Hyvässä yhteydessä! – miten ylläpitää vahvaa yhteyttä lapsen eri kehitysvaiheissa?

Rakkaudellinen vastaaminen lapsen tarpeisiin tulisi jatkua koko lapsuuden ajan aina aikuisuuteen asti. Se on pohja yhteydelle sekä hyvälle kasvulle ja kehitykselle.

Hyvä yhteys sisältää kuuntelemista, luottamusta, empatiaa ja ymmärrystä, toisen tarpeiden huomioon ottamista sekä yhdessä olemista. Se on nähdyksi tulemista, hoivan ja lohdutuksen saamista.

Se ei ole koko ajan yhdessä oloa tai silmiin tuijottamista, vaan hyvä yhteys säilyy etäisyydestä huolimatta. Lapsi tietää, että yhteys aikuiseen on olemassa, vaikka aikuinen ei ole läsnä. Hän myös luottaa siihen, että katkennut yhteys palautuu.

Yhteys-irtaantuminen-palautumisen kierto alkaa jo siitä hetkestä kun synnymme. Ensimmäinen irtaantuminen on kun vauva siirtyy äitinsä kohdusta ulkopuolelle. Yhteys palautuu kuitenkin hyvin nopeasti sylin, imettämisen ja katsekontaktin kautta.

Miksi hyvä yhteys on tärkeää ja miksi siihen kannattaa panostaa?

Lapsi voi paremmin. Voimme paremmin, kun olemme yhteydessä toisiin ihmisiin. Katsekontaktin, kosketuksen, tarpeisiin vastaamisen kautta aivomme kasvavat ja kehittyvät. Mielemme ja itsetuntomme vahvistuu, koemme olevamme rakastettuja ja hyväksyttyjä.

Vuorovaikutus toimii. Yhteys on avain myös hyvään vuorovaikutukseen. Kun kuuntelet lasta, myös lapsi kuuntelee sinua. Hän tuntee, että hän tulee kuulluksi toiveidensa ja tarpeidensa kanssa ja että aikuinen ajattelee lapsen etua. Yhteys vie yhteistyöhön ja siihen, että asiat lapsen ja aikuisen välillä toimivat.

Vähemmän ongelmia. Hyvä yhteys vähentää myös arjen ongelmia, mitä yhteydettömyys voi aiheuttaa. Yhteyden kautta ymmärrämme lasta paremmin ja voimme vastata hänen tarpeisiinsa.

Tunnet lapsesi ja tiedät mitä lapsen mielessä ja elämässä tapahtuu. Yhteyden tilassa tiedät lapsesi elämän tapahtumista, toiveista ja tarpeista. Tiedät mitä lapsellesi kuuluu ja tarvittaessa voit kysyä lisää tietoa. Sinun ei tarvitse arvailla, vaan kommunikaatio sinun ja lapsesi välillä toimii.

Enemmän mahdollisuuksia ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Kun tunnet lapsesi hyvin, tiedät myös mitkä tavat hänen kanssaan toimivat ja mitkä ei. Selviääkö kinkkinen tilanne huumorilla, kaipaako lapsesi enemmän tietoa vai kaivetaanko kassista eväsleipä?

Voit opettaa asioita. Yhteydettömässä tilassa, jossa lapsi ei kuuntele, ei kunnioita aikuista eikä heidän väliltään löydy luottamusta, ei aikuisen toiminnalla ja sanomisilla ole vaikutusta lapseen. Yhteys on välttämätön, jotta voi ohjata ja opettaa lasta.  Oppivainen mieli on avoin ja yhteydessä toiseen mieleen.

Paremmat tulevaisuuden näkymät. Lapsuuden ihmissuhteet toimivat tulevaisuuden peileinä. Niiden varaan rakennamme tulevat ihmissuhteemme. Jos olemme kokeneet yhteydettömyyttä, on meidän vaikeaa olla yhteydessä muihin ihmisiin. Yhteyden kautta opimme taitoja, mitä emme itsenäisesti voisi oppia.

Ihmiset ovat syntyjään erittäin riippuvaisia vanhemmista (tai muista hoivaajista), joiden tehtävänä on auttaa säätelemään monia käyttäytymis- ja biologisia järjestelmiä. – Nelson, Fox, Zeanah 2014

Yhteyden tarve ja yhteydessä oleminen ovat siis välttämättömiä lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta.

Tässä muutamia esimerkkejä yhteyden rakentamiseen läpi lapsen eri kehityskausien:

Yhteys - vauva.jpg

Vauvasta taaperoksi

Tämä vaihe on monille kaikkein helpoin. Vastasyntynyttä usein automaattisesti hellii, pitää sylissä, itkuun vastaa nopeasti ja yrittää tulkita vauvan viestejä.

Opettele kuuntelemaan vauvan viestejä. Vauvan viestien kuunteleminen ja sitä kautta tarpeisiin vastaaminen on erittäin tärkeää. Itku on vauvan puhetta ja sen tulkitseminen joskus hyvinkin turhauttavaa. Mitä paremmin pystyt kuitenkin ”hienosäätämään” itseäsi vauvan viesteille, sitä paremmin pystyt vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Tätä kautta yhteys paranee ja yhteistyö sujuu paremmin.

Hymyile, puhu ja katso silmiin. On kyseessä vaipanvaihto, imetys, vaatteiden pukeminen, ulkoilu, aina on tilaa yhteyden luomiselle. Katso vauvaa silmiin, ”höpöttele” vauvalle, hymyile. Tätä kautta lapsi tuntee tulevansa nähdyksi ja hoivatuksi. Hän oppii myös tärkeitä kommunikaatiotaitoja.

Kosketa, silitä ja ota lähelle. Lasta ei voi pilata hellimällä häntä liikaa. Hoivaa, helli ja pidä sylissä niin paljon kuin vain haluat ja jaksat. Kosketus hellii vauvan aivoja ja tukee kehitystä.

Peilaa. Useat tutkijat (mm. Seligman, Cohen) puhuvat ”mirroring” eli peilaamisen tärkeydestä. Tällä tarkoitetaan, että aikuinen tekee juuri niin kuin vauva tai taapero tekee. Ilmeitä, eleitä tai liikkeitä. Voit kokeilla tehdä samoja ilmeitä kuin vauva tekee tai vastata taaperon vilkutukseen vilkutuksella. Tämä on hyvä työkalu ja toimii yhteyden luojana pitkälle kouluikään. Jalkojen heiluttelu samalla tavalla mököttävän koululaisen kanssa, voi parhaimmillaan avata vaikean tilanteen huumorin kautta, ja palauttaa katkenneen yhteyden.

Mirroring can create a fun moment of closeness or a deeply felt connection. – Lawrence J.Cohen

Kukkuu! Toinen todella tärkeä vuorovaikutusleikki vauvojen kanssa on ”pekaboo” eli niin kutsuttu kukkuu leikki, jossa vanhempi menee liinan tai muun esteen taakse piiloon ja tulee hetken päästä uudelleen näkyviin. Tällä leikillä on erittäin tärkeää rooli lapsen kehityksessä. Tässä yhteys katkeaa ja palautuu vuorotellen. Vauva oppii, että vaikka joku ihminen ei ole hetken näkyvissä, hän voi palata. Hän myös oppii kestämään pientä jännityksen tunnetta. Kukkuu! – leikki vahvistaa lapsen yhteyden ja turvallisuuden tunnetta.

Pidä mielessä tässä vaiheessa – Omien voimavarojen ja ulkoisten häiriötekijöiden vaikutus yhteyden muodostamiseen. Jos huomaa, että yhteyden ylläpitäminen vauvan kanssa meinaa käydä yli voimavarojen tai huomaat hakeutuvasi jatkuvasti pois yhteydestä kännykän tai muun toiminnan ääreen, on hyvä hakea apua läheisistä tai muusta tukiverkosta. Vauva-aika on usein myös uuvuttavaa ja yhteyden pitäminen voi syödä myös paljon voimia. Jos tällainen tilanne tulee, kannattaa kääntyä neuvolan tai muun asiantuntijan puoleen. Lapsen kasvatusta ei tarvitse tehdä yksin!

Yhteys taapero.jpg

Taaperosta kouluikään

Yhteyden ylläpitäminen tulee haasteellisemmaksi, kun lapsi kasvaa ja alkaa osoittamaan omaa tahtoaan. Kiukkukohtauksen keskellä tulee harvoin mieleen ottaa lasta syliin tai silittää, vaikka tämä olisi juuri se, mitä tulisi tehdä tilanteen rauhoittamiseksi ja yhteyden palauttamiseksi. Lapsi tekee myös enemmän irtaantumista verbaalisesti ”olet tyhmä, mene pois” ja fyysisesti (juoksee karkuun, laittaa oven kiinni). Tällöin vanhemman pitäisi osaa palauttaa yhteys, eikä oven takana huutaa ”ole sitten siellä”, vaan olla yhteyden palauttajana ja mahdollistajana. ”Olen täällä kun haluat jutella” toimii paremmin ja turvaa lasta. Yhteyden nopea palauttaminen vie kohti vahvempaa yhteyttä.

Leiki. Leikki on lapsen mieluisin tapa oppia. Yhdessä leikkiminen auttaa lasta kehittymään ja kasvamaan. Leikki yhdistää lapsen ja aikuisen maailman. Yhteisen leikin kautta voit myös oppia tuntemaan lapsesi paremmin.

Puhu, vaikka lapsi ei vielä puhuisi. Asioiden ja ympäristön sanoittaminen vie kohti kielellistä yhteyttä. Luomme yhteistä sanastoa. Kuvaile lapsen toimintaa ja tuet samalla kielellistä kehitystä ”Siinä se auto menee nyt parkkihalliin. Yksi, kaksi ja kolme kerrosta hissillä ja sitten taas alas. Wiuh!”

Lue. Yhteisessä lukuhetkessä tempaudutte mukaan samaan tarinaan. Lukeminen on myös harvoja paikkoja, joissa aikuinen voi ”teeskennellä” läsnäoloa. Jos leikin lomassa silmäilee kännykkää tai vähän väliä nousee tekemään jotain kotiaskaretta, on lukemishetki erittäin hyvä rauhoittaja ja hetkeen juurruttaja molemmille osapuolille. Lukeminen lisää myös huomattavasti lapsen kielellistä kehitystä ja valmiutta.

Mene mukaan lapsen maailmaan. Monissa asioissa vaadimme lasta osallistumaan aikuisten maailmaan. Meidän aikataulumme, rutiinimme ja toiveemme usein rytmittävät päivää. Jos toivomme lapsen toimivan yhteistyössä kanssamme, on meidän osallistuttava myös heidän maailmaansa. Mene siis iloiten vierailulle olohuoneeseen rakennettuun tyynylinnakkeeseen tai lähde mukaan metsään tutkimaan koppakuoriaisen kulkureittiä. Onni löytyy usein sieltä, missä lapsen ja aikuisen maailma kohtaavat.

Satuhieronta. Halit, silitykset ja hellä kosketus kuuluvat myös tähän vaiheeseen. Joskus lapsi kuitenkin vetäytyy näistä ja eikä halua häntä kosketettavan. Yhteys voi olla lapsesta pelottavaa. Mitä jos yhteys katkeaa? Luottamus yhteyden säilymiseen rakoilee, joten lapsi välttää kokonaan yhteyden luomista. Hyvä tapa palauttaa kosketusyhteys on esimerkiksi satuhieronta. Lapsen maailman kautta palautamme luottamusta yhteyden säilymiseen.

Älä edes leikilläsi uhkaile lapsen jättämisellä.  ”Jos et nyt tottele, niin minä menen ja jätän sinut siihen”. Lapsen suurin pelko on hylätyksi tuleminen. Se on pelko, jota aikuinen ei saa alkaa käyttämään vallan kahvana. Vaikka et ikinä toimisi niin, jo asialla uhkaaminen vaikuttaa lapsen yhteyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Yhteys koululainen.jpg

Koululaisesta teiniksi

Kun lapsi kasvaa, usein fyysinen etäisyys myös kasvaa.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhteyden tarvitsisi katkeilla tai olla huono. Vanhemmat ja muut aikuiset kuuluvat vahvasti myös itsenäistymisen ja uusien kaverisuhteiden rinnalle.

Ole kiinnostunut lapsen mielenkiinnonkohteista. Vaikka minecraft, spinnerit, tietokonepelit, hevosharrastus tai muut lasta kiinnostavat asiat eivät juuri olisikaan sinun juttusi, ole kiinnostunut siitä mitä lapsesi maailmaan kuuluu. Varaa aikaa sille, että lapsi voi kertoa hänelle tärkeistä asioista. Anna myös lapsen opettaa sinua ja kertoa sinulle uusista asioista.

Luo yhdistäviä rutiineja. Yhteinen ruokailu, viikoittainen kotisohvan leffailta tai kävelylenkki. Luo arkeen rutiineja, joissa yhdessä oleminen ja tekeminen tuo iloa. Varhain luodut yhteiset rutiinit kantavat helposti vuosia ja toimivat yhteyden vahvistajana.

Kuuntele keskeyttämättä. Kuunteleminen on tärkeä osa yhteyttä aiemmissa myös aiemmissa vaiheissa, mutta korostuu lapsen kasvaessa ja alkaessa puhumaan enemmän. Pitkät keskustelut opettavat sujuvaa vuorovaikutusta. Kuuntelemaan oppii sillä, että sinua kuunnellaan. Anna  tilaa lapsen ajattelulle ja omalle pohdinnalle. Varaa aikaa siihen, että lapsella on rauhassa aikaa kertoa sinulle mieltä painavat asiat.

Kerro omasta lapsuudesta. Luo yhteyttä jakamalla tarinoita omasta lapsuudestasi. Kerro omista lempiharrastuksista tai käykää vintiltä kaivamasta sen ajan leluja ja tavaroita. Varo kuitenkin lähtemästä vertailemaan kokemuksia ja asioita, vaan lähde yhteisestä mielenkiinnosta. Kun jaat omaa menneisyyttäsi, lapsi kertoo helpommin sinulle myös omista asioitaan.

Kasvun ja rajojen kunnioitus. Anna lapsen kulkea hänen kiinnostuksiensa ja tulevaisuuden toiveiden mukaan. Lapsen ei tarvitse toteuttaa sinun lapsuuden haaveitasi tai tulevaisuuden toiveitasi. Älä kritisoi tai nolaa lasta niiden ihmisten edessä, jotka ovat hänelle tärkeitä, kuten hänen ystävänsä. Kunnioita lasta ja hänen yksityisyyttään.

Anna enemmän vastuuta. Näytä, että luotat lapseen ja siihen, että hän pystyy hoitamaan hänelle osoitetut tehtävät. Ikätason mukaan vastuut ja oikeudet kasvavat käsi kädessä. Yhteys kasvaa myös luottamuksen kautta. ”Sinä osaat jo paljon!

PS: Muista myös halata, rapsutella päätä ja antaa high five läpsyjä! 🙂

Yhteys teini

Teini-iästä aikuisuuteen

Aivomme kasvattavat kokoaan 25 ikävuoteen asti ja voikin ajatella, että vaikka lain silmissä olemme aikuisia 18 vuotiaana, niin aivojemme myllerrykset jatkuvat vielä pitkään tämän yli. Aivojen muutosten ymmärtäminen auttaa myös yhteyden ylläpitämisessä. Teini-ikäinen jatkaa irtaantumista ja itsenäistymistä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita yhteyden katkeamista. Aivojen ja mielen myllerryksissä he tarvitsevat aikuisen tukea yhtä paljon kuin aikaisemmin.  Kosketuksen tarve ei myöskään vähene, vaan halaaminen, käden olkapäälle laskeminen tai muu hyvä kosketus auttaa aivoja ja mieltä rauhoittumaan samalla tavalla kuin ennenkin.

Pidä yllä luonnollista kosketusyhteyttä. Halaaminen, vierekkäin leffan katselu tai vaikkapa hiuksien harjaaminen on  erittäin hyvä tapa pitää luonnollista kosketusyhteyttä. Helposti mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, niin sitä vähemmän kosketusyhteyttä on. Siksi kasvavaa lasta on hyvä muistuttaa, että syli on edelleen avoinna ja halauksen saa aina kun sitä tarvitsee.

Kuuntele ymmärtääksesi. Vanha viisaus, kuuntele ymmärtääksesi, älä vastataksesi toimii edelleen. Usean teinin suusta olen kuullut huokauksen, jossa pyyntö on ollut aikuiselta vain kuunnella. Ei tuomita, ei neuvoa, ei ohjata, ainoastaan kuunnella. Usein se riittää. Tämä saa myös nuoren kertomaan omista asioistaan helpommin, kun hän tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Hän osaa jo pyytää neuvoa, kun sitä tarvitsee.

Tue elämän valinnoissa. Teini-ikäinen alkaa tekemään enemmän elämän itsenäisiä valintoja. Aina nuoren urahaaveet tai harrastukset, eivät välttämättä ole sinun mielesi mukaisia tai edusta omia arvojasi. Kunnioita kuitenkin lapsen valintoja ja omaa kasvua erilliseksi yksilöksi. Jos tunnet tarvetta neuvoa, tee se faktatiedon ja rakentavan keskustelun kautta, ilman tuomitsemista ja pakottamista. Näin säilytät yhteyden.

Auta ymmärtämään muutoksia itsessä. Teinin aivot ja keho käyvät läpi valtavia muutoksia ja usein ne hämmentävät yhtä paljon teiniä kuin vanhempia. Aikuisen tehtävä on tukea nuorta ja auttaa löytämään vastauksia mieltä kaihertaviin kysymyksiin.

Ole turvasatama ja ponnahduslauta. Kasvu aikuisuuteen on haastavaa ja teini-ikä tuo monia haasteita. Tärkeää on, että voimme tarjota nuorelle turvallisia kiintopisteitä, olla satamia, joiden luokse nuori voi aina palata.

Ihanteellista on, jos aikuinen osaa olla läsnä ja hänellä on niin paljon henkistä tilaa, että hän pystyy edelleen toimimaan turvallisena kotisatamana, suojaisana turvapaikkana, jonne nuori voi hakeutua elämän myrskyistä. – Daniel J.Siegel

Jos yhteys on katkennut tai sitä ei ole?

Useat tutkijat ovat sitä yhtä mieltä siitä, että yhteyden palauttamisen tai rakentamisen voi aloittaa aina uudestaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä eikä lapsi ole liian vanha tai liian etäällä. Yhteyden palauttaminen lähtee halusta olla yhteydessä. Sen voi rakentaa uudestaan pala palalta.

Yhteys kirjat.jpg

Haluatko lukea lisää yhteydestä ja sen ylläpidosta?

Cohen, Lawrence J: Playful parenting. 2001.

Eanes, Rebecca: Positive Parenting: An Essential Guide. 2016.

Siegel, Daniel: Brainstorm. The Power and Purpose of the Teenage Brain. 2013. (saatavilla myös suomeksi Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys)

 

2 kommenttia artikkeliin ”Hyvässä yhteydessä! – miten ylläpitää vahvaa yhteyttä lapsen eri kehitysvaiheissa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s