Sähköaitoja vai opasteita? – lapsen positiiviset rajat
img

Lapsen hyvinvoinnin ja turvallisen kehityksen kannalta lapsella on oltava rajat. Positiivinen kasvatus ei kuulu salliviin kasvatustyyleihin, vaan kasvatukseen kuuluu rakkauden lisäksi rajat. Siihen ei kuitenkaan kuulu rangaistuksia, vaan lasta ohjataan rakkaudella. Häntä opetetaan säätelemään impulssejaan ja käyttäytymistä (esimerkiksi toisen lapsen lyömistä), opetetaan uusia taitoja, autetaan korjaamaan virheitään ja etsimään ratkaisuja.

Lapsi ei siis toimi rangaistuksen pelosta tai palkkio toivossa, vaan käyttää vanhemmiltaan (tai muulta kasvattajalta) oppimiaan tietoja ja taitoja käytöksensä ohjaamiseen ja päätöksien tekoon. Tärkeää on sisäinen motivaatio ulkoisten motivaattoreiden sijaan.

Lapsi tarvitsee turvalliset ja johdonmukaiset rajat, jotka aikuinen asettaa. Liiallinen vastuu voi aiheuttaa lapselle stressiä ja kyvyttömyyttä suoriutua arjen asioista. Rajat luovat lapselle turvallisuutta. Lapsen tulee olla tietoinen rajoista ja niiden ylittämisen seuraamuksista. Isomman lapsen kanssa rajoista voi jo keskustella ja niistä tarvittaessa neuvotella. Rajoissa on tärkeää muistaa myös joustavuus ja tilannekohtaisuus. On väliä millä tavalla asettaa rajat. Muista empatia, ennakointi ja kunnioitus (reiluus)!

Millaisia rajoja lapsi tarvitsee?

1) Rajat, jotka suojaavat fyysisistä kehitystä

Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi vyön käyttö autossa, kypärän käyttö pyöräillessä, sopiva ruokavalio ja nukkumaanmenoaika.

2) Rajat, jotka suojaavat henkistä kehitystä

Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi elokuvien ja pelien ikärajojen noudattaminen ja nettisivujen rajoitukset.

3) Rajat, jotka opettavat meitä sosiaalisista rajoista (ja taidoista)

Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi puhumisen ja kuuntelemisen taidot, fyysisen koskemattomuuden rajat ja sopivan kielenkäytön rajat.

4) Rajat, jotka opettavat meille yhteiskunnan rajoista

Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi liikennesääntöjen opettaminen ja toisen omaisuuden kunnioittamisen rajat.

Rajat vaihtelevat perhekunnittain ja lapsiryhmittäin. Toisten kotona saa hyppiä sohvalla ja painia sisaruksen kanssa sängyssä, kun toisen kotona tämä on kielletty. Jokainen perhe asettaa rajat omien arvojensa ja tapojensa mukaan. Ei ole mahdollista luoda kaiken kattavaa ja yhtenäistä säännöstöä lapsen rajoista. Aikuisen tulee asettaa rajoja lapsesta käsin. Lapsilla voi olla erilainen unentarve tai toisen aistit herkemmät melulle kuin toisen. On myös hyvä opettaa lapselle, että jokaisella perheellä on omat rajat. Ystävän luona vieraillessa mennään sen perheen rajojen mukaan, vaikka kotona olisi erilaiset säännöt.

On tärkeää, että rajat on perusteltuja. Lapselle tulee voida selittää, miksi kyseinen raja on asetettu. Mielestäni rajoiksi ei sovi esimerkiksi se, että vanhempi ei pidä jostain toiminnasta tai lapsen valinnoista. Esimerkiksi lapsen vaatetyylistä, musiikkimausta tai harrastuksista.

Rajojen lisäksi lapsella täytyy olla tarpeeksi vapautta niiden sisällä etsiä, kasvaa, käyttää uteliasta mieltä ja nähdä maailmaa. Liian tiukat rajat lamaannuttavat ja kapeuttavat lapsen kokemusmaailmaa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Rajojen ei tulisi satuttaa lasta

Miten pitää rajoista kiinni?

Rajoista tulee myös pitää kiinni. Aikuisen tulee olla henkisesti niin vahva, että kestää ajoittain lapsen pettymyksen ja vastustamisen. Joustavuus on tärkeää, mutta samalla myös johdonmukaisuus. Jos lapsi saa aina tahtonsa läpi vinkumisen tai itkun kautta, hän ei voi luottaa aikuisen pitävän rajoista kiinni. Millä tavoin pidämme kiinni rajoista on yhtä tärkeää kuin se, että lapsella on rajat. Voimme asettaa ”sähköaitoja”, jolloin rajanylityksistä langetetaan rangaistuksia. Lasta hallitaan pelolla. Tämä on kuitenkin haitallista lapsen ja aikuisen suhteelle. Se aiheuttaa vastarintaa ja etääntymistä aikuisesta. Tällä tavalla lapsi ei myöskään opi uusia taitoja. Pahimmillaan lapsi yrittää vältellä rangaistuksia valehtelemalla tai viimeistään teini-iässä etääntyy täysin aikuisesta.

Lapsen toiminnalla on usein kuitenkin luonnollisia seuraamuksia, jotka eroavat rangaistuksista. Seuraamus on lapsen toiminnasta seuraava luonnollinen syy-seuraus-suhde ilman aikuisen vaikutusta. Esimerkiksi, lasta on toistuvasti kehotettu tulemaan pöytään, mutta hän ei ole tullut. Hänelle on kerrottu, että ruoka jäähtyy. Lapsi ei ole kuitenkaan tullut ja tämän seurauksena ruoka on jäähtynyt. TAI Lapsi ei suostu pukemaan. Sen seurauksena on myöhästytään aikataulusta eikä päästä muskariin.

Lasta ei kuitenkaan saa jättää yksin epäonnistumisen jälkeen vaan seuraavaa kertaa varten tulisi tehdä suunnitelma. Onko lapsi myöhästynyt yhteisestä ruoka-ajasta sen takia, että ei ole kuullut tai ei ole pystynyt lopettamaan kesken ollutta leikkiä? Onko pukemisesta kieltäytymisen syy ollut, että lasta jännittää mennä muskariin tai onko lapsi nukkunut edellisenä yönä liian vähän? Aikuisen tulisi lapsen kanssa etsiä ratkaisu, jotta lapsen olisi mahdollista toimia seuraavalla kerralla paremmin.

Rangaistuksella rangaistaan lasta jo tehdyistä virheistä. Uhkauksilla yritetään vaikuttaa lapsen toimintaan pakolla. Seuraamuksista lapsi oppii, että hänen toiminnallaan on vaikutusta. Siinä hän on itse päätöksentekijä. Siksi lapsen tulee etukäteen tietää mitä hänen toiminnastaan seuraa, jotta hän voi tehdä valinnan. Seuraamusten tulee myös olla tilanteeseen ja lapsen ikään sopivia.

Rangaistus ratkaisu

Välillä näkee, että erittäin hyvä seuraamus poistetaan ja tilalle laitetaan rangaistus. Lapsen keikkuessa tuolilla maito kaatuu. Vanhempi suuttuu tästä, käskee lapsen pois pöydästä ja siivoaa maidon. Luonnollinen ja opettavainen seuraamus olisi, että lapsi siivoaa kaatuneen maidon tai yhdessä vanhemman kanssa riippuen lapsen iästä. Sen jälkeen yhdessä harjoiteltaisiin rauhassa pöydässä istumista esimerkiksi jalkoja silittämällä.

Kaikissa tilanteissa luonnollisia seuraamuksia ei voi käyttää. Et voi antaa lapsen ajaa ilman kypärää ja odottaa, että hän oppii kypärän tärkeyden kaaduttuaan. Näissä tapauksissa tulee ottaa käyttöön toisenlaisia käytäntöjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aikuisen tarvitsee ottaa kovemmat keinot käyttöön, vaan myös nämä tilanteet voidaan hoitaa empaattisen ohjauksen kautta. Esimerkin voimalla saa paljon aikaa. Kun aikuiset laittavat kypärän päähän, ottaa lapsi mallia aikuisesta. Neuvonta on toinen. Käydään lapsen kanssa läpi, mitä seuraamuksia tilanteella voi olla, jos kypärää ei käytä.

Rangaistusten tilalle on olemassa monia eri vaihtoehtoja. Tulen esittelemään niitä tulevissa artikkeleissa.

Rajojen ylittämisen takana on aina joku syy

Positiivisessa kasvatuksessa lapsi kohdataan empaattisesti ja häntä ohjataan pysymään rajojen sisällä. Olemme oppaita, jotka estävät lasta eksymästä tai astumasta vaaraan. Lapsella on aina joku syy rajojen ylittämiseen. Voi olla, että lapsi ei tiedä rajan olemassaolosta. Lapsi voi piirtää seinään tietämättä sen olevan kiellettyä. Jos aikuinen rankaisee tässä tilanteessa, tuntee lapsi epäreiluutta. Hän ei tiennyt toimintansa olevan rajanylitys. Jotta tilanne ei toistu, täytyy aikuisen oppaana lisätä lapsen tietoutta.

Kun lapsi raivostuu peliajan loputtua, ei ole mielekästä asettaa pelikieltoa vaan opettaa tunteiden itsesäätelyä sekä auttaa lasta siirtymään tilanteesta toisiin leikkeihin.

Rajoja on hyvä tarkastella uudestaan aika ajoin. Joskus rajoja on tarve kiristää. Jos huomaa, että tietyt pelit aiheuttavat lapsessa levottomuutta, on peliaikaa hyvä vähentää tai peliä vaihtaa. Joskus rajoja on tarpeen löysätä ja lisätä lapsen vapautta suhteessa vastuuseen. Esimerkiksi lapsi toistuvasti myöhästyy kotiintuloajoista, voi syy olla se, että niitä ei ole muutettu pariin vuoteen eivätkä ne vastaa enää tilannetta. Lapsen vastustus tulee siitä, että hänen mielestään raja on epäreilu.

Miten sitten pidämme rajoista kiinni empaattisesti? Olen tätä varten luonut mallin, jonka avulla lapsen ei-toivutun käyttäytymisen tilanteita voi käydä läpi.

https://positiivinenkasvatus.com/kuinka-puuttua-lapsen-ei-toivottuun-kayttaytymiseen/

Kun lapsi ylittää sovitun rajan hän ei tarvitse siitä rangaistuksia vaan aikuisen ohjausta ja apua rajojen sisällä pysymiseen. Rakenna siis opasteita, älä sähköaitoja. 🙂

Rakkaudellisella ohjaamisella kasvatat yhteyttä

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Recommended For You
%d bloggaajaa tykkää tästä: