Lapsen itsesäätely – miten tukea lapsen itsesäätelyä?
img

Itsesäätely on yksi tärkeimmistä luonteenvahvuuksista. Käytämme sitä joka päivä. Se kehittyy iän myötä, mutta ei itsekseen. Lapsen itsesäätely tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Rauhoittamalla, nimeämällä tunteita, asettamalla rajoja ja ohjaamalla eri tunteiden ilmaisumuotoihin, aikuinen auttaa lapsen itsesäätelyä kehittymään.

Miten se sitten tapahtuu? Seuraavassa tiivistetyt ohjeet lapsen itsesäätelyn tukemiseen.

Viisi askelta itsesäätelyn mestariksi

Askel 1: Keskustele lapsen itsesäätelystä

Lapsen tulisi ymmärtää, mitä itsesäätely on ja mitä sillä tarkoitetaan. Kannattaa siis aloittaa tutustumalla yhdessä itsesäätelyn vahvuuteen. Keskustelemalla, jakamalla kokemuksia ja tuntemuksia asiasta.

Askel 2: Kokeile lapsen kanssa eri tekniikoita

Ei ole yhtä oikeaa itsesäätelyn harjoittelun tekniikkaa, joten tässä mennään yritys-erehdys-menetelmällä. Keskustele lapsesi kanssa ja miettikää, mitkä asiat tuntuvat rauhoittavan. Hengitelkää, askarrelkaa yhdessä eri itsesäätelyn välineitä ja kokeilkaa. Aloittakaa yhdestä kategoriasta ja laajentakaa etsintöjä pikkuhiljaa. Liian monen asian yhtäaikainen testaaminen voi vain lisätä levottomuutta. Maltti on siis valttia tässäkin!

Askel 3: Tee itsesäätelytaulu ja materiaalipussi

Lapselle toimivat tavat voi kerätä tauluun, josta lapsen on helppo muistaa itselleen sopivat keinot. Taulun viereen ripustaa rauhoittumispussi, jossa itsesäätelyn välineet ovat helposti saatavilla.

Lapselle voi rakentaa myös kokonaisen rauhoittumispaikan, mutta jos tilaa on vähän, riittää rauhoittumispussi.

Askel 4: Harjoittele, harjoittele, harjoittele

Eri välineitä on hyvä käyttää ja harjoitella tilanteiden välissä. Voi ottaa myös raivostumisroolileikin, jossa käydään tilanne ”kuivaharjoitteluna” läpi. Ensiksi lapsi suuttuu jostain (anna lapsen valita mistä), sitten yhdessä ärjytään ja kävellään itsesäätelyvälineiden luokse ja sitten yhdessä rauhoitutaan. Tällä tavalla lapsen aivoihin jää valmis muistimalli, mikä parhaimmillaan muistuu mieleen ärjyimmänkin tunteen aikana.

Askel 5: Opi tositilanteista

Itsesäätely joutuu testaukseen aidoissa tunnetilanteissa.  Jotkut tavat voivat osoittautua yllättävän tehokkaaksi, kun toiset voi jo heti ensimmäisen kerran jälkeen unohtaa. ”Trimmatkaa” itsesäätelypussin sisältöä sen mukaan, mikä osoittautuu toimivaksi.

Lapsen itsesäätelypussi.jpg

Lapsen itsesäätelyvälinepussiin voi laittaa lapsen suosikkivälineet ja laittaa ne esille näkyvään paikkaan.

Itsesäätelymenetelmät lapsille

Hengityksen säätely

Hengityksen säätely on nopein ja tehokkain tapa vaikuttaa kehon rauhoittumiseen. Harjoittele lapsen kanssa eri hengitystekniikoita. Apuvälineeksi voi ottaa esimerkiksi pillin (äänetön versio), höyhenhengittelyn, puhaltimen, lohikäärmeputken, saippuakuplat tai hyrrän. Tärkeää on, että lapsi harjoittelee tätä yhdessä aikuisen kanssa. Lapsi voi helposti ”ylihengittää” eli puuhkua, joka ei rauhoita, vaan enemmän aiheuttaa tilanteen pahenemista. Siksi hengittelyä harjoitellaan säätelemään etukäteen aikuisen kanssa.

Tästä tulossa apuvideo Youtube kanavalle maaliskuun aikana.

Aistien rauhoittaminen

Kuulo

Musiikin kuuntelu, shantin rauhoittava ääni, kilikello tai mikä tahansa muu lasta rauhoittava ääni voi saada lapsen kehon rentoutumaan ja tunteet laantumaan. Etukäteen voi tehdä esimerkiksi soittolistan kännykkään tai levylle ja napsauttaa se päälle tunteiden noustessa.

Näkö

Glitterpullon tuijottelu, lumihiutalepallon seuraaminen, kauniin maiseman tai lasta koskettavan kuvan katsominen voi auttaa tunteiden säätelyyn.  Jos tämä osoittautuu lapsen kohdalla toimivaksi, varusta koti tai muu ympäristö kuvin ja visuaalisin avuin. Laita kuvia lapsen ulottuville ja esiin katseltavaksi.

Haju

Tuoksukynttilä, tuoksuöljyjen tai nalle tuoksu voi toimia lasta rauhoittavasti. Ottakaa yhden päivän tavoitteeksi tuoksutella kaikkea päivän aikana ja keskittyä hajuaistin kokeilemiseen. Keskustelkaa päivän päätteeksi havainnoistanne.

Maku

Purkan pureskelu, kylmän veden tai kaakaon juominen toimivat makuaistin kautta kehoa rauhoittavasti. Voitte tehdä makuaistimuksista samanlaisen kokeilun kuin hajuaistista.

Tunto

Kosketuksella on rauhoittava vaikutus. Lapsen selän silittely, hiuksien harjaaminen, rapsuttelu tai jopa kutittelua kannattaa kokeilla. Joskus vaikea tilanne purkautuu parantavan naurun kautta.

Yhteinen lapsen ja aikuisen rauhoittava keino on halaus. Halaa lasta. Parhaimmillaan tämä yksi pieni ele voi laukaista tilanteen.

Jos lapsi vierastaa suoraa käden kosketusta, mutta haluaisi hyödyntää tuntoaistia, on välillisiä keinoja auttaa lasta. Esimerkiksi jotkut voivat rauhoittua, kun heitä ”lämmittää” pyyhkeen tai viltin sisällä. Heitä siis ”rauhoittumisviitta” tunnesankarin harteille ja sulata liian suuret tunteet lämmöllä. Voit myös silitellä höyhenellä tai rullata kehoa läpi hellästi puhtaalla maalitelalla.

Keholliset keinot

Käsien motoriikka

Erilaiset puristelupallot, limojen löllyttely tai spinnerin pyörittely toimii mieltä rauhoittavasti. Näitä löytyy erilaisia kaupoista valmiina tai sitten Pinterest sivustolta ohjeita niiden kotona valmistukseen. Itsesäätelyyn ei tarvitse välttämättä kalliita välineitä. Oman kodin tarvikkeista saa aikaiseksi vaikka mitä luovuuden avulla.

Suun hallinta

Hiljainen huuto. Hiljaista huutoa harjoitellaan huudon kautta. Tässä harjoitellaan kääntämään äänen voimakkuusnappia. Ensiksi kokeillaan normaalia ääntä ja sitten ”käännetään” kuvitteellista volyyminappia kovemmalle, jolloin ääni kovenee ja sitten hiljemmalle kunnes ei kuulu ääntäkään, mutta suu on auki kuten huudossa. Näin harjoitellaan suun päästämän äänen hallitsemista. Myös toisten ”ääninappia” voi säätää. Lapsi voi kääntää aikuisen, aikuinen lapsen tai sisarukset toisiensa.

Erilaisten äänten tuottaminen.  Suhina, pärinä, kielen naksuttelu voivat toimia tunteiden säätelyyn. Joten laita suu pärisemään, pyörittele kieltä ja kokeile yhdessä lapsen kanssa millaisia ääniä suulla voi oikein saada aikaan.

Koko kehon keinot

Tunteiden ulos ravistelu. Aloita päästä ja käy jokaista kohtaa ravistellen koko keho läpi. ”Valuta” tunteet läpi kehosta, kunnes ne menevät pois jaloista ulos.

Hyppiminen. Jos ravistelu ei riitä, niin hyppiminen voi auttaa. Voit hyppiä paikallasi tai pomppia esimerkiksi jumppapallolla.

Seinän työntäminen. Tässä harjoituksessa lapsi konkreettisesti menee seinän viereen ja yrittää työntää seinää. Samaa voi tehdä myös pöytää tai koululuokassa kädet pulpettia vasten ja yrittää työntää pöytää läpi lattian.

Mielikuvaharjoitukset

Lempipaikka. Lapsi voi myös sulkea silmänsä ja mennä ajatuksissa omaan rauhalliseen  paikkaan puumajaan, rannalle tai mihin haluaakaan. Tähän on hyvä yhdistää rauhallinen hengittely.

Ihan minun oma juttu

Voi olla, että joku näistä on lapselle sopiva tunteiden säätely tapa tai sitten näistä ei toimi mikään. Se ei tarkoita, että lapsi ei osaisi rauhoittua. Oikeaa tapaa ei ole vain vielä löytynyt. Seuraamalla lasta voit löytää tai voitte yhdessä löytää lapselle sopivan tavan. Ehkä se onkin silmien räpyttely, hiusten sukiminen tai vaikka vanhojen sanomalehtien silppuaminen. Kaikki keinot, jotka eivät vahingoita lasta tai toisia ihmisiä, ovat sallittuja. Mitään liian outoa ei ole.

Kolmivuotias lapsi pärisyttelee toisella kädellä huuliaan ja toisella pyörittelee päälakensa hiuksia. Ulkopuolelta se näyttää hieman hassulta, mutta hänellä se toimii oikein hyvin. Näen lapsen toimivan näin jännittävissä tai uusissa tilanteissa ja huomaan sen olevan hänen tapansa rauhoittua. Myöhemmin käytän samaa tapaa hänen kanssaan. Silittelen ja pyörittelen lapsen hiuksia, kun hän tarvitsee apua rauhoittuakseen. Lapsen tapa toimii myös ulkopuolisen tekemänä.

Lapsen itsesäätely yhdessä

Aikuisen rooli ja tuki

Harjoittele tilanteiden välissä!

Tämä on tärkeää. Uusia välineitä ei voi antaa suoraan tilanteessa lapsen käteen tai tehdä kokeilua itse tilanteessa, vaan näitä kaikkia tulisi harjoitella tilanteiden välissä. Jos isket käteen aivan tuntemattoman esineen, voi se pahimmillaan lentää kaaressa takaisin ja tilanne pahenee entisestään. Tutustukaa eri välineisiin rauhassa, niin ne toimivat parhaiten.

Kun tunteet alkavat nousta

Kun huomaat lapsen tunteiden nousevan, on hyvä tarttua tilanteeseen ajoissa, kuin vasta tunnemyrskyn silmässä, viimeisellä hetkellä.

Olemme eteisessä lähdössä lasta jännittävään tapahtumaan. Pukemisesta ei meinaa tulla mitään ja lapsi itsekin huomaa tärinänsä. Sanoitan lapsen jännitystä ja yritän rauhoitella silittelemällä lasta, mutta tällä kertaa se ei riitä. ”Äiti, mua hytkytyttää. Mitä mä teen? Auta.” purkautuu pyyntö lapsen huulilta. Nousen ja menen itsesäätelyvälinevarastoni luo. Nappaan käteen lapselle tutun puristeltavan pallon ja ojennan sen lapselle. Kuin sormiennapsautuksesta tilanne muuttuu. Lapsi alkaa puristella palloa ja kysyy: Mikä tämän nimi olikaan?” Jännitys katoaa ja hän jutustelee taas iloisesti. ”Ei sillä ole oikein nimeä” vastaan mietteliäänä. Poika miettii hetken ja toteaa aurinkoisella naamalla: ”Musta se voisi olla sitruuna, kun se on keltainen. Ihana sitruuna sai minut rauhoittumaan.” Hymyilen ja mietin, miten helposti tilanteet välillä helpottavat. Tässäkin oli ainekset vaikka minkälaiseen molemmin puoliseen räjähdykseen. Nyt yksi puristelupallo ratkaisi koko tilanteen.

Tunteiden tulipisteessä

Jos tunnekuohu yllättää tai nousevat ennakoivista toimista huolimatta, niin tunnemyrskyn silmässä lapsi ei välttämättä hyödy itsesäätelyvälineistä, vaan tunnesäätely jää täysin aikuisen ulkopuolelta säädeltäväksi. Näitä voi olla esimerkiksi rauhoittavan musiikin laittaminen päälle, kylmän vesilasin tarjoaminen, silittely, lämmittely pyyhkeen avulla tai käsien hieronta. Näihin kaikkiin kuuluu odottaminen. Sen odottaminen, että tunnemyrsky alkaa laantumaan ja korvat avautuvat kuulemaan ja aivot vastaanottamaan sanoja.

Nimeä se

Name it, to tame it” opettaa Daniel Siegel tunteiden säätelystä. Jos voit antaa sille nimen, voit myös säädellä sitä. Sanoita lapsen tunteita ”Olet vihainen”, olla empaattinen hänelle ”ja se on ymmärrettävää, että tällaisissa tilanteissa voi tullakin vihaiseksi”, sitten kannustaa ”mutta selviät tästä” ja säädellä ”nyt vain hengität, suljet silmät ja rauhoitut hetken” (tai mikä onkaan lapsen tapa rauhoittua.)

Isomman lapsen kanssa ei välttämättä tarvitse ulkopuolelta sanoittaa tunnetta, vaan pysähtyä yhdessä pohtimaan, miltä tuntuu. Esimerkiksi tunnekiekon tai tunnekorttien avulla.

(Tunnetaidoista tulossa lisää enemmän lähiaikoina.)

Takaisin tunteiden hallintaan

Kun suurin tunnepiikki on saatu ylitettyä, voi lapselle antaa tai lapsi itse ottaa välineitä tunteiden säätelyn tueksi. Rauhoittumiselle kannattaa antaa aikaa, jotta itsesäätelyvarastot ehtivät täyttyä eikä tunteet kiehahda heti seuraavan tilanteen tai vastoinkäymisen kohdalla.

Lapsen itsesäätely pilli.jpg

Anna tilanteelle aikaa – mielelle sekä keholle aikaa palautua ja täyttää varastoja.

Välineiden lisäksi ajattelutaidot tukevat itsesäätelyä

Tärkeä kasvun asenne

Ruoki lapsen kasvun asennetta. Kun hän sanoo sinulle ”en mä osaa”, lisää loppuun ”vielä”. Muistuta, että itsesäätely on taito, jonka kaikki voi oppia. Ajatelkaa epäonnistumiset oppeina. Mitä voimme oppia tästä ja missä seuraavan kerran menee paremmin? Nosta esiin onnistumisen kerrat ja edistymisaskeleet. Älä vertaile lasta toisiin lapsiin tai sisaruksiin, vaan ohjaa lasta ajattelemaan itseään mittapuuna. Miten juuri hän on edistynyt?

Ota sinnikkyys avuksi

Sinnikkyys on yksi tärkeä itsesäätelyn tuki. Tarvitsemme useita harjoituskertoja, jotta opimme uusia taitoja. Kannattaa siis miettiä myös kuinka sinnikkyys vie eteenpäin.

Epäonnistumiset kuuluvat prosessiin

Kukaan ei ole seppä syntyessään” ja virheet sekä epäonnistumiset kuuluvat asiaan. Älkää jääkö vatvomaan epäonnistumisia vaan katsokaa yhdessä eteenpäin. ”Ensi kerralla sujuu paremmin” – asenteella pääsee tilanteesta eteenpäin ja lapsi ei luovuta niin helposti. Miettikää asiaa myös tapauskohtaisesti. Oliko lapsi nukkunut tai syönyt huonosti? Oliko päivällä tapahtunut jotain ikävää? Itsesäätely ei ole koko ajan ylöspäin kehittyvä taito, vaan on tärkeää myös ymmärtää omien voimavarojen vaikutus itsesäätely

Aikuinen on itsesäätelyn malli

Lapsi mallintaa aikuista todella paljon ja seuraa aikuisen esimerkkiä. On siis todella tärkeää, että myös sinulla on itsesäätelytaidot hallinnassa. Täydellinen ei tarvitse olla, mutta on omia tapoja ilmaista ja säädellä tunteita kannattaa tarkastella. Jos tuntuu, että matkaa vielä on, kannattaa omaa itsesäätelyä kehittää. Vinkkejä siihen artikkelissa: Aikuisen itsesäätely -miten saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli?

On jotain, minkä on aika jäädä historiaan

Hakkatyyny. Tätä suositeltiin aikoinaan. Ajateltiin, että on parempi purkaa energia johonkin turvalliseen esineeseen, kuten tyynyyn. On kuitenkin todettu, että tämä vahvistaa vääriä aivoyhteyksiä. Aivot oppivat. Kun suutun, käteni nousee ja lyö. Emme halua tällaisen toiminnan vahvistuvan lapsen aivoissa, joka voi myöhemmin, esimerkiksi aikuisena suuttuessa saada aikaan kohtalokkaita seurauksia. Jos lapsi on hyvin fyysinen, kannattaa lapsi ohjata muuhun fyysiseen toimintaan. Tunteen säätely hyppimällä, ravistelemalla, seinää työntämällä on paljon parempi vaihtoehto kuin hakkatyyny. Vaikka en tätäkään ensimmäisenä suosittele, mutta jos tyynyt tuntuvat lapsen omalta jutulta, niin tyynyyn huutaminenkin on parempi vaihtoehto kuin lyöminen.

Harjoittelun kautta rauhalliseksi

Varsinkin aivojen kasvuun liittyvät tunteenpurkaukset vaikuttavat itsesäätelyyn. Siksi lapsen itsesäätelytaidot saattavat vaihdella eri ikäkausina. Joskus harjoittelun kautta saavutetaan hyvä taso ja välineillä harjoittelu jää vähemmälle. Voi olla pitkä rauhallinen ja seesteinen aika, kunnes yhtäkkiä lapsen hermot tuntuvat menevän pienimmästäkin. Silloin on hyvä kaivaa uudestaan esiin itsesäätelyvälineet ja jatkaa harjoituksia.

Aiemmat itsesäätelyyn liittyvät artikkelit

Vahvuus 2: Itsesäätely

Rauhoittumispaikka – lapsen itsesäätelyn tueksi

Itsesäätely 10 – kymmenen kysymystä ja vastausta itsesäätelystä

Aikuisen itsesäätely -miten saada pidempi pinna ja rauhallisempi mieli?

5 Recent Comments

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Recommended For You
%d bloggaajaa tykkää tästä: