Sinulla ei ole mitään syytä itkeä! – sananen lapsen tunnetaitojen tärkeydestä

Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” kuulen lähtiessäni. Lastenhoitajan sanat pysäyttävät minut. Katson häntä ja hänen edessään olevaa kyynelsilmäistä noin kaksivuotiasta poikaa.

”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä.” jää pyörimään päähäni, kun lähden ovesta.

”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” soi korvissani vielä töissä, kotimatkalla ja illalla sängyssä maatessani.

”Sinulla ei ole mitään syytä itkeä” lause jää jumiin aivoihini, jotka yrittävät saada löydettyä järkevän syyn tähän lauseeseen. Ne eivät löydä.

Lapset eivät itke ilman syytä. Meille pieni asia voi olla lapselle suuri asia. Itku on aina viesti.

Minulla ei ole kaikki hyvin.

Lapsen tunteet tulee ottaa tosissaan.

Tunteita tulee miettiä lapsen näkökulmasta.

Tunteiden ymmärtämiseen ja säätelemiseen tulee antaa välineitä.

Daniel J. Siegelin mielestä lapsen ja aikuisen yhteyden avainasioita on muistaa ”validate, validate, validate”  eli suomeksi vahvista, vahvista, vahvista. Vahvistaminen tässä tarkoittaa sitä, että emme kiellä tai minimoi niitä asioita, joita lapsi käy läpi, vaan yhteyden ja ymmärryksen kautta annamme arvon lapsen kokemille asioille.

Gottman instituutti on listannut 10 hyvää vaihtoehtoa, mitä voi sanoa ”älä itke” sijaan, jotka sopivat hyvin Siegelin ajatukseen.

  1. On ok olla surullinen
  2. Tämä on sinulle todella vaikeaa
  3. Olen täällä sinun kanssasi
  4. Kerro minulle siitä
  5. Kuulen sinua
  6. Se oli todella pelottavaa, surullista jne.
  7. Minä autan sinua
  8. Minä kuuntelen
  9. Kuulen, että tarvitset tilaa. Haluan olla sinulle avuksi. Olen lähettyvillä, jotta löydät minut kun olet valmis.
  10. Se ei tunnu reilulta

Ajatuskuva 18.10.

Ymmärrän, että lapsen itku voi ajoittain tuntua kohtuuttomalta tai turhalta.

Ensireaktiomme voikin olla ”Pikkujuttu. Nyt reipastut!”. Toivottavasti tämä jää vain ajatuksen tasolle ja saamme suustamme ulos jotain rakentavampaa.

Lapsen asiat tulee ottaa lapsenkokoisina.

Meille pienet asiat voivat olla lapselle hyvinkin suuria. Aikuisen mittapuumme on erilainen. Me emme voi määritellä kuinka paljon ja millaisista asioista lapsi saa tai voi tuntea mielipahaa. Useat tunteet ovat lapselle uusia ja voivat tuntua pelottavilta. Lapsi ei osaa tunnistaa, säädellä eikä välttämättä edes ymmärrä mitä tapahtuu. Meidän tehtävä on auttaa siinä.

Ymmärrä. Tunnista. Nimeä. Auta säätelemään ja ilmaisemaan tunteita rakentavasti.

Tämä on tärkeä muistaa kaikissa lapsen asioissa. Meille pieni on lapselle suurta.

On tilanteita, joissa tuntuu, että lapsi jää kiinni tunteeseen.  Edes tällöin aikuisen tehtävä ei ole vähätellä tai mitätöidä lapsen tunnetta, vaan opettaa, kuinka päästää tunteesta irti. ”Nyt lopetat sen itkemisen”, ”No oletpas sinä nyt herkällä päällä” eivät vie toivottuun lopputulokseen. Lapsi ei opi tunnesäätelyä käskemällä tai häpäisemällä. Hän oppii peittämään tunteensa.

Tunnetaitoja täytyy opettaa. Sen askeleet ovat helpot.

Tunne nimetään. ”Sinä olet surullinen, vihainen, pettynyt, jännittynyt, peloissaan.”

Tunne hyväksytään. ”Se on ihan ok!”

Lapselle annetaan välineitä tunteiden ilmaisemiseen, käsittelyyn ja säätelyyn.

Jos tuntuu, että lapsen on vaikea siirtyä eteenpäin näistä askeleista huolimatta, voi pitkittynyttä itkua ja harmitusta käsitellä positiivisesti esimerkiksi tunteiden ilmapallon avulla.

Mulla on tässä harmituspallo *piirtää käsillä ilmaan näkymättömän pallon* ja me voitaisiin laittaa ne sun harmitunteet tänne ilmapallon sisään. Sä et tarvitse niitä enää. Puhalletaanko ne yhdessä tänne? *puhalletaan* Sitten me voidaan yhdessä päästää tästä pallosta irti ja katsoa kun harmitunteet leijuvat pois. Noin ne lähtee ja katso tuolla se pallo lentää. Vilkutetaan yhdessä sille. Hei, hei harmitunteet! Nyt ne meni pois ja me voidaan jatkaa päivää.

Tällä tavoin lapselle annetaan väline siihen, kuinka jatkaa eteenpäin negatiivisista tunteista, eikä jäädä vellomaan niihin.

Tunnetaitojen tavoite on, että lapsi oppii tunnistamaan itsensä ja muiden tunteita, osaa nimetä erilaisia tunteita, tunnistaa mistä tunteet tulevat ja mitkä vaikuttavat niiden syntyyn, osaavat säädellä tunteitaan ja ilmaista tunteitaan sellaisella tavalla, joka on hyväksi itselle ja muille eikä vahingoita ketään.

 Tehdään se hyvän ja ymmärtämisen kautta. 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s