Vahvuus 13: Sosiaalinen älykkyys

”Sosiaalinen älykkyys” tuijotan sanaa ja mietin, miten sanan voisi parhaiten selittää alle kouluikäisille lapsille. Onko jotain muuta sanaa mikä kuvaisi lasta, jonka vahvuutena on sosiaalinen älykkyys? Toisen ymmärtämisen vahvuus? Kaikkien kaveri – lapsi? Hyvän fiiliksen tuojan voima? Tiedän monta lasta, jotka ovat sosiaalisesti älykkäitä. He ottavat ryhmässä kaikki huomioon ja aistivat hyvin toisten mielialoja ja tunteita. He löytävät helposti yhteisen leikin eri lasten kanssa ja ottavat kaikki mukaan leikkiin. He pystyvät sopeutumaan ryhmämuutoksiin helposti ja ovat joustavia.  Heidän seurassaan on mukava olla ja heillä on kyky saada toiset viihtymään. Sepä se. Kuten opetamme muita sanoja, on tämäkin sana yksi muiden joukossa. Annamme sanan ja sille sisällön. Vaikka tälle ei ole konkreettista asiaa, jota voisi sormella osoittaa, kuten tuoli, voin täydentää sanaa esimerkiksi tarinan kautta.

Jotkut vahvuudet, kuten sosiaalinen älykkyys ja näkökulmanottokyky, aiheuttivat aluksi päänvaivaa. Mietin onko niitä mahdollista selittää alle kouluikäisille tai onko se tarpeellista? Päätin kuitenkin kokeilla ja se kannatti. Yllättävän hyvin lapset saavat kiinni uusista, joskus aikuisellekin vaikeista sanoista, tarinoiden ja esimerkkien avulla. Siksi olen pitänyt kiinni siitä, että käytän vahvuussanastoa kokonaisuudessaan jopa pienten lasten kanssa. Toistojen kautta lapsi oppii tekemään yhtäläisyysmerkkejä eri tilanteiden ja sanojen välillä. Sitä paitsi sosiaalisen älykkyyden ja näkökulmanottokyvyn vahvuutta esiintyy jo pienissä lapsissa, joten miksi jättäisin osan lapsen vahvuuksista näkemättä?

Mitä on sosiaalinen älykkyys?

Sosiaalinen älykkyys on monimuotoinen vahvuus, johon kuuluu paljon sosiaalisten tilanteiden taitoja. Sosiaalisesti älykäs lapsi osaa kuunnella ja on empaattinen toisia kohtaan. Hänellä on hyvä itsetuntemus. Hän tunnistaa omia tunteitaan ja motiiveja. Hän on myös hyvä analysoimaan muiden tunteita ja käytöstä sekä käytöksen takana olevia motiiveja. Sosiaalisesti älykkäät lapset osaavat luoda hyvän ilmapiirin, jossa muiden on hyvä olla. Hän on joustava ja pystyy hyppäämään eri tilanteista toisiin sekä muokkaamaan käytöstään sopivaksi eri tilanteisiin.

 

sosiaalinen-alykkyys

Sosiaalisen älykkyyden – vahvuus

 

Miksi se on tärkeää?

Sosiaalinen älykkyys auttaa luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita ja lisää yleistä hyvinvointia. Se että ymmärrämme omia ja muiden tunteita sekä käyttäytymistä auttaa meitä sosiaalisissa tilanteissa. Hyvät sosiaaliset taidot ovat tärkeitä koko elämämme ajan ja niitä arvostetaan, varsinkin koulu- ja työelämässä. Sosiaalinen älykkyys on taito, jota jokainen meistä voi harjoitella.

Onko sosiaalinen älykkyys vahvuuteni?

Olet empaattinen ja ymmärrät toisten tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä

Tunnet itsesi, omat tunteesi ja ajatuksesi

Saat helposti ystäviä ja sinun helppo lähestyä tuntemattomiakin ihmisiä

Osaat luoda hyvän tunnelman, jossa toisten on helppo viihtyä

Sosiaaliset tilanteet saavat sinut kukoistamaan

sosiaalisen-alykkyyden-kasittelyhetki

1.Viikon vahvuus

Tällä kertaa viikon vahvuutta arvuutellaan sokkelon avulla. Vahvuuden kirjaimet laitetaan sokkeloon, jossa oikea vastaus löytyy oikean vastauksen varrelta.

 

Sosiaalinen älykkyys - vahvuus.png

Havainnointikuva vahvuussokkelosta

 

Aiemmat viikon vahvuuden arvuuttelut: Vahvuuksien vuosi

2. Vahvuuden käsittelyhetki

Sosiaalinen älykkyys tulee parhaiten esiin hetkessä. On siis hyvä, jos aikuinen pystyy jonkun hyvin ja jonkun huonosti menneen tilanteen jälkeen palaamaan pohtimaan lapsen kanssa tilannetta. Mitä tilanteessa tapahtui, mikä meni hyvin? Mitä taitoja käytin (kuuntelin, tulkitsin omia tai toisen tunteita)? Mikä oli vielä hankalaa ja miten tarvittavaa taitoa voisi harjoitella?

Sosiaalista älykkyyttä voi käsitellä myös samalla tavalla kuin aiemmilla viikoilla, toimintakortin, kertomuksen tai tarinan avulla.

Esimerkkikysymyksiä toimintakortin käyttöön:

  1. Mitä kuvassa tapahtuu?
  2. Mitä iso varis voisi ajatella?
  3. Mitä pieni varis voisi tuntea?
  4. Mitä iso varis tahtoisi?
  5. Mitä pieni varis tahtoisi?
  6. Mitä on tapahtunut ennen tätä tilannetta?
  7. Mitä tapahtuu tilanteen jälkeen?

3. Arvaa tunne

Tätä voi leikkiä monin eri versioin. Tavoitteena on kuitenkin arvata mitä tunnetta toinen esittää. Ensimmäisessä versiossa toinen esittää kasvoillaan eri tunnetiloja ja toinen arvaa tulkitsemalla toisen ilmeitä. Toisessa versiossa voi käyttää koko kehoa ja toinen tekee analyysin ilmeistä, kehon asennosta tai liikkeestä. Kolmannessa versiossa tunteen esittäjä on selin toiseen ihmiseen ja toisen täytyy arvata tunne vain selkäpuolen perusteella.

Arvuuttelun voi lähteä helposta – ilo, suru, viha, pelko – ja edetä asteikolla vaikeampiin – hämmentynyt, säikähtänyt, pettynyt.

Harjoitusta voi laajentaa vielä miettimällä sitä, että missä tilanteissa on viimeksi tuntenut tai nähnyt jonkun ilmaisevan tosielämässä kyseistä tunnetta.

Arvauksen jälkeen voi keskustella siitä, mistä vihjeistä arvasi toisen tunteen. Tämän harjoituksen tavoitteena on lisätä tunnetaitoja.

4. Ystävyyden taitonisosiaalinen-alykkyys-hyva-ystava-taulu

Mikä tekee minusta hyvän ystävän? Millaista palautetta saan muilta ihmisiltä siitä, mitä osaan ja mikä minussa on hyvää? Voitte askarrella yhdessä taulun, jossa on lapsen kuva ja lisäätte siihen niitä asioita, missä lapsi on hyvä liittyen sosiaalisiin taitoihin.

Tämän harjoituksen tavoitteena on saada lapsi miettimään mitä taitoja muiden ihmisen kohtaamisen tarvitaan ja mitä niistä minulla jo on? Lisäksi voi miettiä, että mitä voisi vielä kehittää tai minkä taidon haluaisi oppia?

5. Minä kuulin, että…- Kuunteluharjoitus

Toisen kuunteleminen on todella tärkeä taito ja sitä voi harjoitella monin tavoin. Tässä yksi missä jaetaan tarinoita.

Tätä tehdään ensiksi pareittain ja sitten yhdessä. Ensiksi pari kertoo toiselle jonkun tarinan tai tapahtuman elämästä. Aihe voi olla myös valmiiksi annettu, kuten kesälomapäivä. Sitten se parista, jolla on ollut kuunteluvuoro saa kertoa sen kaikille muille. Hän yrittää muistaa mahdollisimman paljon kuulemastaan tarinasta ja välittää myös tarinankertojan tunteen. Lopuksi toinen saa tarvittaessa täydentää tarinaa. Tarinan pituutta voi säädellä lasten iän mukaan. Pienet lapset kertovat pikku pätkän ja isommat voivat kertoa koko tapahtuman.

Perheessä, jossa ei ole ryhmää, tätä voi tehdä myös kuunteluharjoituksena. Lapsi voi kuunnella vanhemman lukemaa satua tai kertomaa tapahtumaa, ja lopuksi aikuinen voi voi kysellä kysymyksiä sadusta. Sitten sama myös toisinpäin. Vanhempien on hyvä harjoitella myös lasten kuuntelemista.

sosiaalinen-alykkyys-lisaa

Sosiaalinen älykkyys vahvistuu monilla eri tavoilla ja lähtee aika yksinkertaisista asioista, kuten tunteiden tunnistamisesta ja kuuntelemisesta. Aina kun sanoitat lapsen tunteita, vahvistat sosiaalista älykkyyttä. Kun ratkotte lasten kanssa yhdessä kiistatilanteita, kasvaa sosiaalinen älykkyys. Kun itse käytät sosiaalista älykkyyttä vuorovaikutustilanteessa lapsen nähden, annat mallin sosiaalisesta älykkyydestä.

1. Auta lasta tunnistamaan omat tunteensa, nappaamaan ajatuksensa ja löytämään motiivinsa

Sosiaaliset taidot ovat yhteydessä tunneälyyn ja siihen kuuluu hyvä itsetuntemus, kuten omien tunteiden tunnistaminen ja niiden säätely. Nimeämällä lapsen tunteita ja ohjaamalla miettimään omaa tunnemaailmaa ja niiden vaikutusta lapsen toimintaan, vahvistat samalla sosiaalista älykkyyttä.

2. Opeta kuuntelemaan ja kasvata empatiakykyä

Tunneälyn toinen puoli on toisen tunteiden, ajatusten ja motiivien ymmärtäminen. Parhaiten tuet lasta kyselemällä ”Mitä toinen voisi ajatella, kun tapahtui näin?” tai ”Mitä hän tuntee, kun teit näin?”. Tällainen pohtiminen auttaa lasta tekemään samat kysymykset mielessään, kun et ole paikalla. Sanomalla lapselle suoraan oman tulkinnan ”Hän tuli varmasti todella vihaiseksi” et kasvata lapsen omaa ajattelua, vaan ohitat lapsen oman pohdinnan valmiin vastauksen kautta. Vaikka aikuisen vastaus on varmasti tilanteeseen sopiva, menettää siinä hyvän mahdollisuuden kasvattaa lapsen omaa ajattelua.

3. Vie sosiaalisiin tilanteisiin ja harjoittele taitoja roolileikein

Sosiaalinen älykkyys kasvaa vuorovaikutustilanteissa, joissa taitoa pitää käyttää. Tilanteissa tulee esiin mitä jo osaamme ja missä olemme hyviä sekä mitä voisimme vielä harjoitella. Aikuisen on hyvä tilanteen jälkeen nostaa esiin niitä asioita mitä lapsi teki hyvin ja mitä jo osasi. Palaute auttaa lasta peilaamaan omaa toimintaansa. Yhdessä voi miettiä myös jos tuntuu, että tilanteessa joku asia oli vielä hankalaa ja aiheutti epämukavuutta. Aran lapsen kanssa tilanteita voi harjoitella etukäteen vaikka roolileikin kautta. Roolileikit ovat yksi lapsen sosiaalisten tilanteiden harjoittelumuoto. Kaikki kauppaleikeistä legoukkojen seikkailuretkiin ovat näiden taitojen harjoittelua.

4. Ohjaa näkemään hyvää

”Minusta on kiva, kun Elli rakentaa majaa meille. Hän on siinä todella taitava.” toteaa pieni kerholainen minulle ja kaverilleen ja jatkaa vielä: ”Sitten me voidaan leikkiä siinä yhdessä.” Lämmin olo valtaa mieleni lapsen ihanasta kommentista ja vastaan : ” Todella hyvin huomattu. Elli on minustakin hyvä rakentamaan majoja ja ihanaa, että sinä kerroit sen myös Ellille. Mitä arvelisit? Miltä Ellistä tuntuu kuin kehuit häntä?” Kerholainen katsoo miettien Elliä, joka hymyilee. Sitten hänen kulmakarvansa kohoavat ja hän huudahtaa: ”Hän tuli siitä iloiseksi!”  

Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu myös hyvän ilmapiirin luominen. Siihen auttaa mielestäni se, että ohjaa lasta näkemään hyvää toisissa. Kun lapsi omassa toiminnassaan keskittyy hyvään ja onnistumisiin, näkee hän niitä helposti myös toisissa. Pohtiminen kannattaa siis lähteä lapsen kautta. Miettiä missä minä olen hyvä? Sekä nostaa esiin lapsen onnistumisen hetkiä. Tästä on helppo siirtyä miettimään myös missä muut ovat hyviä? Sekä ohjata lasta sanomaan ne asiat ääneen kyseiselle henkilölle.

5. Ole sosiaalisen älykkyyden malli

Lapset ovat erittäin hyviä mallioppimaan. Yhä useammin tuntuu, että lapset ovat kuin peili ja ääninauhuri. Monesti huomaa omia lauseita tulevan lapsen suusta ja myös toiminnan olevan samanlaista. Lapsi tarkkailee aikuisia ja heidän tapaansa olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Mieti asiaa siis myös itsesi kautta. Miten puhun toisille ihmisille? Mitä puhun lapselleni muiden ihmisten kohtaamisesta? Millaisen mallin lapseni saa minusta?

Materiaalia 

Sosiaalisen älykkyyden vahvuuden tutkimisessa käytän aika paljon tilanteita lasten omasta elämästä ja esimerkkejä niistä tilanteista, missä olen nähnyt heidän toimivan. Leikimme myös paljon roolileikkejä. Käymme kaupassa, leikimme ystävän synttärijuhlia ja lähdemme yhdessä retkelle. Leikeissä tapahtuu usein myös yllättäviä tilanteita, jossa täytyy pysähtyä pohtimaan. Mitä tehdään kun joku varastaakin karkkia, toinen tiputtaa vahingossa kakun lattialle tai kolmas ei meinaa pysyä retkiporukan mukana? Miten tilanteet ratkaistaan? Mitä tunteita roolihenkilöt tuntevat ja mitä syitä heillä on käytökselleen?

Huomaa hyvä – toimintakorttien lisäksi, olen käyttänyt yhtä tarinaa. Se on eräästä lempikirjastani ja ohjaa sen miettimiseen, että aina käyttäytyminen ei vastaa sisäistä tunnetta. Joku tunne voi saada toisen käyttäytymään todella erilaisella tavalla kuin voisi kuvitella tai jonkun käyttäytymisen takana voi olla aivan joku muu syy, kuin ensin ajatteli.

tipsu-kirjaMarkkanen, Sari: Tipsu ja oivallusten opus on täynnä oivaltavia tarinoita lapsille. Yksi näistä tarinoita on Tipsu ja ystävyyden voima. Siinä Tipsu kohtaa näädän, joka saa kaikki muut kaikkoamaan pahasisuisuudessaan. Kun Tipsu kohtaa pelkonsa ja menee näädän luo, hän ymmärtää näädän käytöksen syyt. Kohtaaminen vaikuttaa molempien elämään.

Tipsu tiesi sydämessään, että ainoa sopiva lääke kaikenmoiseen vihanpitoon oli ystävyys. – Tipsu ja ystävyyden voima

Lisää sosiaalisesta älykkyydestä:

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

 

 

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Vahvuus 13: Sosiaalinen älykkyys

  1. Von Hieno sanoo:

    Hyvin kirjoitettu ja pohdittu postaus tärkeästä aiheesta. Nykyään kun monenlaisia taitoja mitataan erilaisin mittarein niin nämä kaikista tärkeimmät taidot unohdetaan. En tarkoita että niitäkin pitäisi mitata vaan että on hyvä ymmärtää että ko taidot eivät ole a) itsestään selvyys b) ovat ainakin osittain opittavissa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s