”Hei, tämä sujuu hyvin!” – Arjen vihreät liput

Päivän päätteeksi puolisoni kysyy yksinkertaisen kysymyksen. ”Miten päivä on mennyt?” Mietin mielessäni päivän tapahtumia ja automaattisesti tekisi mieli aloittaa siitä, mikä kaikki on mennyt pieleen. Heittää ilmoille kunnon valitusvirsi siitä, kuinka lapsi ei halunnut pukea. Kuinka ulkoillessa hän kaatui lätäkköön ja kaikki alusvaatteita myöten kastui. Päiväunet eivät onnistuneet ja päivällispöydässä tuli kiukkukohtaus. Keskittymällä päivän epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin tuntuu että laitan päivääni monta punaista lippua ja koko päivä tuntuu ikävältä.

Jokaisen päivään kuuluu kuitenkin vastoinkäymisten lisäksi onnistumisia ja hyviä hetkiä, vihreitä lippuja. Huomaamalla ja keskittymällä hyvään voin liputtaa päivän vihreillä lipuilla saaden sen tuntumaan hyvältä päivältä. Joihinkin tilanteisiin voi lisäksi liittyä punaisia sekä vihreitä lippuja. Kun alamme kasvattamaan tilanteen hyvää, kasvatamme vihreää lippua ja näin voimme kääntää punaisenkin tilanteen vihreäksi.

Vuoret iso

Kiinnitätkö sinä huomiosi vihreisiin vai punaisiin lippuihin?

Se mihin kiinnitämme huomiomme – kasvaa. Siksi keskitä huomiosi arjen hyvään!

Vihreiden lippujen arjessa keskitytään päivän hyviin tapahtumiin, myönteisiin tunteisiin, lapsen ja aikuisen käyttämiin vahvuuksiin, päivän yrityksiin ja onnistumisiin sekä hyviin tapahtumiin.

Olen kerännyt viisi erilaista vihreää lippua mitä arjessa olisi hyvä huomioida ja kerätä.

Vihreä lippu 1: Kasvata myönteisiä tunteita

Meidän tulisi opetalla taito pysähtyä positiivisiin tunteisiin ja kasvattaa niitä. Maiskutella ja makustella niitä hetkiä, kun kaikki menee hyvin. Näin meillä on voimaa vastoinkäymisiin eikä negatiiviset tunteet saa meitä helposti valtaansa.

Tarkoitus ei ole yrittää vaivallisesti lisätä arkeen hyviä hetkiä, vaan ottaa kaikki irti niistä positiivisista hetkistä joita arki jo valmiiksi tarjoaa. Kuvainnollisesti yrittää puristaa hyvästä tunteesta kaikki irti, kuten vesi pesusienestä tai mehu appelsiinista.

Makoilen viikonloppuaamuna pitkään sängyssä. Kuulen kuinka mieheni kuiskaa pojalle: ”Mene herättämään äiti vetämällä häntä varpaasta.” Kuulen hiljaista kikatusta ja sitten pienen nykäisyn varpaassani. Lisää kikatusta. Näyttelen nukkuvaa. Kohta tunnen hieman kovemman nykäisyn ja nappaan pojan syliin. ”Aamuhalikaappaus!” huudahdan ja kutittelen poikaa. Nauramme ja tuntuu, että koko keho tuntuu hyrisevän hyvästä tunteesta. Hengitän sisään tätä tunnetta ja jaan sen myös muille hymyilevän suuni ja nauravien silmieni kautta. Kutitteluhetken jälkeen köllöttelemme rauhassa sängyllä ja nautimme aivojemme hyvänolon purkauksista. Kiitän lastani ihanasta tavasta herättää äiti. Tämä oli juuri oikea tapa nousta sängystä. Vaikka tuleva päivä ei ollut täydellinen, aamun hyvä tunne kantoi pitkälle. Muistelin aamuhetkeä vielä hymysuin illalla mennessämme nukkumaan.  

Vihreä lippu  2: Puutu hyviin hetkiin

Istumme päivällispöytään ja alamme vaihtamaan päivän kuulumisia. Haarukat ja veitset kilahtelevat lautasiin ja havahdun siihen, että tällä kertaa ruokailussa kaikki menee hyvin. Kukaan ei ole sanonut ”yök”, nirsoillut, erotellut sipuleja jauhelihasta, selaile kännykkää, lue lehteä tai ole karannut pöydästä. Kaikki sujuu hyvin. Tämä hyvä täytyy huomata! Hymyilen ja aloitan: ”Onpas ihanaa istua yhdessä, kun on näin rauhaisa hetki. Kaikki syövät hyvällä ruokahalulla. Todella kiva vaihtaa samalla kuulumisia.” Tällä toiminnalla herätän myös muut havaitsemaan saman. Saan vastaukseksi hymyjä, nyökkäyksiä ja ”nii-in. Tämä on kyllä kivaa.” toteamuksia. Jaamme samalla hyvää tunnetta.  

On hyvä pysähtyä miettimään, huomaako lapsen vain kun hänen käyttäytymiseen tulee puuttua? Saako lapsi vain ”ei”, ”älä”, ”lopeta” – käskyjä tai pyyntöjä muuttaa käytöstään? Lapsen tulisi saada palautetta myös siitä, kun yhdessäolo on mukavaa ja kaikki menee hyvin. Lapsi tekee paljon asioita myös hyvin ja oikein. Vahvista niitä.

Seuraan kerhossa sivussa kahden lapsen sopuisaa leikkiä. Olen iloinen, että tällainen hetki on syntynyt ja totean lapsille: ”Onpa ihana, kun olette löytäneet yhteisen leikin. Minulle tulee todella hyvä mieli, kun näen teidän hymyillen leikkivän yhdessä.” Lapset hymyilevät ja alkavat esittelemään leikkiä ja leikkitaitojaan: ”Tämä on meistä molemmista kiva leikki ja me tehtiin etukäteen jako, kumpi saa minkäkin ponin. Niin silloin ei tule tappelua.” Nyökkään hyväksyvästi ja totean: ”Todellakin. Olipa hyvä oivallus tehdä niin.” Sen jälkeen jätän lapset rauhassa jatkamaan leikkiä.  

Usein törmään vanhemmilta samaan kysymykseen: ”Miten huomaan nämä hetket?” Aivomme havaitsevat tietenkin helpommin ne tilanteet joihin on puututtava. Mielen voi kuitenkin virittää näkemään enemmän hyvää. Kyse on mielen treenistä. Itsellä meni melkein vuoden verran ennen kuin hyviin hetkiin tarttuminen kävi automaattisesti. Treeni kuitenkin kannattaa. Alkuun pääsee vaikka näillä vinkeillä: Huomaa hyvä!

Vihreä lippu 3: Näe pienetkin askeleet

Olen sanonut viisi minuuttia sitten lapselle, että on aika pukea ja lähteä ulos. Olen mennyt itse pukemaan ja kun palaan takaisin lapsen luo, huomaa että lapsi on laittanut vain sukat jalkaansa. Muut vaatteet ovat vielä lattialla ja lapsi leikkii pikku-ukoilla. Pohdin hetken ja näen tilanteeseen kaksi vaihtoehtoa.

Motkotus: Etkö sä ole vieläkään pukeutunut? Meillä on tosi kiire aamu ja nyt aikaa menee hukkaan. Äkkiä ne vaatteet päälle!

Pienen askeleen huomaaminen ja kannustus: Hienoa! Sukat on jo jalassa. Sitten seuraavaksi onkin housujen vuoro. Jatka samaa rataa.

Valitsen luonnollisesti jälkimäisen. Huomaamalla lapsen edistymisen (sen pienenkin) ja kannustamalla häntä jatkamaan samaan suuntaan saan todennäköisesti lapsen toimimaan nopeammin toivomaani suuntaan eli pukemaan vaatteet päälle.

Vihreä lippu 4: Positiivinen vahvistaminen (kehu ja kannustus)

Totean sen taas kerran (tärkeitä asioita kannattaa toistaa) siteeraamalla Kaisa Vuorista: ”Lapsi on kehuvetoinen”. Jokaiseen päivään kuuluu lapsen onnistumisia. Lapsi käyttäytyy toivomustemme mukaan. Hän sanoo ”kiitos”, kun nousee pöydästä, tekee läksyt muistuttamatta koulun jälkeen tai tulee ajoissa kotiin. Muista kertoa lapselle mitä hyvää olet huomannut, mistä olet lapsen toiminnassa ylpeä ja missä lapsi on onnistunut. Näin vahvistat lapsen toimintaa hyvällä positiivisen vahvistamisen kautta.

Vihreät liput - onnistumiskehu

MUISTA KUITENKIN!

  1. Osoita rakkautta ja hyväksyntää lasta kohtaan myös ilman ”suoritusta”. Jos lapsi saa hyvää palautetta ja kehuja vain kun tekee jotain, hän ajattelee olevansa rakastettu ja hyväksytty vain hyvien suorituksien kautta. Osoita lapselle paljon rakkautta ja hyväksyntää myös juuri sellaisena kuin hän on, aivan omana itsenään.
  2. Kehu myös yrittämisestä! Jos lapsi saa kehuja tai kannustusta vain kun onnistuu, voi rima nousta lapselle liian korkeaksi ja hän lopettaa yrittämisen. Lapsi ei halua edes kokeilla mitään uutta tai vähänkään vaikeampaa, koska uskoo, että ei voi onnistua ja siksi ei halua edes yrittää.

 

Ajatuskuva 6.4.

Osoita rakkautesi päivittäin

 

 

Vihreä lippu 5: Muista myös omat hyvät hetket ja onnistumiset

Mietin myös omaa toimintaani. Jos 99% prosenttiä päivän suunnitelmista menee nappiin, niin mietinkö niitä vai sitä yhtä epäonnistumista. Kakkua, joka ei kohonnutkaan uunissa tai tilannetta, jossa pinnani paloi vai keskitynkö siihen, kun sain lapsen paremmalle tuulelle huumorin kautta tai huoneen siivottua leikin kautta?

Onkin hyvä miettiä myös omaa toimintaa vihreiden lippujen kautta. Missä onnistuin vanhempana tai kasvattajana? Mistä asioista voin olla ylpeä? Muista vahvistaa myös omaa toimintaa positiivisen kautta. Myös aikuinen on kehuvetoinen. Jätä siis itsemoitteet ja syyllistäminen – vaihda ne kehuvaan ja kannustavaan sisäiseen ääneen.

Ja ole kuuluva ääni myös puolison tai muun kasvatuskumppanin arjessa. Muista nähdä hyvä myös kasvatuskumppanissa! 🙂

Miljoona tapaa

Iltaisin mietimme yhdessä päivän hyviä asioita (vihreitä lippuja) Pikavinkki 2: Kolme hyvää asiaa – harjoituksen kautta. Ensinnäkin se auttaa rauhoittumaan illalla ja virittää mielen hyville unille. Toiseksi se auttaa näkemään päivän vihreiden lippujen kautta. Lapselle jää mieleen päivän hyvät hetket ja hän tuntee elämänsä olevan täynnä hyviä asioita.

Millaisen tarinan sinä kirjoitat päivästäsi? Onko pääsi illalla täynnä punaisia vai vihreitä lippuja? Menetkö päivän huippu- vai kuoppakohtien mukaan? Onko arkesi duuri vai mollivoittoinen?

Yksi kommentti artikkeliin ””Hei, tämä sujuu hyvin!” – Arjen vihreät liput

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s