Vahvuus 12: Ryhmätyötaidot

”Yhdessä, tehdään yhdessä.” hokee parivuotias hiekkalinnan rakentaja kutsuessaan kavereita mukaan rakennustöihin. Kaverit tulevat mukaan ja jokainen tuo mukanaan omat vahvuutensa ja taitonsa. Yksi tykkää kaivaa kuoppia ja tekee linnaan vallihautaa, toisen vahvuus on kauneuden arvostus ja hän koristelee linnaa pikkukivillä ja kukkasilla, kolmas huolehtii että kaikki sujuu reilusta ja kaikki pääsevät mukaan tekemään, neljäs toimii innon ja luovuuden ylläpitäjänä. Hän kannustaa muita ja miettii yhä uusia rakennuksia ja kulkuja niiden välillä. Tässäkin kaikilla on oma roolinsa ja parhaimmillaan kaikki tuovat mukaan oman panoksensa ja pääsemme kohti yhteistä tavoitetta: Hiekkalinnamaailmaa.

Jo pienet lapset tietävät mitä yhdessä tekeminen on ja mitä iloa se tuo. Vaikka välillä ryhmätyö on vaikeaa, niin samalla opitaan miten kaikki otetaan huomioon ja tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen. Useimmiten valinta on selkeä: Yhdessä on kuitenkin mukavampi tehdä kuin yksin. Siksi ryhmätyötaitoja halutaan opetella ja ne nähdään arvokkaana.

”Ville on hyvä piirtämään. Se voisi piirtää sen kuvan.” avaa yksi koululaisryhmäläinen keskustelun, kun alamme suunnittelemaan julistetta uuteen projektiin. ”Me voitaisiin Iinan kanssa miettiä sitä iskulausetta, kun tykätään sanaleikeistä.” kuuluu toinen kommentti. ” Kuka voisi suunnitella kirjaimet ja visuaalisen asettelun?”  kyselen. ”Miten olisi sellainen rento spraytyyli?” kyselee yksi poika ja jatkaa:” Mä osaan tehdä sellaisia.” Muut nyökkäilevät. Ryhmän tehtävät alkavat pian jakaantua ja koska ryhmä on jo pitkältä ajalta tuttu, niin myös jokaisen osaamiset ovat hyvin toisten tiedossa.

Kasvaessaan lapset alkavat huomaamaan ja tietämään, missä toiset ovat hyviä ja miten kaikkien taidot ja vahvuudet otetaan huomioon. Ryhmäntyötaidot ja ryhmän toimivuus tulee usein esiin kyvyssä ratkoa ongelmatilanteita. Mitä tehdään kun kaksi näkemystä on vastakkain? Tai mitä jos innostus lopahtaa ennen kuin tavoite on saavutettu? Näissä hyvät ryhmätyötaidot testataan ja samalla ne myös kehittyvät jokaisen ratkotun tilanteen myötä. Ryhmän jaksaminen ja tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös ryhmätyötaitoja kaikilta ryhmän jäseniltä. Harjoittelemme ryhmätyötaitoja läpi elämän, mutta mitä ne ryhmätyötaidot ovat ja miten niitä voi harjoitella?

ryhmatyotaidot-sisalto

Mitä on ryhmätyötaidot?

Ryhmätyötaidot on sujuvasti toisten kanssa toimimista. Yhteisen tavoitteen eteen ponnistelemista yhdessä muiden kanssa. Omien vahvuuksien tuntemista ja niiden valjastamista ryhmän käyttöön. Toisten kannustamista, motivoimista ja innostamista yhteisen päämäärään pääsemiseksi. Toisten vahvuuksien tunnistamista ja esiintuomista ryhmän yhteiseksi hyväksi. Kykyä katsoa asioita muiden näkökulmasta sekä muiden mielipiteiden kunnioittamista. Oman ajattelun ja mielipiteiden joustavuutta ja toisten ryhmän jäsenten ja heidän mielipiteiden huomioon ottamista ja kunnioittamista.

Miksi se on tärkeää?

Tulemme toimimaan elämämme aikana erinäisissä ryhmissä ja näissä ryhmätyötaitojen tarve on suuri. Hyvät ryhmätyötaidot auttavat meitä toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Valjastamaan omat vahvuudet ja taidot yhteiseksi hyväksi. Auttamaan myös muita näkemään vahvuutensa sekä sen minkä panoksen tuovat ryhmän hyväksi. Ryhmätyötaidot arvostetaan paljon ja niitä tarvitaan aivan elämämme alusta asti. Ihminen on laumaeläin ja johonkin ryhmään kuuluminen tärkeä osa elämäämme.

Onko vahvuuteni ryhmätyötaidot?

Tunnet omat vahvuutesi ja olet hyvä huomaamaan toisten vahvuudet

Tiedät miten käyttää omia ja toisten vahvuuksia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi

Osaat laittaa yhteisen hyvän omien intressiesi edelle

Työskentelet mieluusti porukassa vaikka se olisi hitaampi tapa kuin tehdä yksin

Iloitset myös toisten onnistumisista

ryhmatyotaidot

Ryhmätyötaitojen käsittelyhetki/Perheille ja muille ryhmille

Perhe on myös ryhmä. Parhaimmillaan yhtenäinen tiimi, jossa hyvässä hengessä mennään kohti yhteisiä tavoitteita. Kun ajatellaan ryhmätyötaitoja, voidaan miettiä, että miten perheessä otetaan huomioon toiset, vahvistetaan perheen yhteistyötä ja otetaan kaikkien perheenjäsenten vahvuudet huomioon yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

1.Viikon vahvuus

Tällä viikolla viikon vahvuutta arvuutellaan yhdessä ryhmänä. Samalla opitaan muista enemmän.

a) Lempiasioiden vahvuus

Tämä vaatii hieman enemmän valmisteluja. Viikon vahvuus tulee jokaisen lempivärin, lempiruoan, lempikirjan, lempileikin tai muun vastaavan etukirjaimista. Arvuuttelijan pitää siis etukäteen tietää jotakin kustakin ryhmän jäsenestä tai perheen kesken jokaisesta perheenjäsenestä.

Esimerkiksi

a) Aatoksen lempiväri? (R-uskea)

b) Niinan onnennumero? (Y-hdeksän)

c) Villen lempiruoka? (H-ernekeitto)

Ja niin edelleen, kunnes koko vahvuussana tulee esiin.

Näin pikkuhiljaa muodostuu viikon vahvuus. Jos kukaan ryhmästä ei tiedä vastausta, voi sen käydä kysymässä ja oppii jotain uutta ryhmäläisestä.

Aiemmat viikon vahvuus harjoitukset aiemmista vahvuusartikkeleista. Ne löydät  Vahvuuksien vuosi sivulta.

2. Ryhmätyötaitojen käsittely toimintakortin, tarinan tai kertomuksen avulla

Ryhmätyötaitojen käsittely tulee parhaiten esiin toiminnan sivussa. Mitä taitoja pieni lapsi tarvitsee yhdessä leikkimiseen? Mikä koululaisen mielestä on hyvän jalkapallojoukkueen salaisuus? Mitä nuoren teatteriryhmän tarvitsee osata päästääkseen hyvään lopputulokseen?

Ryhmätyötä voi tarkastella kodin, harrastuksien tai päiväkodissa/koulussa toimimisen tasolla. Esimerkiksi seuraavien kysymyksien kautta.

Mikä saa perheen toimimaan hyvin yhdessä?

Mitä ovat harrastusryhmämme taidot ja mitä minä tuon ryhmäämme?

Mitä taitoja tarvitsen päiväkotiryhmässä tai koululuokassa?

Mitä minun tulee ottaa huomioon, jotta ryhmätyö toimii hyvin?

3. Minun vahvuus- ja taitokarttani

Tässä on hyvä hetki tehdä luonteenvahvuuksien ja taitojen kartoitus. Mitä luonteenvahvuuksia minulla on? Mitä osaan? Mitä taitoja minulla on ja mikä rooli minulla on ryhmässäni? Olenko tsemppaaja, harkitsevainen pohtija, onko vahvuuteni innokkuus ja muiden innostaminen vai tuoko itsesäätelyni ryhmään tasapainoa?

Luonteenvahvuuksia voi testata via-instituutin sivuilla tästä sivuille (sivut englanninkieliset, testi suomenkielinen): Sieltä löytyy testi aikuisille ja 10-17-vuotiaille. Testi on maksuton, mutta vaatii rekisteröitymisen.

Tätä nuorempien lasten luonteenvahvuuksia voi miettiä keskustelemalla ja miettimällä lapsen toimintaa. Esimerkiksi miettimällä seuraavia kysymyksiä. Missä tilanteissa lapsi näyttää kukoistavan? Mikä on lapselle luontaisin tapa toimia? Mitkä vahvuudet tulevat näissä tilanteissa esiin?

4. Meidän ryhmän tavoitteet

On ryhmä sitten perhe, harrastusryhmä tai koululuokka, niillä on aina yhteisiä tavoitteita. Tässä on hyvä hetki miettiä perheen tai muun ryhmän yhteisiä tavoitteita. Mitä tavoitteita meillä on? Mikä on jokaisen perheen/ryhmänjäsenen rooli ja vahvuudet? Tavoite perheellä voi olla esimerkiksi sujuva arki tai yhteinen harrastus. Ryhmällä hyvä ilmapiiri tai joku yhteinen projekti.

Esimerkkitarina

Virtasen perheen yhteinen harrastus on pesäpallo. Koko perhe tykkää käydä katsomassa pelejä ja kaikki pelaavat myös omassa joukkueessa. Perheen tavoite on, että jokainen pääsee kehittymään pesäpallossa ja oppimaan pesäpallosta enemmän. Perheen äiti oli järjestelmällinen ja hänen vahvuutensa ovat muun muassa harkitsevaisuus ja luovuus. Hän tekee harrastusaikatauluja ja keksii aina mukaan mitä kivoimpia eväitä, kuten kukkanakkeja ja banaanilaivoja. Hän on myös hyvä ratkaisemaan ongelmatilanteita. Isän vahvuuksia ovat innokkuus ja reiluus. Hän jaksaa tsempata perhettä läpi koko pelikauden ja keksii kaikenlaisia yhteisiä kannustushuutoja. Hän pitää myös huolen, että kaikkia kohdellaan reilusti ja kaikki saavat tarpeeksi aikaa harjoitteluun ja omiin peleihin. Perheen lapset, sisko ja veli, tuovat myös oman panoksensa perheeseen. Isosiskon vahvuuksia ovat ryhmätyötaidot ja sosiaalinen älykkyys. Hän pitää huolta, että niin perhe kuin pelitiimi puhaltaa yhteen hiileen. Hän on hyvä sovittelemaan riitatilanteita ja  keksimään ratkaisuja. Hän osaa nostaa esiin toisten vahvuuksia ja saada ryhmän toimimaan. Pikkuveljen vahvuuksia ovat myötätunto ja toiveikkuus. Hän on hyvä lohduttamaan mielipahassa ja tuo kaikista asioista positiivisen puolen esiin. Hän toimii ryhmän tukena ja auttaa katsomaan eteenpäin. Näin jokaisella perheenjäsenellä on omat vahvuutensa ja taitonsa, joita he tuo tähän ryhmään eli perheeseen sekä myös harrasteryhmään eli pesäpallotiimiin.

6. Ryhmähengen nostatus

Keksikää teidän oma kannustushuuto, motto tai lausahdus, joka muistuttaa teitä kaikkia siitä, mikä on yhteinen tavoitteenne. ”Ilo olla yhdessä!”, ”Virtaavat hyvikset vauhdissa!” (Erään Virtasen perheen lauselma, joka lähti perheen sukunimestä), ”Perhepoweria!”. Kun tarvitsette ryhmähengen vahvistusta, niin voitte käyttää yhdessä keksimää tapaa.

ryhmatyotaidot-vahvistaa

Kuinka vahvistan lapsen ryhmätyötaitoja?

1. Vahvista itsetuntemusta

Yksi osa ryhmätyötaitoja on se, että tuntee omat vahvuutensa ja taitonsa. Auta lasta löytämään ja kehittämään omia luonteenvahvuutensa nimeämällä niitä, käyttämällä vahvuuskieltä sekä nostamalla esiin lapsen kehityksen vahvuuksissaan. Jokaisella lapsella on jotain annettavaa ryhmälle ja tärkeintä on saada lapsi tuntemaan, että hän on tärkeä osa ryhmää. Hän tuo ryhmään jotain sellaista, mitä kukaan muu ei tuo ja on siksi olennainen osa ryhmän kokonaisvaltaista toimivuutta.

2.  Laajenna lapsen näkökulmanottokykyä

Ongelmatilanteissa on hyvä tilaisuus miettiä asioita kaikkien näkökulmasta. Mitä muut osapuolet mahtavat ajatella ja mikä on heidän toimintansa syy? Lapsi tarvitsee aikuista katsomaan maailmaa myös toisten näkökulmasta. Toisen näkökulman näkeminen ja hänen toiminnan syiden ymmärtäminen auttavat lasta toimimaan kaikkien hyväksi ja ottamaan kaikkien tarpeet ja mielipiteet huomioon.

3. Opeta muiden kunnioittamista ja kasvata lapsen kuuntelemisen taitoja

Muiden aktiivinen kuunteleminen auttaa lasta ymmärtämään toista ja asettumaan toisen lapsen asemaan. Kunnioittamalla ja kuuntelemalla lasta, opetat lasta myös kuuntelemaan ja kunnioittamaan muita.

4. Auta näkemään yhteisen hyvän hyöty

Lapset tarvitsevat aikuista olemaan heidän kiikarinsa ja katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen. Avaamalla lapsen valintojen ja toiminnan mahdollisia seurauksia autat näkemään pidemmälle. Ajattele asiaa juuri lapsen näkökulmasta. Mikä on lapselle tuleva hyöty? Miten hänen taitonsa paranee tai mitä iloa on yhteisestä tekemisestä? Mitä hyvää yhteiseen tavoitteeseen pääsemisestä seuraa?

5. Tee näkyväksi vaikutus ryhmään

Kerro lapselle, mitä hyvää hän tuo ryhmään. On kyse perheestä, päiväkotiryhmästä tai luokasta. Onko lapsen vahvuus huumorintaju ja hän pitää huolen että ryhmässä on aina hauskaa? Vai reiluus ja hän pitää aina huolen, että jokainen sisarus saa perheessä äänensä kuuluviin ja kohdellaan oikeudenmukaisesti? Onko lapsen vahvuus luovuus ja hän on hyvä ratkaisemaan luokan pulmia? Auta lasta näkemään se hyvä, taito/vahvuus/osaaminen, jonka hän tuo ryhmään.

6. Kasvata kiitollisuutta ja vähennä vertailua

Toisten onnistumisesta iloitseminen on tärkeä osa ryhmätyötaitoja. Kateus aiheuttaa konflikteja ja ristiriitoja. Kiitollisuuden harjoitteleminen auttaa lasta olemaan iloinen myös muiden onnistumisista.

Osa 3: Kiitollisuuden harjoitteleminen

7. Lisää optimismia

One of the key qualities of a team player is that the are optimistic. – MacConville & Rae

Optimismia voi opettaa ja opettamalla lapselle optimistisia ajatusmalleja lisäät lapsen optimismia. Huomioi myös, että lapset ovat erittäin hyviä ottamaan mallia, joten vahvista myös omaa optimismia. Sitä kautta lapsikin  näkee optimismin mallin ja omaksuu sen helpommin.

Apua siihen löytyy esimerkiksi täältä:

Osa 1: Pessimististä optimistiksi

Osa 2: Optimismin opettelu

Materiaali

ryhmatyokirjat

Ryhmätyötaitojen vahvuuden käsittelyssä 3-5-vuotiailla olen käyttänyt kolmea eri kirjaa.

Weninger, Brigitte & Tharlet, Eve: Pallo kuuluu kaikille kertoo tarinan ystävyksistä, joilla tulee kimurantti tilanne palloa pelatessa. Sitä ratkotaan yhdessä ja lopussa näkee, miten yhteistyö eläinten välillä saadaan toimimaan. Lasten keskus. 2007.

Liersch, Anne: Ystävysten talo kertoo tarinan yhteisen talon rakentamisesta. Kaikki ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista, kun ryhmätyö ei tällä porukalla sujukaan. Viimein asiaan löytyy ratkaisu. Lasten keskus. 1999.

Van Lindenhuizen, Eline & Koppens Judith: Kaula pystyyn, kirahvi! Tämä kirja on erinomainen monelta kannalta. Siinä käsitellään eläinten erilaisia vahvuuksia. Kirjassa on rohkea hiiri, utelias apina, harkitsevainen kirahvi. Tämän avulla voi ryhmätyön lisäksi käsitellä sitä, että meillä kaikilla on erilaisia vahvuuksia. Ryhmätyötaidot tulevat juuri siinä esiin, että meillä jokaisella on erilaisia taitoja ja vahvuuksia, joita voimme käyttää ryhmän hyväksi. Kirjassa kirahvikin löytää oman vahvuutensa. Lasten keskus.2012.

Lisää ryhmätyötaidoista:

Building Happiness, Resilience and Motivation in Adolescents

Huomaa hyvä! – kirja ja toimintakortit

One thought on “Vahvuus 12: Ryhmätyötaidot

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s