Riivatun reppu! – eli kuinka saada lapsi huolehtimaan tavaroistaan?

”Nyt sillä on sitten kaksi pelikieltoa päällä ja kaveri-ilta peruttu, kun ei se reppu taaskaan tullut kotiin. Sinne se oli taas unohtanut sen. Nyt varmasti oppii. Tämän jälkeen ei varmasti enää unohda.” sanoo pojan vanhempi uhmakkaana.

Huokaisen ja mietin mielessäni, että ehkä ei unohda, mutta todennäköisempää on, että unohtaa. Rangaistukset eivät opeta mitään ja pahimmillaan aiheuttavat suurta pelkoa ja vahinkoa. Mitä jos lapsi ei uskallakaan tulla kotiin seuraavan kerran, kun unohtaa repun, koska pelkää rangaistusta? Tai valehtelee, että reppu on varastettu, koska ei uskalla kertoa totuutta?Rangaistukset eivät auta, siksi kannattaa siirtyä ratkaisuihin.

Unohtaminen on inhimillistä. Kuinka monta kertaa sinä olet viimeisen vuoden aikana unohtanut jotain? Avaimet sisälle kotiin, silmälasit yöpöydälle, ostaa maitoa kaupasta? Mitä silloin teit? Rankaisitko itseäsi? Kun unohdit avaimet kotiin, niin et mennyt tapaamaan kavereita kahville, vaan jäit kotiin ”arestiin”. Kun maito unohtui, et syönyt illalla ostamaasi herkkupussia. Et varmaankaan. Voit hetken harmitella tilannetta, mutta sitten siirryt miettimään, miten seuraavan kerran muistaisit asian.

Ja näin toimimme itsemme kohdalla. Me teemme muistilappuja, laitamme silmälaseihin narut ja keksimme muistisääntöjä. Miksi sitten lasta helposti rangaistaan?

Lapsen kohdalla tavaroiden unohtelu on odotettavaa ja muisti vasta kehittymässä. Aivojen kasvu on kesken. Lapsi ei tarvitse rangaistuksia vaan apua. Miten sitten auttaa lasta muistamaan?

Miten auttaa lasta muistamaan?

Kun lähdet hoitamaan tilannetta,  on hyvä käyttää kuinka puuttua lapsen ei toivottuun käyttäytymiseen askeleita.

1) Rauhoita itsesi – Lapsen jatkuva tavaroiden unohtelu nostaa varmasti aikuisella monia tunteita, kuten turhautumista, ärsyyntymistä ja ehkä jopa toivottomuuden tunnetta. Asiasta on mainittu monta kertaa ja mikään ei tunnu muuttuvan. Tunnemyrskyssä ei kannata aloittaa keskustelua, vaan omat tunteet kannattaa käsitellä ensin. Rauhallinen aikuinen rauhoittaa lapsen ja keskustelu sujuu paremmin.

2) Empatia – aloita keskustelu lapsen asemaan asettumisen kautta, sanoittamalla lapsen tunteita ja tilannetta. ”Huomasin, että sinulta jäi tänään reppu kouluun. Näen, että se harmittaa sinuakin. Välillä on vaikea muistaa ottaa kaikkia tavaroita mukaan. Mitä voisimme tehdä asialle? ”

3) Mieti älä moiti – Onko oikeasti kyse siitä, että lapsi on unohtanut vai voiko sisäinen syy olla muu, esimerkiksi läksyt tuntuvat liian vaikeilta? Silloin ratkaisuna ei ole muistamisen vahvistaminen, vaan vaikean läksytilanteen ratkaiseminen. Mieti myös muita mahdollisuuksia repun unohteluun.

4) Kuuntele – lapsen kuuntelemisen kautta pääset oikean sisäisen syyn äärelle ja voit siirtyä miettimään ratkaisua. Älä siis hyppää olettamiesi syiden perustella suoraan ratkaisuihin, vaan kuuntele lapsen näkökulma ja vahvista kuulemaasi.

5) Ratkaisut –  Sisäisen syyn löytämisen jälkeen lähde etsimään siihen sopivaa ratkaisua. Tässä esimerkissä lähdemme ratkaisemaan asiaa sen pohjalta, että syy olisi unohdus. Lapsen on ollut vaikea pitää mielessä kaikkea tarvitsevaansa ja innostus on usein vienyt mukanaan. Ratkaisuja tulee aina miettiä lapsikohtaisesti, ottaen huomioon lapsen temperamentin, tarpeet ja tavat toimia.

Ratkaisujen rikkaus

Muistiloru – Opetelkaa lapsen kanssa muistiloru, jonka lapsi käy läpi joka kerta ennen kuin lähtee koulusta. Loru on hyvä ”sitoa” tiettyyn paikkaan. Esimerkiksi lapsi käy aina lorun läpi luokan ovella tai koulun ulko-ovella.

Muistilorun voi lähettää myös opettajalle ja kertoa miten yritätte ratkaista repputilannetta. Näin lapsi saa tukea myös koulussa. Muistilorun voi pari kertaa käydä koulussa opettajan kanssa sovitussa kohdassa. Näin lapsen mieleen jää harjoittelun kautta muistijälki.

Nyt pysähdyn mä tähän
ja kelaan vähän.
Takki, lakki ja hanskat käteen,
reppu selkään ja sitten pulkkamäkeen. 

Hyvää muistilorua voi suunnitella ja harjoitella yhdessä jo kotona lapsen kanssa, esimerkiksi ulos lähdössä. Tässä kannattaa ottaa luovuuden vahvuus käyttöön!

Kännykkämuistutus – Useimmilla koululaisilla on kännykkä. Laittakaa kännykkään muistutus jokaisen koulupäivän päättymisaikaan. Kun muistutukseen yhdistää kännykän värinätoiminnon, niin ei haittaa vaikka kännykkä jäänyt tunnin jälkeen äänettömälle. Värinä herättää huomion.

Pysähtymisentaidot – Lapsi innostuu helposti ja siksi ”tylsät käytännön asiat”, kuten tavaroiden muistaminen jää helposti. Harjoitelkaa pieniä pysähtymisiä pitkin päivää. Niitä voi tehdä kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Pysähtyä hengittämään ja antamaan aivoihin ajatustilaa. Lapsen käteen voi askarrella rannekorun, joka muistuttaa tekemään pysähdyksiä myös silloin, kun aikuinen ei ole paikalla.

 

Kuva-avaimenperä – Jos ongelmana on lapsen repun sisällön unohtaminen, voi auttaa tehdä reppuun muistutuskuvat siitä, mitä repussa tulisi olla sisällä. Lenkkiin voi lisätä päivän mukaan myös päivän urheilutarvikkeet  ja kirjalappuihin voi kirjoittaa eri aineiden kirjat. Tämä kiinnitetään repun vetoketjuun, mistä lapsi voi tarkistaa mitä repussa tulisi olla mukana.

Vastaa