Vahvuus 19: Näkökulmanottokyky

Mun vahvuus on näkökulmanottokyky, kun mulla on hyvä näkö (osoittaa silmälasejaan) ja mä osaan asioitatoteaa neljävuotias kerholainen. Olemme vasta aloittaneet vahvuuksien käsittelyn ja sana on lapsille selvästi vaikea. Pojan vahvuus on näkökulmanottokyky, mutta erilaisista syistä kuin hän sillä hetkellä ajatteli. On kuitenkin arvostettavaa, miten poika katkomalla sanan osiin yrittää sisäistää sen merkitystä.

Näkökulmanottokyky ei ole alle kouluikäiselle helppo sana. Tutustuessamme näkökulmanottokykyyn mietimmekin mikä muu sana voisi meille kertoa samasta asiasta. Lapset keksivät muun muassa uusiksi nimiksi ”viisaustaidon”,”viisausvahvuuden”, ”neuvontataidon”  ja ”kokonaisuuden ymmärtämisvahvuuden”. Esikuvia löytyi muun muassa Nalle Puhista Pöllö ja Muumeista Nuuskamuikkunen. Esikuvien kautta lasten oli helpompi hahmottaa vahvuuden sisältöä ja löytää yhtymäkohtia. 

Mitä on näkökulmanottokyky?

Näkökulmanottokyky (suomennettu myös kokonaisuuden hallinta, engl. perspective) on taitoa hahmottaa kokonaisuuksia, tarkastella asiaa objektiivisesti eri näkökulmista ja punnita eri vaihtoehtoja. Näkökulmanottokyky on taitoa auttaa myös muita näkemään eri näkökulmat, antaa viisaita neuvoja ja uutta ajateltavaa. Näkökulmanottokyky sisältää myös mielen joustavuutta. Se on taitoa tehdä kompromisseja ja muuttaa myös omaa ajattelua uuden tiedon edessä.

Näkökulmanottokyky määritelmä.jpg

Näkökulmanottokyvyn vahvuus

Miksi se on tärkeää?

On tärkeää pystyä tarkastelemaan asioita objektiivisesti ja näkemään asioita myös muiden näkökulmasta. Näkökulmanottokykyisiä ihmisiä pidetään viisaina ja heidän puoleensa käännytään usein ongelmatilanteissa. Näkökulmanottokyky avartaa ajatteluamme ja auttaa meitä toimimaan viisaasti ja vastuullisesti.

Onko minun vahvuuteni näkökulmanottokyky?

Hahmotan helposti kokonaisuuksia

Pystyn tarkastelemaan ja ymmärtämään asioita myös muiden ihmisten näkökulmasta

Osaan selittää asioita ymmärrettävästi myös muille ja antaa uutta ajateltavaa

Olen hyvä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisen tunteita

Ihmiset pitävät minua viisaana ja kysyvät usein neuvoani

Minulla on hyvä itsetuntemus ja pystyn kompromisseihin

Näkökulmanottokyky käsittelyhetki.jpg

Näkökulmanottokyvyn vahvuuden käsittelyhetki

1. Viikon vahvuus

Tällä viikolla viikon vahvuutta arvuutellaan vokaalisanaleikin kautta.

Vokaalivahvuus

Kaikki vahvuussanan vokaalit korvataan samalla vokaalilla (a,e,i,o,u,y,ä,ö). Esimerkiksi näkökulmanottokyky olisi a-vokaalisanana nakakalmanattakaka tai kiitollisuus u-vokaalisanana kuutullusuus. Jos sanaa ei arvata heti, voi arvuuttaja sanoa saman sanan myös eri vokaalilla esimerkiksi näkökulmanottokyky i-vokaalisanana olisi nikikilminittikiki.

Aiemmat viikon vahvuuksien arvuuttelut löytyvät Vahvuuksien vuosi – sivulta.

2. Vahvuuden käsittely

Itse olen käsitellyt lasten kanssa näkökulmanottokykyä kahdella tavalla:

Ensimmäinen tapa on keskustella näkökulmanottokyvyn vahvuudesta sosiaalisten ongelmanratkaisutilanne korttien kautta. Olemme pohtineet yhdessä lasten kanssa ratkaisuja eri ongelmatilanteisiin, kirjoitettu puhekuplia ja tarinoita siitä, mikä ongelma on ollut, mitä on tapahtunut ja miten se on ratkaistu. Sitten olemme miettineet mitä vahvuutta käytimme ja miten se tulee esiin? Tunnemmeko että se on meidän vahvuus tai olemmeko nähneet sitä jollain toisella?

Toiseksi olemme käyttäneet vahvuuksien esikuvia. Näkökulmanottokykyä käsitellessä 2-5-vuotiaitten kanssa tuli esiin esimerkiksi Nalle Puhin Pöllö. Käsittelimme näkökulmanottokykyä pöllön hahmon kautta. Mistä tiesimme, että Pöllön vahvuus oli näkökulmanottokyky? Vastauksina olivat muun muassa, että metsän väki pitää häntä viisaana, häneltä tullaan kysymään neuvoja ongelmatilanteisiin ja pöllö on myös hyvä kuuntelija. Sitten mietimme oliko meillä samoja ominaisuuksia kuin pöllössä? Tai tunnemmeko jonkun joka muistuttaisi pöllöä?

3. Viisas minä

Tässä harjoituksessa lapsen kanssa pohditaan, missä asioissa lapsi on hyvä ja missä hänen viisautensa tulee esiin? Onko lapsi esimerkiksi hyvä tunnistamaan omia tunteitaan, onko hän hyvä säätelemään tunteitaan, ratkomaan ongelmatilanteita tai sanomaan toiselle oikeat lohduttavat sanat hädän hetkellä.

Viisautta kannattaa tarkastella monesta näkökulmasta. Minä itse: Mitä hyvin tunnen itseni, omat tunteeni ja ajattelutapani? Mitä viisautta minulla on suhteessa itseeni? Minä ja perheeni: Mitä viisautta tuon perheeseeni? Millaisista asioista minulta tullaan kysymään neuvoa? Minä ja ystäväni: Miten olen avuksi ystävilleni? Missä asioissa osaan olla avuksi ja millaisissa asioissa minuun turvataan? Minä ja muu maailma: Mitä viisautta voisin jakaa kaikille ihmisille? Mitä minä annan maailmalle?

4. Hädässä ystävä tunnetaan

Meillä jokaisella on oma tapa auttaa ystäviämme hädässä. Tässä harjoituksessa mietitään, millä tavoin jokainen auttaa ystäviään. Olenko hyvä kuuntelija ja osaan vastata toisen tunteisiin? Olenko hyvä ratkaisemaan ongelmatilanteita, katsomaan tilannetta objektiivisesti ja antamaan ystävälle hyviä neuvoja? Onko vahvuuteni käytännön asioiden hoitamisessa?

Näkökulmanottokyky ystävän auttaminen.jpg

Ystävän auttamisen vahvuuteni

5. Ongelma? Minä autan!

Tässä harjoituksessa vahvistetaan sosiaalisia ongelmanratkaisutaitoja. Pienempien kanssa kuvat toimivat hyvänä keskustelunvirittäjänä, isommille lapsille voi antaa esimerkiksi pareittain ratkaistavaksi tapaustehtäviä.

Kuvaesimerkki pienille lapsille 

Kuvasta voi lasten kanssa miettiä, mitä ajatuksia lapsilla on ongelmatilanteessa? Miten tilanteen voisi ratkaista? Jos näkee kyseisen tilanteen, miten voisi mennä auttamaan? Mitä vahvuuksia tilanteessa voisi käyttää?

Näkökulmanottokyky ongelmanratkaisu.jpg

Ongelmanratkaisukuva malli

Tapausesimerkki koululaisille

9-vuotias Jukka tuntee, että ei pärjää koulutehtävissä. Läksyjä on liikaa ja illat menevät harrastuksissa. Miten viisaita neuvoja antaisit Jukalle?

13-vuotias Nellin vanhemmat tappelevat öisin niin äänekkäästi, että Nelli ei saa nukutuksi. Koulussa menee huonosti, kun koko ajan väsyttää. Miten neuvoisit Nelliä hankalassa tilanteessa?

Kannattaa käyttää sellaisia esimerkkejä, joissa on samanikäisiä lapsia ja ongelmia, joita lapsilla oikeasti voisi olla tai mitä he voisivat kohdata.

6. Kaverin tarina

Hyvät kuuntelemistaidot ovat iso osa näkökulmanottokykyä. Toisten näkökulmien ymmärtäminen vaatii sen, että on kuunnellut toisen tunteita, ajatuksia ja perusteluita. Tässä harjoituksessa parit saavat kertoa jonkun muiston, tapahtuman elämästään esimerkiksi kesäloman ajalta. Sitten toisen tehtävä on kertoa tarina muulle ryhmälle yrittäen muistaa kaikki yksityiskohdat ja välittää myös kertojan tunteen. Pienet voivat kertoa ihan pienen muutaman lauseen asian ja isommat kokonaisen tarinan. Ohjeistuksessa on hyvä muistaa mainita myös nonverbaalinen viestintä eli mitä lapsi havaitsi kertojassa tämän kertoessaan tarinaa. Mikä ilme kertojalla oli? Mikä oli äänensävy? Kertoiko toinen nopeasti vai hitaasti? Millainen tunne toisen kertomasta tuli?

Näkökulmanottokyky vahvistus

Miten vahvistan lapsen näkökulmanottokykyä?

1. Kunnioittava kuunteleminen

Kuunteleminen alkaa aikuisista. Me annamme mallin kunnioittavasta kuuntelemisesta. Kun kuuntelemme, olemme läsnä ja kiinnostuneita lapsen asioista, annamme samalla mallin kuinka kunnioittaa ja kuunnella myös toisia.

2. Toisen saappaat

”Miltä toiselta mahtaa tuntua?”, ”Miksi hän toimi niin kuin toimi?”, ”Mitä hän voisi ajatella?” kannustamalla lasta ajattelemaan myös toisen näkökantaa avarramme lapsen ajattelua ja autamme häntä näkemään kokonaisuuksia. Asioissa on usein monta puolta ja niiden kaikkien näkyväksi tekeminen, auttaa kohti oikeaa ratkaisua. Auta lasta näkemään kokonaisuuksia. Rakenna lapsen omien tunteiden ja ajatustensa lisäksi tarinaan myös muiden näkökulmat. Kirjat, elokuvat, näytelmät ovat erinomaisia tähän tarkoitukseen. Niissä kerrotaan yleensä kaikkien ajatukset ja näkökannat. Niiden avulla taitoa on hyvä harjoittaa. Lapsen omia ajatuksia erilaisista tilanteista on helppo saada esiin erilaisten kuvakorttien kautta. Mitä lapsen mielessä tilanteessa tapahtuu ja mitä kuvassa olevat henkilöt voisivat ajatella?

Näkökulmanottokyky toisen saappaat.JPG

Keskustelun virikkeenä voi käyttää kuvakortteja

 

3. Anna lapsen ratkaista tilanteet itse

Ongelmanratkaisutaidot ovat lapsen hyvän tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Aivan alusti asti kannattaa ottaa lapsen ongelmatilanteisiin ”aina kun on mahdollista, annan lapsen ratkaista itse” – asenne. Tarkoitus ei ole antaa valmiita ratkaisuja tai hoitaa tilannetta lapsen puolesta, vaan antaa lapsen itse hoitaa tilanne aikuisen tuella. Tämä pitää kuitenkin aina suhteuttaa lapsen ikään ja suoriutumistasoon. Lasta ei ole tarkoitus jättää tilanteeseen yksin sellaiseen tunteeseen, että kukaan ei auta. Tilanteen tulisi kuitenkin olla lapsivetoinen. Lapsi itse selvittää tilannetta, aikuisen tehtävä on olla tuki ja neuvonantaja.

a) Kuvaile ongelmatilanne b) Anna välineitä ajattelun tukemiseen c) Kannusta d) Kehu

Kyse voi olla aivan pienistä tilanteista arkitilanteista tai sitten isommista pohdinnoista.

”Mä haluaisin mennä Iinan kanssa samaan keinuun” tulee kerholainen kertomaan minulle. ”Haluat keinumaan Iinan kanssa” todennan tilanteen ja jatkan kysymyksellä: ”Mitenköhän tietäisimme haluaako Iina keinua sinun kanssasi?” Tyttö miettii hetken ja vastaa: ”Mä voisin kysyä siltä?” Nyökkään ja vastaan: ”Juuri niin.” Tyttö menee keinulle, mutta jää hieman kauemmaksi ja katsoo arkana minua. Hymyilen tytölle ja näytän peukkua kannustukseksi. Tyttö hymyilee takaisin ja rohkenee kysyä kysymyksen. Luvan saatuaan kampeaa keinuun ja tilanne on ohi. Myöhemmin kehun vielä kerholaista hienosta ratkaisusta ja rohkeudesta toimia.

Usein huomaa, että lapset tietävät kyllä tilanteisiin ratkaisun, mutta ovat joko tottuneet aikuisen hoitavan asian tai he epäilevät itseään. Heiltä puuttuu minäpystyvyyttä eivätkä he tiedä pystyvätkö he suoriutumaan asiasta, kuten kysymään toiselta lapselta lupaa tulla yhdessä keinuun tai sitten he eivät usko omiin valintoihin. ”Ehkä minun ei pitäisikään kysyä, vaan oikea tapa on se, että aikuinen kysyy.” Aikuisen tehtävä on näissä tilanteissa tukea lapsen minäpystyvyyttä ja uskoa itseensä siinä, että he osaavat tehdä viisaita ja hyviä päätöksiä.

(Aikuisjohtoisesti keinutilanne olisi voinut mennä, että lapsi tulee kertomaan tarpeestaan keinua kaverin kanssa ja aikuinen olisi mennyt lapsen puolesta kysymään kaverilta, voiko lapsi tulla keinumaan tai vain vienyt lapset keinumaan yhdessä. Tällä tavalla lapsi ei kuitenkaan olisi saanut tunnetta siitä, että osaa itse hoitaa tilanteen ja onnistumisen tunteen.)

4. Nappaa käytössä

Tämänkin vahvuuden kohdalla nappaaminen on tärkeintä! Kun näet lapsen käyttävän näkökulmanottokykyä, nimeä ja nosta se esiin. Näin lapsi huomaa, mitä vahvuuksia käyttää ja voi ottaa ne käyttöönsä muissakin tilanteissa.

5. Minä olen hyvä, sinä olet hyvä

Kun lapsi tuntee omat vahvuutensa ja tietää taitonsa, on hänen helpompi nähdä niitä myös toisissa. Lapsen hyvä itsetuntemus, omien tunteiden ja toiminnan tiedostaminen auttaa lasta monilla elämänalueilla. Kun lapsi tuntee olevansa hyvä ja osaava, hän helposti huomaa myös muissa hyvää.

MateriaaliaOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska lapsiryhmämme valitsi näkökulmanottokyvyn vahvuuden esikuvaksi Nalle Puhin pöllön, luimme me paljon niitä Nalle Puh tarinoita, joissa pöllö käytti näkökulmanottokyvyn vahvuuttaan. Yksi tällainen tarina on Tiikerin leija. Tarinassa Tiikeri kadottaa leijansa ja kaikki metsän eläimet tulevat asiaa ratkaisemaan ja ilman pöllön neuvokkuutta, ei leijan mysteerinen katoaminen olisi selvinnyt.

 

Lisää näkökulmanottokyvyn vahvuudesta

Huomaa hyvä! – kirjassa  käsitellään 16 vahvuutta, joten siellä ei ole enää näkökulmanottokyvyn vahvuudesta omaa kirjoitusta. Vahvuus löytyy kuitenkin lyhyesti kuvailtuna Huomaa hyvä! – toimintakorteista.

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents (Chapter 5 – Perspective)

Via institute on character – Perspective (englanninkieliset sivut)

 

2 kommenttia artikkeliin ”Vahvuus 19: Näkökulmanottokyky

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s