Selviytyä vai kukoistaa? – perheen toimintasuunnitelma arjen apuna

Positiivisen vanhemmuuden kirjoissa puhutaan usein ”family blueprint”, jonka voi kääntää ”perheen toimintasuunnitelmana” tai ”perheen pohjapiirroksena”.

Ruuhkavuosissa helposti menee ”automaattivaihteelle”, jossa suorittaa asioita asenteella ”kunhan vain selviän tästä päivästä”. Kun tavoite on selviytyä, voi monet hyvät arvot ja tavoitteet jäädä vain ajatukseksi ja toiveeksi. Varsinkin kun olisi myös mahdollisuus saada perheenjäsenet toimimaan yhdessä ja kukoistamaan yhteisten arvojen ja tavoitteiden kautta.

Perhekulttuuri rakentuu muun muassa arvoista, moraalista, tavoista, uskomuksista ja rutiineista. Kahta samanlaista perhettä ei ole eikä yhtä täydellistä mallia. Mutta on todella monta hyvää tapaa toteuttaa hyvää perhe-elämää ja kasvatusta.

Miljoona tapaa

Välillä päivän tavoite voi olla selviytyä, mutta jotta perheen olisi mahdollisuus myös kukoistaa, on hyvä pysähtyä pohtimaan perheen tavoitteita ja toimintaa. Yhdessä voi rakentaa esimerkiksi taulun, johon kootaan perheenjäsenten vahvuudet, osaamiset ja taidot, vastuut ja oikeudet sekä koko perheen arvot, uskomukset, asenteet, tavat, rutiinit ja toiminta.

Tästä on monta hyötyä. Hyvä suunnitelma selkeyttää arkea ja motivoi perheenjäseniä. Arjen palasten läpikäyminen ja järjestäminen usein selkeyttää ajatuksia ja tavoitteita. Monesti löytyy myös asioita, jotka toimivat jo hyvin – onnistumisia ja saavutettuja tavoitteita. Ne tuovat kyvykkyyden tunnetta ja uskoa suunnitelman niihin osiin, jotka kaipaavat vielä toteuttamista.

Lapsien osallistaminen lisää heidän yhteistyöhalukkuutta. Useat valtataistelut lasten kanssa tulevat siitä, että he tuntevat voivansa vaikuttaa liian vähän ympäristöön tai arkeen. Tässä lapsi pääsee mukaan. Tämä puolestaan lisää yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja vähentää ei-toivottua käyttäytymistä. Lapselle on myös selkeämpää, mitkä ovat tämän perheen arvot ja toimintatavat. Kuva perheestä yhdessä toimivana tiiminä selkeytyy ja yhteys vahvistuu.

Lisäksi arvot siirtyvät yhteisen toiminnan kautta.

Keskustelemme mieheni kanssa automatkalla elämämme arvoista. Yksi esille nouseva arvo on toisten ihmisten auttaminen. Se on meidän kummankin arvo ja toteutuu muun muassa työssämme ihmisten parissa. Perhe-elämän toiminnassa se ei kuitenkaan lapsen osalta toteudu muulla tasolla kuin toisten ihmisten kunnioittamisena ja ystävällisyytenä. Olen monta kertaa miettinyt esimerkiksi joulunlapsi lahjan kokoamista yhdessä lapsen kanssa tai  yhdessä ryhtymistä Plan-kummiksi. ”Kiire” on aina mennyt ohi puhtaana tekosyynä. Jos oikeasti haluaisin tämän arvon siirtyvän lapsilleni, minun on otettava lapseni mukaan. Ei riitä, että itse toteutan ja ajattelen arvojeni mukaisesti. Minun on otettava lapseni mukaan toimintaan ja jakaa ajatuksiani. Antaa lapselle mahdollisuus nähdä syyt arvon takana ja tehdä omat johtopäätökset ja valintansa.

Toimintasuunnitelman tekemiseen voi ottaa mukaan myös isovanhemmat, kummit, ystävät tai muut aikuiset, jotka ovat osa yhteistä arkea sekä perhekulttuuria. Jokaisen perhe on omanlaisensa.

InkedPerheen toimintasuunnitelma_LI

Miten tehdä perheen toimintasuunnitelma?

1. Varaa tarpeeksi aikaa

Varaa päivä tai ilta, jolloin kenelläkään ei ole kiire harrastuksiin, töitä tai muita tapaamisia sovittuna kalenterissa. Laittakaa yhteinen suunnitteluaika perhekalenteriin tai jokaisen omaan kalenteriin. Perheen toimintasuunnitelma muuttuu jossain vaiheessa perheen perinnöksi, joten siihen kannattaa varata aikaa.

2. Mieti etukäteen pohdittavia kysymyksiä lasten ikätason  mukaan

”No jutellaanpa” voi aiheuttaa syvän hiljaisuuden, joten on hyvä ennakoida ja miettiä etukäteen kysymyksiä ja tekotapaa. Neljä-viisivuotiaat voivat jo hyvin osallistua tällaiseen keskusteluun. Pienempien kanssa keskustelua voi käydä enemmän käytännön tasolla. ”Mikä on sinulle tärkeää?”, ”Millä tavalla toivot meidän perheessä puhutaan toisille?”, ”Mitä asioita haluaisit tehdä koko perheenä?”, ”Mitä osaamme tehdä?”, ”Mikä olisi sinulle sopiva kotityö?” jne. Jos lapset ovat perheessä liian pieniä osallistumaan keskusteluun, voi keskustelun käydä pelkästään vanhemmat. Jo tässä vaiheessa toimintasuunnitelma on hyvä osa ennakoivaa vanhemmuutta.

Esimerkkikysymyksiä perheen toimintasuunnitelman tekoon:

Mikä on tämän perheen tarkoitus?
Millainen perhe haluamme olla?
Mistä haluamme perheen muistettavan?
Mitkä ovat tavoitteemme?
Millaisen ilmapiirin haluamme kotiin?
Millä tavalla kohtelemme ja puhumme toisillemme?
Mitkä asiat ovat meille tärkeitä?
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenten vahvuudet, lahjakkuudet ja taidot? (Tässä hyvä käydä läpi esimerkiksi jokaisen luonteenvahvuudet)
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenen vastuualueet?
Mitkä ovat jokaisen perheenjäsenen oikeudet ja vapaudet?
Millaisten periaatteiden mukaan toimimme?
Ketkä ovat esikuvamme?
Mitkä asiat inspiroivat meitä ja miksi?
Mitä annamme perheenä tälle yhteiskunnalle?

Keskustelua voi käydä myös eri kategorioiden kautta. Esimerkiksi uni, liikunta, ruokailu ja syöminen, ympäristö, harrastukset, vuorovaikutus (keskustelu ja kuuntelu), kotityöt, ihmisten kohtaaminen, eläinten kohteleminen ja niin edelleen.

”Jokaiseen päivään kuuluu tunti liikuntaa.”
”Koko perhe kokoontuu syömään päivällistä yhdessä joka päivä/viikonloppuisin.”
”Kun kuljemme kaupungilla, keräämme maasta näkemämme roskat.”
”Syömme kerran viikossa kasvisruokaa.”
”Jokaisella on ikätasoon sopiva kotityö.”
”Kohtelemme eläimiä kunnioituksella ja rakkaudella”

3. Kuuntele jokaista perheenjäsentä tasapuolisesti

Ideointivaiheessa jokaisen ajatukset laitetaan ylös, eikä niitä arvostella, arvoteta tai karsita. Tarkoitus on tuottaa mahdollisimman erilaisia ajatuksia. Kun yhteistä perheen taulua aletaan muodostamaan, mietitään jokaisen ehdotuksen kohdalla sopiiko ajatus tai ehdotettu toiminta kaikkien ajattelutapaan ja arvoihin.

Voi kestää hetken aikaa ennen kuin keskustelu lähtee käyntiin. Jos tuntuu, että sinä päivänä ajatus ei kulje, voi ajatuksen jättää ”hautumaan” ja palata siihen toisena yhteisenä aikana.

4. Kolme ehdotusta kokoamiseen

Perheen toimintasuunnitelman voi koota aivan omalla tavallaan. Luovuutta voi vapaasti käyttää ja eri esitysmuotoja. Tässä kolme ehdotusta toteutukseen:

a) Seinätaulu

Kerätkää ajatuksianne ja vastauksianne kartongille lauseina, kuvina tai mottoina. Tähän voi lisätä oikeastaan mitä vain. Inspiroivia laulun sanoja, tärkeitä sanontoja tai kuvat perheenjäsenistä sekä heidän taidoistaan, vahvuuksistaan, vastuistaan ja oikeuksistaan. Arvot voivat olla yksittäisinä otsikkoina tai toiminnan kuvauksina. Sana ja tapa on vapaa.

b) Kategoriataulu

Arvot, uskomukset, tavoitteet voi myös kerätä eri kategorien kautta. Kirjatkaa yläotsikkoja ja niiden alle miten asia toimii ja toteutuu sekä mahdolliset perheen toteuttajat.

Perheen toimintasuunnitelma1

c) Meidän kymppilista

10 lista

Esimerkki 10 listan asioista

Yksinkertaisin ja nopein vaihtoehto on tehdä luettelolista, jossa perheen 10 tärkeintä tapaa tai arvoa listattuna. Otsikkona voi olla esimerkiksi ”meidän perheen säännöt”, ”meidän perheessä toimitaan” tai ”meidän perheelle tärkeää”. Jos tuntuu, että aika on tiukalla, niin tämä on hyvä ensimmäinen askel. Tästä voi helposti laajentaa sitten isompaa katsausta.

Ottaa toteutustavaksi minkä tahansa, on hyvä lisäksi tauluun tai listaan hyvä kerätä jokaisen vahvuudet, taidot ja muut hyvät puolet sekä heitä inspiroivat esikuvat.

5. Jaa vastuuta

Voitte ottaa myös rooleja perheen arvojen toteutumisen seuraamisessa tai arvojen toteuttamisen ideointina. Jos esimerkiksi keskustelussa perheen arvona nousee kierrätys, mutta se ei ole toiminnallisesti ajan tasalla, voi jollekin antaa tehtäväksi suunnitella perheen jätteenkierrätys. Tämä on sopiva tehtävä esimerkiksi perheen koululaiselle.

6. Ripustakaa suunnitelma näkyvälle paikalle

On hyvä, että suunnitelma on jossain näkyvällä paikalla, missä siihen on helppo viitata. Taulu toimii muistutuksena yhteisistä sovituista asioista ja sitä voi käyttää myös yhteisen pohdinnan välineenä.

”Äitiii! Mun lelu hajosi. Katso tästä irtosi tämä pää. Meidän täytyy ostaa uusi.” poikani saapuu luokseni valittaen. Katson lelua ja huomaan asian olevan korjattavissa. ”Vai uusi.” pohdin ääneen. ”olisikohan meillä muita vaihtoehtoja, jotka sopisivat paremmin meidän perheen tapaan?” jatkan ja viittaan perheen tauluun. Näen pojan katsovan taulua ja pysähtyvän miettimään ”korjaamisen ja kierrättämisen” kohdalle. ”Hmm, voisiko tämän korjata?” hän sanoo hetken päästä. ”Kuulostaa oivalta ehdotukselta. Kokeillaan!” tartun pojan ajatukseen ja haen kuumaliimapistoolin korjaustöitä varten. Pian lelu on taas leikkikuntoinen ja asia hoidettu yhteisiä perheen arvoja ajatellen.  

7.  Varatkaa vuoden päähän uusi tarkasteluaika

Suunnitelmaa on hyvä aika ajoin päivittää. Lapset kasvavat ja elämäntilanteet muuttuvat. Arvot usein pysyvät, mutta toiminta saattaa muuttua vuosien varrella. Isommat lapset voivat myös ottaa enemmän osaa ja vastuuta perheen kulttuurin luomiseen ja toteuttamiseen.

Ja ei kun tekemään!

Positiivisen kasvatuksen talo

Tässä meidän perheen kasvatuksen arvoja koottuna kangastaloon, joka on esillä olohuoneessa hyvänä muistutuksena meille vanhemmille kasvatuksen arvoista ja tavoitteista. Kasvatus on yksi osa perheen toimintasuunnitelman arvoja. Toimintasuunnitelma voi siis olla myös eri tauluissa tai eri toteutuksina kategorioittain koottuna.

Vastaa