kurssilta jokainen osallistuja saa lisää työkaluja lasten kanssa olemiseen, vaikka mindfulness olisi jo aiemmin tuttua tai ei olisi ikinä mindfulnessista kuullutkaan.

Klikkaa tästä päästäksesi tutustumaan verkkokurssin sivuihin

Olen saanut kurssin arvostelukappaleeksi Ceestolta. Harkitsen tarkkaan, kenen kanssa teen yhteistyötä ja mitä suosittelen. Omien kokemusteni perusteella suosittelen tätä kurssia lämmöllä! 🙂 

img
Kasvattajan voimavarat – kannustuskirje itselleni

Taas päässä kiehuu, kun esikoinen ei tunnu kuuntelevan ja positiiviset tilanteeseen puuttumiskeinot tuntuvat olevan kaukana mielestä. Jokainen tilanne tuntuu ylittävän puuttumiskynnyksen, vaikka todellisuudessa en hyvänä päivänä edes huomaisi asiaa.

Huomaan tarvitsevani omia oppejani. Lisään päivää itsesäätelyharjoituksia ja kertaan itsemyötätunnon oppeja.

Kuitenkin suurin ongelma tuntuu olevan se, että olen hävittämässä sisäisen kannustajan.

Monissa tilanteissa tunnen olevani liian väsynyt, epäonnistuja ja surkea kasvattaja. Virheitä ja unohduksia tulee enemmän niin arkisissa asioissa kuin hankalissa tilanteissa.

Monet asiat voivat kuormittaa arkea. Sairastuminen, kiire, taloudelliset vaikeudet, riidat kotona tai töissä sekä muut stressiä lisäävät tilanteet lisäävät kuormaa yllättäen ja huomattavasti. Kuormittuneessa tilanteessa tarttuu helpommin huonoihin ratkaisuihin ja negatiivinen kierre alkaa.

Mietin miten saisin ennakoitua tilanteita ja siitä mieleeni tuli kirjoittaa itselleni kirje vaikeita tilanteita varten. Työkalu, jonka voisin laittaa jääkaapin oveen tai sujauttaa takin taskuun ulos mennessä. Pieni muistutus siitä, että tästäkin tilanteesta voi selviytyä ja vieläpä positiivisin keinoin.

Silloin kun ei puoliso ole paikalla tai ei voi soittaa ystävälle tukea saadakseen, on hyvä löytää ystävällinen ja kannustava ääni sisältään.

Kannustuskirje itselleni

Rakas Tiia, hengitä syvään ja rauhassa. Sinä selviät tästä. Olet väsynyt ja turhautunut. Se on täysin ymmärrettävää. Muista, että sinulla on myös vahvuuksia. Olet luova, sinnikäs ja kiitollinen. Voit käyttää näitä vahvuuksia tässäkin tilanteessa. Olet harjoitellut myös itsesäätelykeinoja. Nyt on hyvä sulkea silmät, ravistella kehoa ja juoda lasi vettä. Pidennät näillä lapsen käytöksen ja sinun reaktiosi väliä.  Näin pääset parempiin ratkaisuihin. Hyvin se menee. Minä uskon sinuun. 

Tällainen kirje on hyvä voimavaran väline jokaiselle meistä, jotka kamppailevat oman sisäisen äänensä kanssa. Kirjoittamistyö auttaa pohtimaan omia vahvuuksia ja voimavaroja sekä ennakoimaan tilanteita. Kirjoitetun tekstin lukeminen auttaa muistamaan asian vaikeina hetkinä paremmin kuin pelkkä pään sisäinen hokema. Se myös hiljentaa vauhtia eikä suoraan ryntää reagoimaan vaan ottaa tilanteessa paussin, välin, jotta ajatus kulkee paremmin.

Suosittelen kirjoittamaan itselleen kannustuskirjeen vaikeita tilanteita varten ja ripustaa se jääkaapin oveen tai laittamaan esimerkiksi kalenterin väliin.

Voit myös käyttää samaa kirjemallia kuin minä. Tässä pohja pdf-muodossa.

Klikkaa tästä —> Kannustuskirje itselle

Vinkki! Tämä sopii myös vaikeisiin tilanteisiin puolison tai työkaverin kanssa korvaamalla sana lapsi puolisolla tai työkaverilla.

Hyviä kirjoitushetkiä!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puuttua vai eikö puuttua? Kas siinä pulma! Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen 0-askel

Aikuisen itsesäätely

Asuuko sisälläsi kannustaja vai lannistaja?

Vanhemmuuden virheet – anteeksipyyntöjä, syyllisyyttä ja oppimiskokemuksia

Arjen suojatiet – ennakoiva vanhemmuus

Luonteenvahvuudet – mitä, miksi, miten?

Ole viilentävä vesi älä kipinöivä kivi: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

slider is not defined
Top 10 – Kymmenen tärkeintä kirjoitustani vanhemmille ja kasvattajille

Noin kahden vuoden ajan olen kirjoittanut tätä blogia lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä tueksi vanhemmille ja muille kasvattajille.

Tänä aikana olen julkaissut melkein 200 kirjoitusta. Osaa on luettu paljon. Parhaimmillaan kymmeniä tuhansia lukijoita ja tuhansia jakoja. Osa on jäänyt paljon vähemmälle lukija- ja jakomäärälle. Aina ei tiedä mikä kirjoitus herättää kiinnostusta ja on tarpeellinen lukijalle, mutta pikkuhiljaa kehittyy tunnistamaan lukijan tarpeet ja vastaamaan niihin.

Tässä kymmenen suosituinta artikkeliani sekä pienet kirjoitukset siitä, miksi koen aiheet tärkeäksi ja toivoisin jokaisen lapsien kanssa toimivan lukevan nämä.

Top 10

Yhteydenhaluinen kansikuva

Sija 10: Lapsi ei ole huomionhakuinen – hän on yhteydenhaluinen

Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, kuinka ajatteluamme saattaa vääristää vanhat ja pinttyneet kuvat lapsen käyttäytymisen syistä. Jos ajattelemme lapsen hakevan huomiota, reagoimme usein negatiivisesti, mutta kun käännämme ajattelun yhteyden luomiseen, myös tapamme vastata tilanteeseen muuttuu.

Itku kansikuva

Sija 9: Sinulla ei ole mitään syytä itkeä! – sananen lapsen tunnetaitojen tärkeydestä

Tunnetaidoista ja niiden tärkeydestä puhutaan monelta taholta, mutta valitettavasti käytäntö ei aina vastaa teoriaa. Kasvattajat eivät syystä tai toisesta toteuta oppimaansa tai ymmärrä toimintansa olevan lapsen tunteita vähättelevä. Tässä artikkelissa tunnetaitojen tärkeydestä ja vinkkejä lapsen tunteiden sanoittamiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sija 8: Rauhoittumispaikka – lapsen itsesäätelyn tueksi

Lapsen itsesäätely on yksi asia, joka ei vanhoin keinoin, rangaistuksin ja palkkioin kasva, vaan taitoa tarvitsee opetella yhdessä aikuisen kanssa. Tämä yksi ensimmäisiä lasten itsesäätelyyn ratkaisuja tarjoavia artikkeleita.

 

Sija 7: Leikki nimeltä siivouspenkki eli kuinka tehdä lelujen siivoamisesta hauskaa (+muutama lisävinkki)

Tämä on sarjassani ”ratkaisukeskeisiä tilanteita lastenkasvatukseen”. Lapsen siivoustaidot ja -into eivät kasva pakottamalla tai lapsi opi siivoamista rankaisuilla. Leikki on lapselle mieluinen tapa oppia arjen tärkeitä taitoja. Tässä vinkkejä lapsen siivousinnon nostamiseen ja siivoustaitojen harjoittelemiseen.

ratkaise-ala-rankaise-kansikuva

Sija 6: Ratkaise, älä rankaise: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 5

Opetan ja ohjaan vanhempia sekä kasvattajia positiiviseen kasvatukseen, jossa ulkoisten motivaattoreiden (mm. palkitsemisen ja rangaistuksien) sijaan pyritään käyttämään ratkaisukeskeisiä ja sisäisesti motivoivia ratkaisuja. Tähän artikkeliin olen kerännyt muutamia eri ratkaisumalleja, joissa käytetään sisäistä motivaatiota.

Lapsen itsesäätely kansi

Sija 5: Lapsen itsesäätely – miten tukea lapsen itsesäätelyä?

Opettelemme pyöräilyä apupyörien avulla ja ennen kuin opimme kunnolla syömään, meitä suojaa ruokalappu. Moni asia lapsuudessa on ”välineurheilua”. Opettelemme taitoja joidenkin apuvälineiden kanssa. Itsesäätelyn kehittymistä voi myös tukea eri aisti- ja kehollisin välinein. Tässä artikkelissa olen listannut eri välineitä ja harjoituksia, joita tehdä yhdessä lapsen kanssa itsesäätelyn tueksi.

autolapsi

Sija 4: Hoida syytä, älä seurausta: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 1

Monesti saatamme pinnalle, pohtimaan lapsen ulkoista käyttäytymistä ja unohdamme sukeltaa pinnan alle, sisäisen syyn ääreen. Jos haluamme ratkaista tilanteen ja löytää vastauksen, on erittäin tärkeää etsiä keskustelun kautta sisäinen syy. Tässä artikkelissa apuja sisäisen syyn lähteille. Ja aina on hyvä muistaa:

Paras ratkaisu vastaa lapsen ulkoisen käyttäytymisen sisäiseen syyhyn.

Ajatteleminen artikkeli

Sija 3: Älä opeta lasta tottelemaan – ohjaa lasta ajattelemaan!

Vanha ajatus siitä, että tottelevainen lapsi on hyvän kasvatuksen merkki, on hyvä jättää historiaan. Yhteiskunta on muuttunut vuosien varrella ja ajattelutaidot nousseet ykkössijalle. Emme halua opettaa lasta vain kuuntelemaan ulkopuolisia auktoriteetteja, vaan ajattelemaan ja ratkaisemaan tilanteita itse. Siksi myös kasvatustapojen tulisi päivittyä sellaisiksi jotka tukevat lapsen omaa ajattelua ja ratkaisutaitoja.

Itsesäätelykettu

Sija 2: Vahvuus 2: Itsesäätely

Tämä kirjoitus luonteenvahvuuksista on lyönyt itsensä läpi luonteenvahvuuskirjoitusten kategoriassa. Se varmasti koetaan tällä hetkellä tärkeimmäksi luonteenvahvuudeksi ja sitä halutaan vahvistaa niin aikuisten kuin lasten toiminnassa. Tästä löytyy itsesäätely luonteenvahvuutena ja useita itsesäätelyharjoituksia.

mieti-ala-moiti-kansikuva

Sija 1: Mieti – älä moiti! Kuinka puuttua lapsen ei toivottuun käyttäytymiseen osa 3

Tämä on osa kuinka puuttua lapsen ei toivottuun käyttäytymiseen artikkelisarjaa. Tässä artikkelissa lapsen ulkoisen toiminnan sisäisiä syitä mietitään monesta eri näkökulmasta ja mietitään myös milloin lapsen käyttäytyminen johtuu siitä, että lapsi ei pysty ja milloin on kyse siitä, että lapsi ei halua. Näihin tilanteisiin on eri ratkaisutavat.

 Tuleva top 10?

Minulle on tärkeää, että voisin vastata juuri teitä, rakkaat lukijat, askarruttaviin kysymyksiin kasvatuksesta ja kirjoittaa teille hyödyllisiä artikkeleita. Voitte esittää toiveita kommentteihin tai lähettää viestiä positiivinenkasvatus@gmail.com. Kerro siis mihin kasvatusasiaan sinä haluaisit vastauksen tai millaisia neuvoja kaipaisit teidän arkeenne? Teen tätä juuri teitä varten. 🙂

 

img
Lähde lapsen kanssa tunnematkalle! – tunnetaitoja Jukka Hukan ja tunnehetkien äärellä

Avaamme pojan kanssa kirjapakettia. Jännitys nousee: Mitähän sieltä on tulossa? Ensimmäinen reaktio on ”Wau!”. Ihastelemme yhdessä kirjojen värikkyyttä ja ihania kuvia. Kirjojen ulkonäkö herättää kiinnostuksen ja saa meidät aloittamaan ensimmäisen kirjan lukemisen. Lapseni valitsee Jukka Hukan ja varjohirviön. Lähdemme siis ensimmäisenä iltana käsittelemään pelkoa ja jännitystä.

Tutustumme yhdessä kohta kuusivuotiaan poikani kanssa Jukka Hukkaan ja tunnetaitomateriaaliin. Paketista on paljastunut viisi Jukka Hukkaa eri tunneteemoilla sekä Tunnehetket kirja ja siihen liittyvä harjoituskirja.

Jukka Hukat.jpgIllalla aloittaessani varjohirviön lukemisen huomaan pian, että lorumuotoinen lukeminen hakee hieman paikkaansa. Lukeminen ei ole niin luontevaa kuin tavallisessa tarinamuodossa, mikä on meille tutumpi iltasadun muoto. Pian kuitenkin oma kieli tottuu ja luenta helpottuu. Poikaani lorumuoto ei tunnu eikä näytä vaikuttavan mitenkään. Hän kuuntelee hiljaa ja tarkkaan paikallaan kirjan loppuun saakka. Suljen kirjan. Samalla hetkellä kun oma suuni sulkeutuu, alkavat poikani kysymykset ja pohdinnat.

Sellaisia Jukka Hukka kirjat tuntuvat olevan. Sisällöltään todella monipuolisia, mikä herättää pienessä mielessä paljon kysymyksiä. Mitkään muut iltasatukirjamme eivät ole aiheuttaneet samanlaista kysymys ja pohdintaryöppyä, joka jatkuu myös seuraavana päivänä. Huomaan, että ainakin omalle kohta kuusivuotiaalle pojalle kirja on liian ajatuksia virittävä iltasaduksi. Siirrän Jukka Hukkien luku- ja käsittelyhetket päiväsaikaan.

Tehtävien ja keskustelun kautta syvemmälle tunteeseen

Jokaisen Jukka Hukka kirjan lopussa on Liisa Ahosen kirjoittamia tehtäviä lukemisen lomaan. Harjoitukset ovat erinomaisia ja huomaan, että parhaiten kirja toimii sillä tavalla, että sen kesken pysähtyy pohtimaan kirjan aiheita ja tekemään harjoitteita lapsen kanssa. Jukka Hukka on enemmän kuin vain kirja. Se lisää lapsen tunne- ja ajatteluntaitoja keskustelun ja harjoitusten kautta. ”Loru, keskustelu, harjoitus, loru, keskustelu, harjoitus” löydämme pian hyvän rytmin. Tuntuu, että näistä kirjoista on iloa pitkään.

Tunnehetket.jpgHukkakirjojen jälkeen siirrymme tunnehetkiin. Tunnehetket kirjassa esitellään 42 tunnetta. Monia tuttuja kuten suru, innostus, pelko, tyytyväisyys, mutta myös vähemmän meillä kotona käytettyjä kuten väärinymmärretyksi tulemisen tunne ja hyväksynnän tunne. Jokaisen tunteen kohdalla on pieni kuvaus tunteesta ja eri taiteilijoiden kuvateos tunteesta. Kuvat toimivat myös tunteiden herättäjänä, joten joidenkin tunteiden kohdalla teen niin päin, että kysyn ensin lapsen mielipidettä kuvasta ja luen vasta sen jälkeen kuvauksen.

OhjeetLapseni ei vielä itse lue tai kirjoita, siksi tunnehetket tehtäväkirja on meillä yhteisenä tekemisenä ja keskustelun herättäjänä. Käymme muutamia harjoituksia läpi keskustellen ja kirjoitan lapsen vastauksia ylös kirjaan. Tehtäväkirja jakaantuu kahteen osioon. Ensimmäinen osio on aikuisille, jossa teoriaa ja tietoa tunnetaidoista, sekä ohjeita miten tunteita ja tunneharjoituksia tulisi tehdä eri ikäisten lasten kanssa lapsiryhmissä ja kotona. Olen erittäin iloinen, että tässä kirjassa ei ole keskitytty vain ala- ja yläkouluun, vaan ohjeita löytyy myös vanhempien näkökulmasta. Ne on jaoteltu kolmeen ikäluokkaan: 6-7-vuotiaille, 8-10-vuotiaille ja 10-12-vuotiaille. Osa kaksi on täynnä tunteisiin liittyviä harjoituksia. Niitä täytämme yhdessä poikani kanssa.

Oivallusten toinen puoli

Tunnetaito kirjoihin tutustuminen herättää tällä kertaa minussa valitettavasti myös ikävän ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” – fiiliksen. Verrattuna siihen, miten paljon teen tätä työssäni, huomaan miten vähän olemme tunnetaitoihin kotona pojan kanssa tutustuneet. Luonteenvahvuudet, optimismi ja ratkaisukeskeisyys näkyvät kotonamme vahvasti, mutta tunnesanoissa pyörimme liian usein kapealla alueella, samojen tunnesanojen varassa.  ”Minua harmittaa, tulen iloiseksi, minua pelottaa/surettaa/naurattaa”. Usein kuvaukset jäävät pintatunteisiin. Helposti kuittaa ikävän tilanteen ”minua ärsyttää” – lausahduksella ja syvällä olevat tunteet kuten pettymys, pelko, inho, suru, hämmennys jäävät sanomatta ja näin tunnistamatta. Liian moneen tunteen kohdalla kuulen lapseni kysymyksen ”mitä se tarkoittaa?”. Minulle tämä tarkoittaa, että meillä on vielä tunnetaitojen kanssa paljon tehtävää.

Kirjassa yksi tunteisiin tutustumisen ohje vanhemmille on käydä tunne viikossa. ”42 tunnetta on 42 viikkoa”, ajattelen ensiksi kauhistuneena, mutta tajuan samalla, että oikeastaan nyt jos koskaan, on erittäin hyvä aika käsitellä lapsen kanssa tunteita oikein urakalla. Olen äitiyslomalla ja poika menossa syksyllä eskariin, jossa tunnetaidot nousevat vieläkin tärkeämpään asemaan. Ja kun käsittelee yhden tunteen viikossa, on se selkeää ja vie oikeastaan vain pienen hetken koko viikosta.Sisällys

Kohta lähdetään tunnematkalle

Tästä tulee tunteellinen matka. ”Tunnematka” ajattelen ja teen matkasuunnitelmaa tunteiden käsittelyyn. Päätämme aloittaa viikolla 18. Poikani täyttää edellisellä viikolla kuusi vuotta, joten siitä saa hyvän lähtöpisteen. Tunteet ovat iso kokonaisuus, mutta uskon tunnetaitojen kantavan läpi elämän. Siihen verrattuna 42 viikkoa on lyhyt aika. Matkasuunnitelma ulottuu aina viikolle 7 vuoteen 2019. Silloin on matkaraportin aika, mutta haluan rekisteröidä myös välipisteet. Niitä siis tulossa Instagramiin ja Facebookiin tunnematkan aikana.

Yhteenvetona voisi todeta, että kirjat näyttävät ohjaavan juuri siihen mitä lupaavat. Lapsi oppii tunteiden tunnistamista, sanoittamista, säätelemistä ja käsittelemistä. Uteliaisuudella lähden lapseni kanssa tunnematkalle. Katsotaan mitä kaikkea sieltä löytyykään. 🙂

Haluaisitko myös sinä lähteä tunnematkalle lapsesi tai lapsiryhmän kanssa? 

Ps-kustannuksen uusilta tunnetaitoja lapselle sivuilta löytyy materiaalia ja kirjoituksia tunnetaidoista sekä tarkemmat tiedot esittelemistäni kirjoista.

Jukka Hukat on Avril McDondaldin kirjoittamia ja Tatiana Mininan kuvittamia. Tunnehetket ovat Cristina Nûñez Pereiran ja Rafael R. Valcârcelin käsiäalaa sekä lukuisten taiteilijoiden kuvittamia.

Tästä tunnetaitoja lapselle sivulle

Tunnetaitokirjat on nyt liitetty myös positiivisen kasvatuksen kirjakampanjaan, jonka kautta kirjat saa edullisemmin!

Tästä edullisille kirjaostoksille

Tulemme siis raportoimaan poikani kanssa meidän tunnematkasta positiivisen kasvatuksen Instagramissa ja Facebookissa hashtagilla #tunnematka. Tule samalla tunnisteella mukaan matkalle jakamaan omia kokemuksia ja kuvia!

Tunnerikasta tunnematkaa tunteisiin! 

 

 

 

img
Raivoava punainen ja vetäytyvä sininen – Lapsen tunteiden säätely ja tasapaino

Tilanne tuo lapselle pettymyksen ja odotan raivon nousevan. Sen sijaan lapsi jähmettyy ja kohtaan tyhjän katseen. Hän menee täysin ”lukkoon” ja hetken kuluttua poistuu paikalta. Ymmärrän, että kaikki ei ole kunnossa, mutta jään hämmentyneenä miettimään, mitä tulisi tehdä.  

Ensimmäisen kerran kohdatessani lapsella tunteiden sinisen alueen, muistan hämmentyneeni tilanteen odottamatonta käännettä. Olin hyvin tietoinen ja koulutettu toimimaan lapsen raivon,  huutamisen tai aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen, mutta nyt sain vastaani tunteiden täysin toisen laidan. Mitään ei tullut ulos, vaan lapsi vajosi sisään mielensä syövereihin. Sain kuitenkin tilanteeseen selvyyden etsittyäni tietoa ja törmättyäni polyvagaaliseen teoriaan.

Stephen Porgesin polyvagaalisen teorian mukaan tunteiden säätelyssä on myös taistele-pakene tilan lisäksi jähmety-pyörry tila, joka tulee esiin esimerkiksi alussa kuvaamani tilanteen käyttäytymisen tavoin. Tunteet eivät purkaudu ulospäin vaan lapsen voisi kuvailla menevän ”lukkoon”. Opin silloin, että tunteiden jaottelu ei olekaan kaksijakoinen, tunteiden tasapaino tai taistele-pakene tila, vaan kolmijakoinen johon kuuluu myös jähmety-pyörry tila.

Miten nämä näkyvät lapsessa?

Punaisella alueella muun muassa lapsen hengitys tihenee, keho jännittyy ja sydämensyke kohoaa. Aivojen alaosa ottaa vallan tunteista ja kehoista ja ”kaasu menee pohjaan”. Seurauksena lapsi voi muun muassa heitellä tavaroita, huutaa tai käyttäytyä muuten verbaalisesti ja fyysisesti aggressiivisesti. Voimakkuus riippuu lapsesta ja tilanteesta.

Vihreä alue on nk. normaalialue. Lapsi voi säädellä omaa kehoaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Hän tuntee olevansa hallinnassa ja kestää myös hankalia tunteita ja pettymyksiä. Lapsi pystyy olemaan tasapainossa eri tilanteiden ja tunteiden kanssa.

Sinisellä alueella lapsen tunteiden tasapainotila on myös järkyttynyt. Tilanteen tuoma mielipaha ei kuitenkaan ole vienyt lasta punaiselle alueelle, vaan siniselle alueelle, jossa keho menee ”jarrutilaan”. Lapsi reagoi negatiiviseen tilanteeseen sulkeutumalla. Seurauksena lapsi voi hiljentyä kokonaan, poistua paikalta tai mielellisesti ”irrottaa itsensä tilanteensa”. Keho reagoi hidastamalla hengitystä, hitaammalla sydämen sykkeellä ja katsekontaktin välttämisellä. Tällainen tila on lapselle haitallista.

Lapsi ei tietoisesti mene punaiselle tai siniselle alueelle, vaan kyse on kehon reaktiosta. Lapsi tarvitsee aikuista sisäisen tilan säätelemiseen.

 

Polyvagaalinen teoria kuva.jpg

Mitä jos lapsi meneekin siniselle? Ei raivoa, huuda, vaan jähmettyy ja vetäytyy kuoreensa?

Tässä voi mennä parillakin tavalla metsään. Ensinnäkin voi ajatella, että lapsella ei ole mitään hätää, koska ulospäin ei näy juuri mitään. Lapsiryhmässä lapsi saatetaan jättää yksin, koska hän ei aiheuta vaaraa ympäristölleen ja punaisella alueella olevat lapset tuntuvat tarvitsevan aikuisen nopeampaa reagointia.

Sinisellä alueella ollaan kuitenkin samojen haasteiden edessä kuin punaisella alueella. Tilanne ei ole tasapainossa. Lapsella on huono olla. Lapsen keho on lukossa. Lapsi tarvitsee apua päästääkseen tasapainoon, mielen ja kehon normaalille vihreälle alueelle.

Itse koen tämän alueen olevan jopa vaikeampi. Kuten punaisella alueella, lapsi ei ole vastaanottavaisessa tilassa, eikä kommunikaatio suju. Tässä ei kuitenkaan yritetä ”jarruttaa” lapsen kehon reagointia vaan saada purettua ”jähmettyminen” ja ”herättää” keho ja mieli pois pelästymisen tilasta.

 

Jähmettyminen.jpg

Miten sitten auttaa lasta ”sinisellä alueella”?

1. Kontaktin luominen

Tärkeää on se, että lasta ei näissä tapauksissa jätä lasta yksin, vaan aikuinen pyrkii luomaan lapselle turvallisen tunteen ottamalla syliin, lempeällä kosketuksella tai rauhallisella puheella. Tarkoitus on saada keho ja mieli pois pelästymisen tilasta.

Musiikin tai laulamisen on tutkittu auttavan. Ne voivat auttaa ”pelästyneen” mielen tavoittamisessa.  Sanat eivät usein tässä tilanteessa tavoita lasta, joten hyräily toimii myös.

Vaikka ”kuulolaite” olisikin poissa päältä, laulettu musiikki voi tavoittaa mielen. Niinpä musiikki tai rauhoittava puheääni voivat avata pelästyneen mielen, vaikka sanojen merkitystä ei ”kuullakaan” – Psykologi Tuija Matikka

Uskon myös, että monet perinteiset, ”punaisen alueen” itsesäätelykeinot auttavat lasta. Kuten hengityksen säätely yhdessä aikuisen kanssa, lapsen lempeä kosketus, esimerkiksi silittely tai vaikka hiusten harjaus.

Lapsen itsesäätelykeinoja lisää täältä.

 

2. Vahvista tunne- ja itsesäätelytaitoja

Tilanteessa toimimisen lisäksi tarkoituksena on lisätä lapsen vihreää aluetta ja ehkäistä häntä lipumasta punaiselle tai siniselle alueelle. Hyvät tunne ja itsesäätelytaidot laajentavat vihreää aluetta ja auttavat lasta pysymään tasapainossa vihreällä alueella. Tunnetaitoja ja itsesäätelykeinoja harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa silloin, kun lapsi on vihreällä alueella eli tasapainossa. Tunteiden tunnistaminen, käsitteleminen ja sääteleminen ovat osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

 

3. Pohdi ”triggereitä” eli tilanteen laukaisevia tilanteita

Mieti missä tilanteissa lapsi tuntuu menevän ”siniselle alueelle”. Mitkä asiat saavat lapsen reagoimaan tällä tavalla? Kun tunnet lapsen tavat, osaat ennakoida niissä tilanteissa, jotka voivat ”ajaa” lapsen pois vihreältä kaistalta. Esimerkiksi jännittäviä tilanteita voi käsitellä ja keskustella lapsen kanssa etukäteen ja näin välttää tunnetasapainon järkkyminen.

 

4. Vahvista yhteyttä

Turvallinen suhde ja luottamus aikuiseen auttaa lasta pysymään pidempään vihreällä alueella. Aikuisen läsnäolo, yhdessäolo, lapsen kuunteleminen ja  mielenkiinto lapsen asioita kohtaan vahvistavat yhteyttä. Esimerkiksi vuorovaikutuksellinen leikki aikuisen kanssa vahvistaa hyvin tätä yhteyttä ja lapsen tarvitsemia taitoja.

 

Lapsi tarvitsee aikuista sisäisen tilansa säätelyn avuksi. Porgesin mukaan aikuinen voi auttaa lapsen mieltä jäsentymään ollessaan itse sosiaalisen liittymisen tilassa. -Leikola, Mäkelä, Punkanen

 

Lisää polyvagaalisesta teoriasta

Siegel, Daniel J. The Yes Brain. 2018. Bantam Books: New York.

Duodecim-lehti: Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma (löytyy myös hyviä lisälähteitä)

Tuija Matikka: Stephen Porgesin polyvagaalinen teoria

img
Printattavia pdf-pohjia: Materiaalia lapsen ja aikuisen itsesäätelyn tueksi

Tässä itsesäätelyartikkelien kanssa käytettäväksi muutama printattava valmispohja, jossa listattuna eri itsesäätelykeinoja aikuiselle ja lapselle sekä valmis seinälle laitettava itsesäätelypohja. Siihen voi täyttää, piirtää ja värittää omat itsesäätelyä tukevat keinot. Lapsen taulun voi täyttää myös piirtäen. Puuhailuiloa! 🙂

 

Aikuiselle

 Aikuisen itsesäätelykeinot listattuna

Aikuisen itsesäätelytaulun pohja

 

Lapselle

Lapsen itsesäätelykeinot listattuna

Lasten itsesäätelytaulun pohja

 

Vanhemmalle puolison tai kasvatuskumppanin kanssa pohdittavaksi

 

Itsesäätelyn ajatuksia pohdittavaksi vanhemmille

 

img
Lapsen itsesäätely – miten tukea lapsen itsesäätelyä?

Itsesäätely on yksi tärkeimmistä luonteenvahvuuksista. Käytämme sitä joka päivä. Se kehittyy iän myötä, mutta ei itsekseen. Lapsen itsesäätely tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Rauhoittamalla, nimeämällä tunteita, asettamalla rajoja ja ohjaamalla eri tunteiden ilmaisumuotoihin, aikuinen auttaa lapsen itsesäätelyä kehittymään.

Miten se sitten tapahtuu? Seuraavassa tiivistetyt ohjeet lapsen itsesäätelyn tukemiseen.

Viisi askelta itsesäätelyn mestariksi

Askel 1: Keskustele lapsen itsesäätelystä

Lapsen tulisi ymmärtää, mitä itsesäätely on ja mitä sillä tarkoitetaan. Kannattaa siis aloittaa tutustumalla yhdessä itsesäätelyn vahvuuteen. Keskustelemalla, jakamalla kokemuksia ja tuntemuksia asiasta.

Askel 2: Kokeile lapsen kanssa eri tekniikoita

Ei ole yhtä oikeaa itsesäätelyn harjoittelun tekniikkaa, joten tässä mennään yritys-erehdys-menetelmällä. Keskustele lapsesi kanssa ja miettikää, mitkä asiat tuntuvat rauhoittavan. Hengitelkää, askarrelkaa yhdessä eri itsesäätelyn välineitä ja kokeilkaa. Aloittakaa yhdestä kategoriasta ja laajentakaa etsintöjä pikkuhiljaa. Liian monen asian yhtäaikainen testaaminen voi vain lisätä levottomuutta. Maltti on siis valttia tässäkin!

Askel 3: Tee itsesäätelytaulu ja materiaalipussi

Lapselle toimivat tavat voi kerätä tauluun, josta lapsen on helppo muistaa itselleen sopivat keinot. Taulun viereen ripustaa rauhoittumispussi, jossa itsesäätelyn välineet ovat helposti saatavilla.

Lapselle voi rakentaa myös kokonaisen rauhoittumispaikan, mutta jos tilaa on vähän, riittää rauhoittumispussi.

Askel 4: Harjoittele, harjoittele, harjoittele

Eri välineitä on hyvä käyttää ja harjoitella tilanteiden välissä. Voi ottaa myös raivostumisroolileikin, jossa käydään tilanne ”kuivaharjoitteluna” läpi. Ensiksi lapsi suuttuu jostain (anna lapsen valita mistä), sitten yhdessä ärjytään ja kävellään itsesäätelyvälineiden luokse ja sitten yhdessä rauhoitutaan. Tällä tavalla lapsen aivoihin jää valmis muistimalli, mikä parhaimmillaan muistuu mieleen ärjyimmänkin tunteen aikana.

Askel 5: Opi tositilanteista

Itsesäätely joutuu testaukseen aidoissa tunnetilanteissa.  Jotkut tavat voivat osoittautua yllättävän tehokkaaksi, kun toiset voi jo heti ensimmäisen kerran jälkeen unohtaa. ”Trimmatkaa” itsesäätelypussin sisältöä sen mukaan, mikä osoittautuu toimivaksi.

Lapsen itsesäätelypussi.jpg

Lapsen itsesäätelyvälinepussiin voi laittaa lapsen suosikkivälineet ja laittaa ne esille näkyvään paikkaan.

Itsesäätelymenetelmät lapsille

Hengityksen säätely

Hengityksen säätely on nopein ja tehokkain tapa vaikuttaa kehon rauhoittumiseen. Harjoittele lapsen kanssa eri hengitystekniikoita. Apuvälineeksi voi ottaa esimerkiksi pillin (äänetön versio), höyhenhengittelyn, puhaltimen, lohikäärmeputken, saippuakuplat tai hyrrän. Tärkeää on, että lapsi harjoittelee tätä yhdessä aikuisen kanssa. Lapsi voi helposti ”ylihengittää” eli puuhkua, joka ei rauhoita, vaan enemmän aiheuttaa tilanteen pahenemista. Siksi hengittelyä harjoitellaan säätelemään etukäteen aikuisen kanssa.

Tästä tulossa apuvideo Youtube kanavalle maaliskuun aikana.

Aistien rauhoittaminen

Kuulo

Musiikin kuuntelu, shantin rauhoittava ääni, kilikello tai mikä tahansa muu lasta rauhoittava ääni voi saada lapsen kehon rentoutumaan ja tunteet laantumaan. Etukäteen voi tehdä esimerkiksi soittolistan kännykkään tai levylle ja napsauttaa se päälle tunteiden noustessa.

Näkö

Glitterpullon tuijottelu, lumihiutalepallon seuraaminen, kauniin maiseman tai lasta koskettavan kuvan katsominen voi auttaa tunteiden säätelyyn.  Jos tämä osoittautuu lapsen kohdalla toimivaksi, varusta koti tai muu ympäristö kuvin ja visuaalisin avuin. Laita kuvia lapsen ulottuville ja esiin katseltavaksi.

Haju

Tuoksukynttilä, tuoksuöljyjen tai nalle tuoksu voi toimia lasta rauhoittavasti. Ottakaa yhden päivän tavoitteeksi tuoksutella kaikkea päivän aikana ja keskittyä hajuaistin kokeilemiseen. Keskustelkaa päivän päätteeksi havainnoistanne.

Maku

Purkan pureskelu, kylmän veden tai kaakaon juominen toimivat makuaistin kautta kehoa rauhoittavasti. Voitte tehdä makuaistimuksista samanlaisen kokeilun kuin hajuaistista.

Tunto

Kosketuksella on rauhoittava vaikutus. Lapsen selän silittely, hiuksien harjaaminen, rapsuttelu tai jopa kutittelua kannattaa kokeilla. Joskus vaikea tilanne purkautuu parantavan naurun kautta.

Yhteinen lapsen ja aikuisen rauhoittava keino on halaus. Halaa lasta. Parhaimmillaan tämä yksi pieni ele voi laukaista tilanteen.

Jos lapsi vierastaa suoraa käden kosketusta, mutta haluaisi hyödyntää tuntoaistia, on välillisiä keinoja auttaa lasta. Esimerkiksi jotkut voivat rauhoittua, kun heitä ”lämmittää” pyyhkeen tai viltin sisällä. Heitä siis ”rauhoittumisviitta” tunnesankarin harteille ja sulata liian suuret tunteet lämmöllä. Voit myös silitellä höyhenellä tai rullata kehoa läpi hellästi puhtaalla maalitelalla.

Keholliset keinot

Käsien motoriikka

Erilaiset puristelupallot, limojen löllyttely tai spinnerin pyörittely toimii mieltä rauhoittavasti. Näitä löytyy erilaisia kaupoista valmiina tai sitten Pinterest sivustolta ohjeita niiden kotona valmistukseen. Itsesäätelyyn ei tarvitse välttämättä kalliita välineitä. Oman kodin tarvikkeista saa aikaiseksi vaikka mitä luovuuden avulla.

Suun hallinta

Hiljainen huuto. Hiljaista huutoa harjoitellaan huudon kautta. Tässä harjoitellaan kääntämään äänen voimakkuusnappia. Ensiksi kokeillaan normaalia ääntä ja sitten ”käännetään” kuvitteellista volyyminappia kovemmalle, jolloin ääni kovenee ja sitten hiljemmalle kunnes ei kuulu ääntäkään, mutta suu on auki kuten huudossa. Näin harjoitellaan suun päästämän äänen hallitsemista. Myös toisten ”ääninappia” voi säätää. Lapsi voi kääntää aikuisen, aikuinen lapsen tai sisarukset toisiensa.

Erilaisten äänten tuottaminen.  Suhina, pärinä, kielen naksuttelu voivat toimia tunteiden säätelyyn. Joten laita suu pärisemään, pyörittele kieltä ja kokeile yhdessä lapsen kanssa millaisia ääniä suulla voi oikein saada aikaan.

Koko kehon keinot

Tunteiden ulos ravistelu. Aloita päästä ja käy jokaista kohtaa ravistellen koko keho läpi. ”Valuta” tunteet läpi kehosta, kunnes ne menevät pois jaloista ulos.

Hyppiminen. Jos ravistelu ei riitä, niin hyppiminen voi auttaa. Voit hyppiä paikallasi tai pomppia esimerkiksi jumppapallolla.

Seinän työntäminen. Tässä harjoituksessa lapsi konkreettisesti menee seinän viereen ja yrittää työntää seinää. Samaa voi tehdä myös pöytää tai koululuokassa kädet pulpettia vasten ja yrittää työntää pöytää läpi lattian.

Mielikuvaharjoitukset

Lempipaikka. Lapsi voi myös sulkea silmänsä ja mennä ajatuksissa omaan rauhalliseen  paikkaan puumajaan, rannalle tai mihin haluaakaan. Tähän on hyvä yhdistää rauhallinen hengittely.

Ihan minun oma juttu

Voi olla, että joku näistä on lapselle sopiva tunteiden säätely tapa tai sitten näistä ei toimi mikään. Se ei tarkoita, että lapsi ei osaisi rauhoittua. Oikeaa tapaa ei ole vain vielä löytynyt. Seuraamalla lasta voit löytää tai voitte yhdessä löytää lapselle sopivan tavan. Ehkä se onkin silmien räpyttely, hiusten sukiminen tai vaikka vanhojen sanomalehtien silppuaminen. Kaikki keinot, jotka eivät vahingoita lasta tai toisia ihmisiä, ovat sallittuja. Mitään liian outoa ei ole.

Kolmivuotias lapsi pärisyttelee toisella kädellä huuliaan ja toisella pyörittelee päälakensa hiuksia. Ulkopuolelta se näyttää hieman hassulta, mutta hänellä se toimii oikein hyvin. Näen lapsen toimivan näin jännittävissä tai uusissa tilanteissa ja huomaan sen olevan hänen tapansa rauhoittua. Myöhemmin käytän samaa tapaa hänen kanssaan. Silittelen ja pyörittelen lapsen hiuksia, kun hän tarvitsee apua rauhoittuakseen. Lapsen tapa toimii myös ulkopuolisen tekemänä.

Lapsen itsesäätely yhdessä

Aikuisen rooli ja tuki

Harjoittele tilanteiden välissä!

Tämä on tärkeää. Uusia välineitä ei voi antaa suoraan tilanteessa lapsen käteen tai tehdä kokeilua itse tilanteessa, vaan näitä kaikkia tulisi harjoitella tilanteiden välissä. Jos isket käteen aivan tuntemattoman esineen, voi se pahimmillaan lentää kaaressa takaisin ja tilanne pahenee entisestään. Tutustukaa eri välineisiin rauhassa, niin ne toimivat parhaiten.

Kun tunteet alkavat nousta

Kun huomaat lapsen tunteiden nousevan, on hyvä tarttua tilanteeseen ajoissa, kuin vasta tunnemyrskyn silmässä, viimeisellä hetkellä.

Olemme eteisessä lähdössä lasta jännittävään tapahtumaan. Pukemisesta ei meinaa tulla mitään ja lapsi itsekin huomaa tärinänsä. Sanoitan lapsen jännitystä ja yritän rauhoitella silittelemällä lasta, mutta tällä kertaa se ei riitä. ”Äiti, mua hytkytyttää. Mitä mä teen? Auta.” purkautuu pyyntö lapsen huulilta. Nousen ja menen itsesäätelyvälinevarastoni luo. Nappaan käteen lapselle tutun puristeltavan pallon ja ojennan sen lapselle. Kuin sormiennapsautuksesta tilanne muuttuu. Lapsi alkaa puristella palloa ja kysyy: Mikä tämän nimi olikaan?” Jännitys katoaa ja hän jutustelee taas iloisesti. ”Ei sillä ole oikein nimeä” vastaan mietteliäänä. Poika miettii hetken ja toteaa aurinkoisella naamalla: ”Musta se voisi olla sitruuna, kun se on keltainen. Ihana sitruuna sai minut rauhoittumaan.” Hymyilen ja mietin, miten helposti tilanteet välillä helpottavat. Tässäkin oli ainekset vaikka minkälaiseen molemmin puoliseen räjähdykseen. Nyt yksi puristelupallo ratkaisi koko tilanteen.

Tunteiden tulipisteessä

Jos tunnekuohu yllättää tai nousevat ennakoivista toimista huolimatta, niin tunnemyrskyn silmässä lapsi ei välttämättä hyödy itsesäätelyvälineistä, vaan tunnesäätely jää täysin aikuisen ulkopuolelta säädeltäväksi. Näitä voi olla esimerkiksi rauhoittavan musiikin laittaminen päälle, kylmän vesilasin tarjoaminen, silittely, lämmittely pyyhkeen avulla tai käsien hieronta. Näihin kaikkiin kuuluu odottaminen. Sen odottaminen, että tunnemyrsky alkaa laantumaan ja korvat avautuvat kuulemaan ja aivot vastaanottamaan sanoja.

Nimeä se

Name it, to tame it” opettaa Daniel Siegel tunteiden säätelystä. Jos voit antaa sille nimen, voit myös säädellä sitä. Sanoita lapsen tunteita ”Olet vihainen”, olla empaattinen hänelle ”ja se on ymmärrettävää, että tällaisissa tilanteissa voi tullakin vihaiseksi”, sitten kannustaa ”mutta selviät tästä” ja säädellä ”nyt vain hengität, suljet silmät ja rauhoitut hetken” (tai mikä onkaan lapsen tapa rauhoittua.)

Isomman lapsen kanssa ei välttämättä tarvitse ulkopuolelta sanoittaa tunnetta, vaan pysähtyä yhdessä pohtimaan, miltä tuntuu. Esimerkiksi tunnekiekon tai tunnekorttien avulla.

(Tunnetaidoista tulossa lisää enemmän lähiaikoina.)

Takaisin tunteiden hallintaan

Kun suurin tunnepiikki on saatu ylitettyä, voi lapselle antaa tai lapsi itse ottaa välineitä tunteiden säätelyn tueksi. Rauhoittumiselle kannattaa antaa aikaa, jotta itsesäätelyvarastot ehtivät täyttyä eikä tunteet kiehahda heti seuraavan tilanteen tai vastoinkäymisen kohdalla.

Lapsen itsesäätely pilli.jpg

Anna tilanteelle aikaa – mielelle sekä keholle aikaa palautua ja täyttää varastoja.

Välineiden lisäksi ajattelutaidot tukevat itsesäätelyä

Tärkeä kasvun asenne

Ruoki lapsen kasvun asennetta. Kun hän sanoo sinulle ”en mä osaa”, lisää loppuun ”vielä”. Muistuta, että itsesäätely on taito, jonka kaikki voi oppia. Ajatelkaa epäonnistumiset oppeina. Mitä voimme oppia tästä ja missä seuraavan kerran menee paremmin? Nosta esiin onnistumisen kerrat ja edistymisaskeleet. Älä vertaile lasta toisiin lapsiin tai sisaruksiin, vaan ohjaa lasta ajattelemaan itseään mittapuuna. Miten juuri hän on edistynyt?

Ota sinnikkyys avuksi

Sinnikkyys on yksi tärkeä itsesäätelyn tuki. Tarvitsemme useita harjoituskertoja, jotta opimme uusia taitoja. Kannattaa siis miettiä myös kuinka sinnikkyys vie eteenpäin.

Epäonnistumiset kuuluvat prosessiin

Kukaan ei ole seppä syntyessään” ja virheet sekä epäonnistumiset kuuluvat asiaan. Älkää jääkö vatvomaan epäonnistumisia vaan katsokaa yhdessä eteenpäin. ”Ensi kerralla sujuu paremmin” – asenteella pääsee tilanteesta eteenpäin ja lapsi ei luovuta niin helposti. Miettikää asiaa myös tapauskohtaisesti. Oliko lapsi nukkunut tai syönyt huonosti? Oliko päivällä tapahtunut jotain ikävää? Itsesäätely ei ole koko ajan ylöspäin kehittyvä taito, vaan on tärkeää myös ymmärtää omien voimavarojen vaikutus itsesäätely

Aikuinen on itsesäätelyn malli

Lapsi mallintaa aikuista todella paljon ja seuraa aikuisen esimerkkiä. On siis todella tärkeää, että myös sinulla on itsesäätelytaidot hallinnassa. Täydellinen ei tarvitse olla, mutta on omia tapoja ilmaista ja säädellä tunteita kannattaa tarkastella. Jos tuntuu, että matkaa vielä on, kannattaa omaa itsesäätelyä kehittää. Vinkkejä siihen artikkelissa: Aikuisen itsesäätely -miten saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli?

On jotain, minkä on aika jäädä historiaan

Hakkatyyny. Tätä suositeltiin aikoinaan. Ajateltiin, että on parempi purkaa energia johonkin turvalliseen esineeseen, kuten tyynyyn. On kuitenkin todettu, että tämä vahvistaa vääriä aivoyhteyksiä. Aivot oppivat. Kun suutun, käteni nousee ja lyö. Emme halua tällaisen toiminnan vahvistuvan lapsen aivoissa, joka voi myöhemmin, esimerkiksi aikuisena suuttuessa saada aikaan kohtalokkaita seurauksia. Jos lapsi on hyvin fyysinen, kannattaa lapsi ohjata muuhun fyysiseen toimintaan. Tunteen säätely hyppimällä, ravistelemalla, seinää työntämällä on paljon parempi vaihtoehto kuin hakkatyyny. Vaikka en tätäkään ensimmäisenä suosittele, mutta jos tyynyt tuntuvat lapsen omalta jutulta, niin tyynyyn huutaminenkin on parempi vaihtoehto kuin lyöminen.

Harjoittelun kautta rauhalliseksi

Varsinkin aivojen kasvuun liittyvät tunteenpurkaukset vaikuttavat itsesäätelyyn. Siksi lapsen itsesäätelytaidot saattavat vaihdella eri ikäkausina. Joskus harjoittelun kautta saavutetaan hyvä taso ja välineillä harjoittelu jää vähemmälle. Voi olla pitkä rauhallinen ja seesteinen aika, kunnes yhtäkkiä lapsen hermot tuntuvat menevän pienimmästäkin. Silloin on hyvä kaivaa uudestaan esiin itsesäätelyvälineet ja jatkaa harjoituksia.

Aiemmat itsesäätelyyn liittyvät artikkelit

Vahvuus 2: Itsesäätely

Rauhoittumispaikka – lapsen itsesäätelyn tueksi

Itsesäätely 10 – kymmenen kysymystä ja vastausta itsesäätelystä

Aikuisen itsesäätely -miten saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli?

img
Ilo olla minä! – aikuisen positiivisen kasvun kurssi (ent. ilmapallot ja kivet – hyvinvointikurssi)

Ilo olla minä! – aikuisen positiivisen kasvun kurssi on hyvinvointikurssi, jossa mennään kohti omien voimavarojen löytämistä ja syvempää itsetuntemusta. Kurssilla saat välineitä omien luonteenvahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen elämässä, oman hyvinvoinnin tukemiseen eri harjoitteilla sekä ohjausta omien selviytymiskeinojen tutkimiseen ja hyödyntämiseen.

Sisältö ja kurssin teemat

Kurssi on rakennettu positiivisen psykologian harjoitteiden pohjalle. Inspiraation lähteenä ovat toimineen mm. Martin Seligman, Sonja Lyubomirsky, Mihály Csíkszentmihályi sekä Barbara Fredrickson. Teemoina kursseilla ovat mm. optimismin lisääminen, kiitollisuuden lisääminen, luonteenvahvuuteni ja niiden käyttäminen, flow, resilienssin lisääminen ja myönteisen ajattelun vahvistaminen.

Kesto

Kurssilla kestoltaan viisi kertaa kaksi tuntia, joka voidaan toteuttaa viitenä tapaamiskertana tai viikonloppukurssina.

Kurssi on muokattavissa myös työyhteisölle sopivaksi lyhemmäksi päivän koulutukseksi.

Materiaalit

Kurssiin kuuluu tehtäväkirja ja kurssin suorittamisesta saa todistuksen.

Otteita kurssipalautteesta

Tämä oli mun juttu! Hyvä kurssi ja hyvä ohjaaja. Selkeä matsku tiiviissä muodossa.”

”Kiitän todella opettavaisesta ja hyödyllisestä kurssista. Ohjaaja oli mahtava. Tykkäsin erityisesti vahvasta tieteellisestä perustasta ja sen kansantajuisesta ja ymmärrettävästä selittämisestä ja ohjaajan kyvystä kuunnella ja opastaa ja ohjata ryhmää eikä vain luennoida.”

”Kiinnostava teema ja innostava opintopiirimäinen työskentely, ohjaaja itse erittäin innostunut, mikä näkyy toteutuksessa”

”Kurssi toi ajattelemisen aihetta, tieteelliset faktat motivoi sekä keskustelu ja pienet harjoitukset tukivat oppimista”

”Oman hyvinvointisuunnitelman tekeminen sai aloittamisen tuntumaan helpommalta.”

 

 

img
Ilo olla me! – positiivisen parisuhteen kurssi

Uutta Ilo olla – kurssien tarjonnassa!

Ilo olla me! – positiivisen parisuhteen kurssi on pariskuntien vuorovaikutuskurssi, jossa tarkoituksena parisuhteen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja toimivien työkalujen löytäminen arkeen.

Sisältö

Kurssilla opitaan positiivista vuorovaikutusta,  parisuhdemyönteistä tulkintaa, hyvään ja toimivaan keskittymistä, luonteenvahvuuksien tunnistamista ja käyttämistä parisuhteen hoitamiseen sekä opetellaan toisen rakkauskieltä ja tekoja.

Kesto

Kurssi on pituudeltaan viisi kahden tunnin tapaamiskertaa.

Materiaali

Kurssimateriaaliin kuuluu harjoituskirja ja kurssille osallistumisesta saa todistuksen.

 

img
Aikuisen itsesäätely -miten saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli?

On kiire ulos ja lapsi kieltäytyy pukemasta. Koululainen heittää sisään tullessaan kaikki tavaransa lattialle ja jättää ne siihen. Teini-ikäinen ei kuuntele ja haistattelee vain pyynnöillesi. Se, miten näissä ja muissa haastavissa tilanteissa reagoimme, riippuu paljon itsesäätelytaidoistamme. Räjähdämmekö vai pystymmekö pysymään tyynenä? Hyvien itsesäätelytaitojen avulla todennäköisesti pystyisimme olemaan kauemmin rauhallisena. Rauhallinen mieli taas tekisi tilaa ajattelulle ja johtaisi tilanteissa parempaan tulokseen kuin kontrollin menettäminen. Useimmat meistä tietävät tämän, mutta silti menettävät malttinsa. Itsesäätely ja rauhallisena pysyminen, kun eivät ole helppoja toteuttaa. Niitä on kuitenkin mahdollista harjoitella ja sen kautta saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli. 

Itsesäätely, ja varsinkin tunteiden itsesäätely, on tärkeä taito. Tässä kohdassa on hyvä muistaa juuri se, että kyseessä on taito. Emme ole geneettisen perimämme tai temperamenttimme määrittelemiä. Vaikka lähtökohtamme ovat erilaiset, voi jokainen meistä harjoituksen kautta tulla itsesäätelyn mestariksi.

Lisää itsesäätelystä: Itsesäätely 10 – kymmenen kysymystä ja vastausta itsesäätelystä

Miten sitten vahvistaa tunteiden itsesäätelytaitoa?

Ensimmäinen askel on tehdä päätös ja asettaa itselleen tavoite.

Voit laittaa jääkaapin oveen kannustavan kuvan, rohkaisevan lauseen tai kirjoittaa tavoitteesi ylös kalenteriin.

Toinen askel on tutustua itseensä, omiin tavoitteisiin ja tehdä harjoitussuunnitelma. Mieti, mitkä keinot toimivat minulla? Kokeile erilaisia tekniikoita eri kategorioista (hengitys, aisti, mielikuva ja niin edelleen). Laita nämä muistiin.

Kolmas askel on varustaa koti tai muu ympäristö sellaiseksi, että mahdolliset itsesäätelyvarusteet ja -välineet ovat helposti saatavilla. Jos tietynlainen musiikki rauhoittaa sinua, tee puhelimeen tai musiikkisoittimeen oma rauhoittumislista. Jos sinua rauhoittaa perheenjäsenten hymyilevien kuvien katseleminen, sijoita niitä ympäri kotia.

Neljäs askel on mahdollisesti vaikein. Siirtää suunnitelmat käytäntöön eli aloittaa harjoittelu niiden osalta mitä voit tehdä etukäteen. Pidä huolta omista voimavaroista, tee tietoisuusharjoituksia, käytä mielikuva- tai aistitekniikoita.

Viides askel on seurata miten edistyt. Monesti tämä menee kokeilu-epäonnistuminen-onnistuminen-kierteen kautta. Jotkut tavat vievät onnistumiseen, toiset eivät toimikaan. Päivät myös vaihtelevat. Välillä itsesäätely on helpompaa kuin toisina.

Itsesäätelyä vaativat tilanteet toimivat mittareina siinä, miten harjoittelu on toiminut ja miten oma itsesäätely on kehittynyt.

cof

Jääkaapin oveen voi laittaa vaikka seuraavanlaisen itsesäätelyn harjoittelutaulukon.

Useat tavat toimivat itsesäätelyn tukena

On monia eri tapoja ottaa itsesäätelyn taidot käyttöön, kun tunteet alkavat nousta.

Hengityksen säätely

Hengityksen säätely on nopein ja tehokkain tapa vaikuttaa kehon rauhoittumiseen. Harjoittele eri hengitystekniikoita. Opettele syvähengitystä, rauhallisesti hengittämistä ja hengitykseen keskittymistä sekä hengityksen säätelemistä. Voit lisätä siihen rauhassa kymmeneen laskemisen tai vaikka aakkosten luettelemisen etu- ja takaperin.

Aistien rauhoittaminen

Monien aistien kautta voidaan vaikuttaa mielen ja kehon rauhallisuuteen. Aistijärjestelmämme on juuri se joka aktivoituu meitä ärsyttävissä tilanteissa. Tarkoitus on saada keho takaisin meidän hallintaan eikä antaa tunteille valtaa kehossamme.

Kuulo

Suhina, hyrinä, laulu, musiikki ja muut eritasoiset äänet toimivat kuuloaistin apuna tunteiden itsesäätelyyn. Voit siis suhista, hyristä, hyräillä, laulaa tai tehdä mitä tahansa ääniä, jotka rauhoittavat. Usein tämä vaikuttaa myös hyvällä tavalla hengitykseen.

Korvatulppien tai kuulokkeiden avulla voit sulkea aistiärsykkeitä ulkopuolelle. Jos tuntuu, että melutaso kotona on liian kuormittava, voi välillä hyvin mielin laittaa korvatulpat tai kuunnella mielimusiikkia kuulokkeista esimerkiksi tiskauksen aikana.

Näkö

Kauniiden kuvien, hymyilevien ihmisten tai maisemien katselu toimivat näköaistin kautta rauhoittavina. Perheenjäsenten hymyilevät kuvat auttavat aktivoimaan aivojemme hyviä muistoja ja kantamaan läpi vaikeiden tunteiden ja tilanteiden.

Tässäkin aistiärsykkeen sulkeminen ulkopuolelle eli silmien sulkeminen hetkeksi voi auttaa. Tätä tekevät muun muassa pienet lapset jännittävissä ja uusissa tunnetilanteissa, mutta toimii myös aikuisilla tunteiden hallintaan.

Joten: Sulje silmät ja laske kymmeneen. Keskity samalla hengittämään rauhassa.

Haju

Kukkien tai tuoksuöljyjen haisteleminen rauhoittavat hajuaistimusten kautta. Näiden lisäksi erilaiset tuoksukynttilät ja saippuat toimivat hyvin. Voit yhdistää rauhoittumiseen tuoksun ja lämpimän veden menemällä esimerkiksi pesemään kätesi hyväntuoksuisella saippualla.

Maku

Kurkkua viilentävä pastilli, kuuma tee, kylmä vesi, purkka tai mikä tahansa suuhun vaikuttava tekijä voi myös toimia tunteiden rauhoittajana. Se myös antaa hetken aikalisän, kun ei heti ala syöksemään harkitsemattomia sanoja suusta ulos.

Tunto

Kosketuksella on rauhoittava vaikutus. Jos tilanteessa ei ole toista aikuista, joka voisi silittää rauhoittavasti selkää, voit silittää myös itseäsi. Silittele käsivarsia, niskaa, kämmeniä. Kämmeniä voi myös hieroa ja etsiä niistä ”rauhoittavia pisteitä”.

Yhteinen lapsen ja aikuisen rauhoittava keino on halaus. Halaa lasta. Parhaimmillaan se laukaisee tilanteen ja rauhoittaa molempia osapuolia.

Näitä kaikkia voi myös yhdistää. Voit laittaa villapaidan päälle, silitellä itseäsi, hyräillä hieman ja hyppiä ylös-alas pari kertaa.

Itsesäätely aistit

Erilaisista mausteista voi myös löytyä rauhoittava tuoksuelementti.

Kehon liikutus

Parempi kuin yrittää pinnistää tunnetta sisällä paikallaan, on kehon liikkeen kautta purkaa tunnetta turvallisesti. Jos tunteet kasaantuvat sisälle ”painekattilan” lailla, tulee räjähdys ennemmin tai myöhemmin. Älä siis pysähdy paikallesi, vaan käytä kehon liikettä tunteiden säätelyyn.

Puristelu

Pidä kätesi ulottuvilla, kotona, työpöydän päällä, laukussa tai repussa puristelu-, stressi- tai hierontapalloa.

Ravistelu

Toinen keino on tunteiden ulos ravistelu. Aloita päästä ja käy koko keho läpi. ”Valuta” tunteen läpi kehosta ja jaloista ulos.

Hyppiminen

Jos ravistelu ei riitä, niin hyppiminen voi auttaa. Voit hyppiä paikallasi tai pomppia esimerkiksi jumppapallolla.

Hyppy

Mielikuvaharjoitukset

Mielikuvaharjoittelu on mielen oma keino säädellä tunteita ja luoda yhteyttä kehoon.

Kannustava sisäinen puhe 

Uskotko itse siihen, että voit olla rauhallinen tilanteessa? Mitä pääsi sisällä tapahtuu tilanteessa? Rauhoitatko ja kannustatko itseäsi vai tuleeko nopeasti sellainen olo, että kohta mä räjähdän kuitenkin? Mieti niitä asioita, mitä sanoisit samassa tilanteessa ystävällesi ja puhu itsellesi samalla tavalla.

Ei mitään hätää. Sä kyllä selviät tästä. Hengität syvään. Kaikki menee hyvin.

Sisäinen tsemppari

Sisäinen tsemppari voi myös olla avuksi. Kenet voisit kuvitella tilanteeseen, jonka läsnäolo tai tuki rauhoittaisi sinua? Onko se oma äitisi, ystäväsi, puolisosi tai joku ihailemasi henkilö? Kuvittele tämä henkilö paikalle auttamaan sinua.

Motot ja hokemat

Olen rauhallinen rakkauskasvattaja” suljen silmäni ja hoen mielessäni, kun silmissä meinaa alkaa leiskua. Hengitän syvään ja jatkan hokemaa ”Olen rauhallinen rakkauskasvattaja”. Tämä vahvistaa omaa ajatustani, tunteiden ja kehon hallintaa sekä kohdistaa ajatukseni tavoitteeseeni ”olen rauhallinen”.

Mikä motto tai hokema voisi auttaa ja vahvistaa sinua?

Nimeä se

Name it, to tame it” puhuu Daniel Siegel tunteiden säätelystä. Jos voit antaa sille nimen, voit myös säädellä sitä. Tätä menetelmää käytetään lapsen tunteiden säätelyssä, mutta mielestäni se sopii myös aikuisen tunteiden säätelyyn. Voit puhua itsellesi ”No niin” ja nimetä tunteen ”Olet vihainen”, olla empaattinen itselle ”Ja on ymmärrettävää, että tällaisissa tilanteissa voi tullakin vihaiseksi”, sitten kannustaa ”mutta selviät tästä” ja säädellä ”nyt vain hengität, suljet silmät ja rauhoitut hetken” ja ohjata mieltä tunteen yli eteenpäin ”ja sitten yritetään uudestaan”.

Harhautus

On ihan sallittua myös välillä yrittää harhauttaa mieltä hetkeksi. Tee hetki jotain ihan muuta. Ota itsellesi aikalisä. Siirry tilanteesta pois. Laita muutama pala palapeliin, lue pari riviä kirjasta, pyörittele rubikin kuutioita tai kastele kukat. Kunhan saat mielen hetkeksi pois tilanteesta.

Itsesäätely palapeli

Tapoja ”laatikon ulkopuolelta”

Kuten olen aiemmin todennut, ei ole yhtä oikea tapaa säädellä tunteita ja vahvistaa omaa itsesäätelyään. Tärkeintä on löytää juuri sinulle toimiva tapa. Siksi kannattaa myös ajatella laatikon ulkopuolelta. Mikä minua rauhoittaa, missä tilanteissa rauhoitun? Ei haittaa vaikka tapa olisi kuinka hassu tai omituinen, jos se toimii (eikä ole muita häiritsevä tai satuttava) tapa, niin se on hyvä! Tässä muutamia hauskimpia esimerkkejä kohtaamiltani vanhemmilta.

Yks kakkaa, kaks kakkaa ja Nestorin häät: 10 hauskaa (sekä toimivaa!) tapaa tunteiden hallitsemiseen

Itsesäätelytaitojen vahvistaminen tapahtuu tilanteiden välissä

Kun huolehdit itsestäsi, on se kun laittaisit rahaa lapsen pankkiin” toteaa Raisa Cacciatore. Omista voimavaroista ja jaksamisesta huolehtiminen on myös lapsen etu. Samalla annat mallin siitä, kuinka tärkeää on huolehtia omasta jaksamisesta.

Omat voimavarat

Mieti voimavaroja unen, ruoan, liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin kannalta (sosiaalinen elämä, elämän merkityksellisyys, jaksaminen). Jos jossain näillä alueilla on vajausta, vaikuttaa se moneen muuhunkin asiaan. Huonojen yöunien jälkeen itsesäätelyvarastomme eivät ole päässeet täyttymään ja hupenevat nopeasti. Nälkäisenä itsesäätely on selvästi alhaisempi. Pidä huolta, että itsesäätelyvarastosi ovat täynnä ja jo sillä pidennät pinnaasi.

Suunnittele arkesi sellaisella tavalla, että se tuntuu mielekkäältä. Sujuva arki on oikeastaan tärkeämpää kuin niin kutsuttu ”oma aika”.  Arkipäiviä on kuitenkin viikossa paljon enemmän suhteessa omaan aikaan.

Katso, että kalenterissa on myös voimavarojasi lisääviä asioita. On se sitten kuuma kylpy, kävelylenkki, tanssitunti, konsertti, teatterivierailu tai mikä tahansa, mikä sinulle toimii akkujen lataajana.

Tietoisuustaidot

Läsnäolotaidot, hetkiin pysähtyminen, tunteiden tunnistaminen ja mielen sekä kehon yhteys ovat todella tärkeitä itsesäätelyn tukijoita. Pohdi myös näiden kannalta itsesäätelyn vahvistamista.

Menneisyyden asioiden murehtiminen tai tulevaisuudesta huolehtiminen syö voimavaroja todella paljon. Mieti, miten voisit hyvin juuri tässä hetkessä, juuri nyt?

Ympäristön varustaminen

Mielikuvaharjoitukset eivät vaadi varustamista, mutta muissa on hyvä varustaa koti, työ- tai muu ympäristö niillä varusteilla, mitkä parhaiten palvelevat itsesäätelyä kyseisessä paikassa. Itsesäätelyvälineiden hankkiminen ja sijoittaminen oikeille paikoille tukee itsesäätelyn kehittymistä.

omat itsesäätelyvvälineet

Omat kotini suosikit: Tuoksukynttilät hajuaistirauhoittumiseen, shantin ääni toimii kuuloaistin kautta, äänetön pilli hengityksen säätelyyn ja kukat niin tuoksu- kuin näköaistin tueksi. Työpöydältä löytyy rauhoittumispurkki ja käsilaukusta puristelupallo.

 

Ja sitten kun se pinna palaa

Otsikossa lukee tarkoituksella ”kun”, koska on todennäköisempää, että joskus pinna palaa, kuin se, että ei palaisi enää ikinä. Kun näin sitten käy. Ensimmäinen asia, jonka haluan sanoa on: ”ÄLÄ LUOVUTA”. Tämä on usein pitkä prosessi ja vaatii useita harjoituskertoja. Aina on hyvä kuitenkin muistaa pyytää anteeksi ja yrittää toimia paremmin ensi kerralla.

Tästä lisää: Vanhemmuuden virheet – anteeksipyyntöjä, syyllisyyttä ja oppimiskokemuksia

Olen harjoitellut itsesäätelytaitoja vuosia ja silti välillä tulee tilanteita, kun kuohahduksia tapahtuu. Voin onneksi kutsua näitä jo kuohahduksiksi, sillä ylilyöntejä, kuten huutamista ja ovien paiskomista ei enää tapahdu, vaan välillä ääni kiristyy ja tulee sanottua asioita, jotka olisi voinut jättää sanomatta.

”Äiti. Minä en enää kuuntele sinua ellet puhu rauhallisemmin.” toteaa poikani, kun ääneni meinaa kiristyä liikaa. Hänestä on tullut taitava ja samalla tavalla kun autan häntä pysähtymään ja toteuttamaan itsesäätelyä, hän välillä auttaa minua. Itsesäätelyn harjoittelu voi olla koko perheen projekti, jossa tiiminä autetaan toisiamme. Myös ärsyttävät tilanteet vähenevät tätä kautta.

Mielestäni aikuisen itsesäätely on yksi tärkeimpiä vanhemman tai muun kasvattajan ominaisuuksista. Siksi siihen kannattaa panostaa ja sen harjoitteluun nähdä vaivaa.

Ja kuten alussa totesin. Itsesäätely on taito. Jokainen meistä tulla sen mestariksi.

älä luovuta.jpg

 

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: