Hyvään ohjaamisella, taitojen opettelemisella – Rakkaus- ja yhteyspohjaiset kasvatusmenetelmät

Olen hyvin ratkaisukeskeinen ihminen, jos kohtaan ongelman tai joku asia mielestäni puuttuu, ryhdyn pikimmiten toimeen asian hoitamiseksi. Positiivisen kasvatuksen kehittämisen kanssa kävi samoin. Huomasin, että Suomen kasvatuskentältä puuttuu jotain, mikä minun mielestäni siellä tulisi olla. 

Hyvinvointitaitoihin ja vahvuuksiin keskittyvä rakkauspohjainen kasvatusmenetelmä.

Olin opiskeluissani kohdannut vastaavia malleja muissa maissa ja osittain samoja malleja Suomessa. Kuitenkin nämä olivat enemmän ammattikasvattajille suunnattuja, varhaiskasvatukseen ja koulumaailmaan. Vanhemmille ei vastaavaa vielä ollut. Työni kautta tutustuin materiaaleihin ja halusin tuoda menetelmät ja tavat helposti lähestyttäviksi ja käytettäviksi myös vanhemmille. Siitä lähti taival kohti positiivista kasvatusta.

Kun lähdin kehittämään positiivisen kasvatuksen kasvatusmenetelmää, lähdin rakentamaan sitä hyville ja tutkituille pohjille. Positiivinen psykologia, positiivinen pedagogiikka ja positiivinen vanhemmuus perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksia on tutkittu ympäri maailmaa. Näiden lisäksi halusin ottaa mukaan Thomas Gordonin Toimivan perheen sekä Ben Furmanin Muksuopin oppeja, jotka ovat kummatkin rakennettu vankalle tieteelliselle pohjalle ja vuosia todettu toimiviksi. Niiden suosio pysyy ja kasvaa vuosi vuodelta. Olen aiemmin käynyt Toimiva Perhe ohjaajakoulutuksen ja Muksuoppiohjaaja sekä Muksuoppia vanhemmille ja kasvattajille koulutuksen ja vetänyt näitä kursseja, joten opit olivat jo aiemmilta vuosilta hallussa.

Ajattelen kuitenkin, että Toimiva Perhe ja Muksuoppi ovat vain osia suurempaa kasvatuskokonaisuutta. Niistä vanhempi saa paljon työkaluja, mutta vuosien aikana on tullut myös paljon uutta ja yhdistämällä vanhaa ja uutta saa laajemman ja kattavamman kokonaisuuden. Siksi mukana on positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja positiivisen vanhemmuuden opit ja menetelmät. Positiivisen kasvatuksen tavoite on siis katsoa perhettä kokonaisuutena, eikä vain keskittyä lapsen käyttäytymisen säätelemiseen tai perheen väliseen vuorovaikutukseen.

Halusin lähteä luomaan laajempaa kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon koko perheen hyvinvointi, vahvuudet ja taidot.

Tein yksittäisistä opeista laajempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi lapsen kiittämisen yhteyteen liitin kiitollisuustaidot. Ei toivotun käyttäytymisen puuttumiseen liitin mukaan kaikki työkalut eri menetelmistä laajemman valikoiman saamiseksi.

Kuvan avulla positiivisen kasvatuksen kokonaisuutta ja siihen vaikuttavia teorioita voisi esittää tällä tavoin:

positiivisen-kasvatuksen-ihmiskuva

Näissä eri osissa on monia yhtäläisyyksiä ja yhteisiä arvoja, joiden takia olen sitonut ne osaksi positiivisen kasvatuksen kokonaisuutta.

Tässä muutamia esimerkkejä näistä yhtäläisyyksistä:

yhdistavat-tekijat-sydan

Lapsen ja aikuisen vahva yhteys. Ihminen on biologisesti rakennettu olemaan yhteydessä toiseen ihmiseen. Jos yhteyttä ei ole, aivot eivät kehity niin kuin niiden pitäisi. Lapsen ja vanhemman yhteyden vahvistaminen ja turvallisen suhteen luominen on lapsen kehityksen ja aivojen kasvun a ja o. Voisi ajatella, että tämä on kaikille kasvatustavoille yhtenäinen tekijä, mutta yllättäen ei olekaan, vaan vielä löytyy koulukuntia, joiden mielestä esimerkiksi lapsen itsenäistymisen kannalta lasta ei saa huomioida liiaksi ja lasta pitää vähitellen ”vieroittaa” aikuisesta. Itse uskon vahvasti siihen, että lapsen ja vanhemman yhteyden vahvistaminen kasvattaa hyvinvoivia ja empaattisia lapsia, joiden kehitys ja kasvu menee toivottuun suuntaan.

Positiivisessa vanhemmuudessa tämän ajatellaan olevan kaikkein tärkein asia, mille vanhemmuutta aletaan rakentamaan.

Lapsen ja vanhemman välinen vahva yhteys on kaiken kehityksen pohja.

Toimivassa perheessä välineinä ovat hyväksynnän kieli ja aktiivinen kuuntelu, joilla lapsi saadaan tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Tämä taas vapauttaa piilevän kasvukyvyn ja lapsi on valmis muuttamaan toimintaa ja kasvamaan täyteen potentiaaliin.

Muksuopissa keskitytään lapsen toiminnan positiiviseen vahvistamiseen, jotka vahvistavat lapsen ja vanhemman suhdetta ja yhteisymmärrystä.

yhteyskuva

Hyvät vuorovaikutustaidot. Voidakseen hyvin yhdessä perhe tarvitsee välineitä hyvään ja selkeään kommunikointiin. Hyvätkin aikomukset ja tavoitteet voivat jäädä huonon kommunikaation jalkoihin. Jos lähettämäsi viesti toiselle menee sydämien sijasta nuolina, aiheuttavat tilanteet enemmän välien huononemista kuin suhteen vahvistumista. Se, että pystyy puhumaan niin, että toinen ymmärtää ja kuuntelemaan niin, että ymmärtää mitä toinen tarkoittaa, ei ole niin helppoa kun voisi luulla. Usein kompastelemme tulkintojen erilaisuudessa.

Toimivassa perheessä käytetään muun muassa minä-viestejä ja aktiivista kuuntelua. Muksuopissa välineenä on toivekäsi, moitekäden sijaan. Positiivisessa vanhemmuudessa etsitään ymmärrystä empaattisen kohtaamisen ja yhteisen viestinnän välineillä.

Lapsen kuunteleminen avaa myös lapsen korvat kuulemaan.

Kannustaminen ja kehuminen. Toistuvasti on todettu kuinka kehuvetoisuus toimii lapsen toiminnan ohjauksessa paremmin, kuin moittiminen, pelottelu tai pakottaminen. Lasta vahvistetaan, ohjataan ja opetetaan hyvän kautta. Lapseen uskominen ja sen näyttäminen luovat hyvää tietä, jota lapsi voi kulkea. Tästä puhutaan monin nimin: Gordon käyttää myönteisiä minäviestejä, muksuopissa on kehitelty erilaisia kehumistapoja, kuten juorukehu ja leikkisä kehuminen, positiivisessa pedagogiikassa keskitytään huomaamaan lapsen hyviä ominaisuuksia ja vahvuuksia sekä pysähtymään niihin hetkiin, jotka jo toimivat.

Lapsi on kehuvetoinen.

Molemminpuolinen kunnioitus. Kunnioitus on pohja yhteistyölle ja yhdessä oppimiselle. Lapsen tunteet, tarpeet ja toiveet ovat yhtä tärkeitä kuin aikuisen. Tärkeää on se, että kunnioitetaan toista ja myös näytetään se omassa toiminnassa. Toimivassa perheessä kunnioitus tulee esiin muun muassa molemmat voittaa – menetelmässä, jossa haetaan kummallekin sopivaa ratkaisua pulmatilanteisiin. Positiivisessa vanhemmuudessa kunnioitus tulee esiin käyttämässämme kielessä, kosketuksessa ja tavassamme toimia lapsen kanssa. Kunnioitamme lasta samoin tavoin kuin muita ihmisiä. Kumpikaan ei ole toisen yläpuolella valta-asemassa tai kohotettuna.

kunnioitusvaaka

Kunnioitus lapsen mieltä, kehoa ja rajoja kohtaan vahvistaa lapsen hyvinvointia.

Lapsen sisäinen motivaatio. Lapsen sisäisen motivaation löytäminen ja toiminnan sisäsyntyisyys on tärkeä lapsen kasvun asenteen säilymiseksi sekä yhtenäisen käyttäytymisen vahvistamiseksi. Jos lapsi itse ei näe toiminnallaan hyötyä tai sen arvoa, toimii hän vain ulkoisten motivaattoreiden takia, esimerkiksi rangaistuksen pelossa tai palkkion toivossa. Näin hän toimii eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa eri tavoin. Hänen käyttäytymistä ja toimintaansa eivät ohjaa sisäinen arvo tai oma halu, vaan ulkoiset tekijät. Koska ulkoiset tekijät, kuten ihmiset, paikat ja tilanteet ovat vaihtuvia, vaihtuvat myös lapsen tavat toimia. Aina ei ole samoja rangaistuksia tai palkkioita tiedossa. Siksi lapsi voi kotona käyttäytyä aivan eri tavalla kotona kuin vaikka koulussa. Jos tapa toimia, esimerkiksi muiden ihmisten kunnioittaminen lähtee lapsen sisäisestä äänestä ja hän on sisäistänyt sen hyödyn, on toiminnasta tullut tapa. Tällöin lapsi toimii yhtenäisesti ja kaikkia kohtaan ja kaikissa tilanteissa samalla tavalla.

Muksuopissa etsitään, mitä hyötyä lapselle on toimintatavan tai taidon opettelemisesta. Toimivassa perheessä osoitetaan lapsen toiminnan vaikutus muihin ihmisiin ja sen seuraukset. Positiivisissa pedagogiikassa etsitään lapsen vahvuuksia ja vahvistetaan jo lapselle luontaisia tapoja toimia sekä vahvistetaan sisäistä ääntä. Positiivisessa vanhemmuudessa autetaan lasta näkemään paras toimintatapa eri tilanteissa.

Ratkaisuja rangaistuksien sijaan. Lapsi vasta opettelee uusia taitoja ja hän tekee virheitä usein ja paljon. Niistä ei tulisi rankaista, vaan lasta tulisi ohjata ja opettaa uusia taitoja. Jäähyt, etuisuuksien menettämiset tai muut rangaistukset eivät ohjaa lasta, vaan huonontavat lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta ja sydänten yhteyttä. Muksuopissa lähdetään siitä, että lapsella ei ole ongelmia vaan puuttuvia taitoja. Tilanteita mietitään taitoajattelun kautta. Mikä uusi taito lapsen tulisi oppia, jotta ongelmatilanteita ei syntyisi? Toimivassa perheessä etsitään ratkaisuja tilanteisiin molemmat voittavat menetelmän kautta. Positiivisessa kasvatuksessa etsitään syitä ja empatialla uudelleenohjataan lasta.

Voit asettaa selkeät ja johdonmukaiset rajat kunnioittavalla ja lasta vahvistavalla  tavalla.

Positiivinen kasvatus problem

Lapsen ohjaaminen ja opettaminen. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka ohjaa häntä elämässä ja opettaa uusia taitoja. Tähän on monta tapaa. Esimerkiksi Mallintaminen, jossa aikuinen toimii toivotun käyttäytymisen mukaan. Uudelleenohjaus, jossa aikuinen ohjaa lapsen käyttäytymistä uuteen toimintaan. Taitojen opettaminen, jossa opetellaan puuttuvia taitoja.

Haluamme lapsen oppivan ajattelemaan, emme vain tottelemaan.

Tässä muutamia pääkohtia, vaikka yhtäläisyyksien lista on paljon pidempi. Tähän voisi helposti lisätä tunnetaidot, sosiaaliset taidot, empatiataidot, hyvinvointitaidot, läsnäolotaidot, kasvatuskumppanuus ja niin edelleen. Yhtäläisyyksiä löytyy paljon enemmän kuin eroavaisuuksia.

Positiivisen kasvatuksen eri osat tukevat ja vahvistavat toisiaan. Kokonaisuus syntyy eri asiantuntijoiden yhteen sointuvista teorioista ja opeista.

Miksi kasvatus on menossa tähän suuntaan?

Mielestäni suurin vaikuttava tekijä, miksi koko ajan menemme enemmän ja enemmän kohti rakkaudellisia tapoja (positiivinen kasvatus, myönteinen kasvatus, kannustava kasvatus, leikkisä kasvatus), on tiedon valtava lisääntyminen.

Tiedon ja tutkimusten määrä on vuosien aikana moninkertaistunut.

Pystymme paljon paremmin tutkimaan aivojen toimintaa ja kehityksemme eri vaiheita. Olemme saaneet paljon uutta tutkimustietoa ja tulokset puhuvat kannustavan, kommunikaatioon ja empatiaan painottuvien kasvatustapojen hyvistä vaikutuksista lapsen hyvinvointiin ja kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Pelko- ja häpeäkasvatus taas nousee esiin vahingollisena ja lapsen kehitystä estävänä tekijänä.

Yhteiskunnan kehitys on kulkenut myös monilla muilla tavoin eteenpäin ja se asettaa meille nykyaikana erilaisia haasteita. Henkisesti meiltä vaaditaan erilaisia taitoja kuin sata vuotta sitten. Näitä taitoja emme ole oppineet aiemmilta sukupolvilta, vaan opettelemme niitä nyt eri tavoin ja menetelmin.

Hyvinvointitaidot ovat nousseet tärkeään asemaan.

Tarkoitus ei ole leimata aiempia sukupolvia huonoiksi kasvattajiksi. He ovat tehneet parhaansa sillä tiedolla, mitä heillä on ollut. Tieto on kuitenkin lisääntynyt ja meidän tulee tehdä parhaamme sillä tiedolla, mitä meillä on nyt.

They deserve the best we have to give them using the knowledge available to us. – Rebecca Eanes

Meidän on tarjottava lapsillemme parasta mitä tämän ajan tiedoilla voimme.

Monimuotoisuus ja monipuolisuus on lisääntynyt eri kasvatustavoissa. Enää ei ole liian ”puhdasoppisia” kasvatussuuntauksia, jossa ollaan kiinni vain yhdessä mallissa, josta poikkeaminen olisi vakava kasvatusrikkomus. Eri kasvatusmalleista voi valita itselle, omalle perheelle ja lapsen temperamentille sopivia työkaluja ja toimintatapoja, vaikka  kuinka monista eri lähteistä ja kasvatustyyleistä.

On olemassa paljon  erilaisia toimivia tapoja ja malleja, mistä valita itselle sopivin.

Lasten kasvattaminen on vaativa työ. Suomessa on hyvä ja toimiva neuvolajärjestelmä, joka tukee vanhemmuutta. Neuvolapolkuun ei kuitenkaan kuulu mitään velvoittavia vanhempainkursseja, vaan vastuu jää vanhemmille. Vanhemmuuden taitojen opetteleminen riippuu vanhempien omasta valveutuneisuudesta ja mahdollisuuksista osallistua eri tahojen järjestämille kursseille. Vielä suurimmaksi osaksi lasten kasvatusohjeet, neuvot, tavat tulevat vanhemmilta sukupolvilta, joiden tietotaito usein vastaa sen ajan tietämystä tai on siirtynyt vielä vanhemmilta sukupolvilta.

Mistä sitten vanhempi voi saada uusia välineitä vanhemmuuteen?

Tapoja on monia. Voit lukea vanhemmuuteen liittyvää kirjallisuutta, tutustua uusin tutkimuksiin ja artikkeleihin, osallistua perheille järjestettyyn toimintaa, jossa saat tietoa vertaisryhmältä eli muilta vanhemmilta, keskustelemalla ammattikasvattajien kanssa, esimerkiksi päiväkodissa tai koulun opettajien kanssa tai käymällä vanhempainkurssilla.

Kirjahyllystäni löytyy toistasataa vanhemmuuteen ja hyvinvointiin liittyvää kirjaa. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse lukea samoja kirjoja, eikä varmasti ole aikaakaan. Mielestäni vanhempainkurssit ovat parhain ja helpoin tapa miettiä ja kehittää omaa vanhemmuutta. Itse vedän tällä hetkellä neljää erilaista kurssia, jotka kaikki tukevat vanhemmuutta omalla tavallaan. Kaikista saa hyviä välineitä vanhemmuuteen, jotka helpottavat kasvatustyötä.

Mikä kurssi olisi paras tarpeisiini?

Toimiva perhe (aikaisemmin tunnettu nimellä Perhekoulu tai Vanhempainkoulu)

Toimiva Perhe -kurssi on noin 24 oppituntia kestävä kurssi kasvattajille, vanhemmille ja parisuhteessa eläville. Kurssilla käsitellään muun muassa omia tunteita ja vanhemmuuden arvoja, opetellaan minä-viestin lähettämistä, kuuntelemista ja kuuntelemalla auttamista, pohditaan perheen ihmissuhteita, itsensä arvostamista. Tehdään tulevaisuuden suunnittelua sekä opetellaan ristiriitojen ratkaisemista molempia kunnioittavalla tavalla.

Muksuoppia vanhemmille ja muille kasvattajille

Tämä kurssi on hauska ja innostava vanhemmille (ja kaikille muillekin lapsia kasvattaville aikuiselle) suunnattu ratkaisukeskeinen kurssi, jonka aihepiirejä ovat

  • Lasten kehuminen ja kannustaminen
  • Lapsiin vaikuttaminen
  • Aikuisten keskinäisen yhteistyön parantaminen
  • Ratkaisukeskeinen ongelmien ja vaikeuksien ratkaiseminen
  • Rankaisemisen korvaaminen opettamalla vastuun ottamista

Muksuoppiakatemian sivuilta löytyy yksi kurssialusta, jossa voi kirjauduttuaan tutustua ilmaiseksi muksuoppiin liittyvään materiaaliin ja toimintamalliin.

Helenan blogi: http://www.muksuoppiakatemia.fi/kurssi/uutisia/

tai klikkaamalta täältä.

Maija-Riitta Hirvonen: http://www.muksuoppiakatemia.fi/kurssi/muksuoppi-terapiatyossa/

tai klikkaamalla täältä.

Youtubesta löytyy myös haastatteluni, jossa kerron omia kokemuksiani muksuopista:

Muksuoppia vanhemmille on siis olemassa myös verkkokurssina! Joten jos sinulla on vaikea päästä paikan päälle kurssille, niin näitä vanhemmuuden taitoja voi opetella ihan kotisohvalla. Kurssi on edullinen ja nivoo hyvin yhteen muksuoppia vanhemmille kurssin opit

Alennuskoodilla positiivinenkasvatus saat kurssin hinnasta vielä 10% pois!

Koskee vanhempainkurssia sekä myös kaikkia muita kursseja!

Vanhempainkurssin kurssialustalle pääset täältä  tai http://www.muksuoppiakatemia.fi/kurssi/vanhempainkurssi/

Ilmapallot ja kivet – hyvinvointikurssi

Vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen on yksi avaintekijä koko perheen kukoistuksessa. Et myöskään voi opettaa niitä taitoja, mitä et itse hallitse. Tällä kurssilla tehdään hyvinvointia vahvistavia harjoituksia, jotka pohjautuvat positiiviseen psykologiaa. Harjoituksien tarkoituksena on vahvistaa optimismia, kiitollisuutta, lisätä myönteisiä tunteita ja resilienssiä eli toipumiskykyä. Kurssilla tutkitaan myös omia luonteenvahvuuksia ja tehdään jokaiselle oma hyvinvointisuunnitelma. Kurssilta saa paljon välineitä omasta itsestä huolehtimiseen.

Osallistujien palautteita kursseista:

”Tämä oli mun juttu! Hyvä kurssi ja hyvä ohjaaja. Selkeä matsku tiiviissä muodossa.”

”Kiitän todella opettavaisesta ja hyödyllisestä kurssista. Ohjaaja oli mahtava. Tykkäsin erityisesti vahvasta tieteellisestä perustasta ja sen kansantajuisesta ja ymmärrettävästä selittämisestä ja ohjaajan kyvystä kuunnella ja opastaa ja ohjata ryhmää eikä vain luennoida.”

”Kiinnostava teema ja innostava opintopiirimäinen työskentely, ohjaaja itse erittäin innostunut, mikä näkyy toteutuksessa”

Ilo olla yhdessä! – positiivisen kasvatuksen kurssi

Positiivinen kasvatus kurssilla opetellaan rakkaus- ja yhteyspohjaisen vanhemmuuden taitoja. Opetellaan muun muassa hyvän huomaamista, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen vahvistamista, lapsen empaattista kohtaamista ja johtamista, ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumista, omien hyvinvointitaitojen kasvattamista sekä lapsen hyvinvointirepun täyttämistä.

Ilo olla yhdessä – positiivisen kasvatuksen kurssi on vanhemmille ja kasvattajille tarkoitettu kurssi, jossa vahvistetaan koko perheen hyvinvointia. Apuna käytetään positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja positiivisen vanhemmuuden välineitä hyvinvoinnin lisäämiseen sekä arjen pulmatilanteiden ratkaisemiseen. Kurssilta saa välineitä lasta vahvistavan kasvatuksen tueksi ja positiiviseen rajojen asettamiseen.

Tässä muutamia haastattelupätkiä positiiviseen kasvatukseen liittyen:

Kuinka paljon on riittävästi?

Eräs vanhempi puhui kurssilla siitä, kuinka paljon on opetellut vuorovaikutus ja vanhemmuuden taitoja viime aikoina ja kuinka hänestä tuntuu siltä, että aivot kärsivät jo informaatioähkystä.

Aivot tarvitsevat aikaa ja lepoa jäsennelläkseen ja sisäistääkseen opittuja asioita. Sisäistetyt opit siirtyvät käytäntöön vähitellen ja vasta silloin näkee, mikä toimii ja mikä ei. Jos lyhyellä ajalla lukee ja opiskelee paljon uutta, on luonnollista, että aivoilla kestää hetken aikaa järjestellä ja sisäistää tietoa.

Uskon kuitenkin: Kuten lasta ei voi rakastaa liikaa, vanhemmuuden taitoja ei voi mielestäni olla liikaa. En usko, että yksikään kurssi, minkä olen käynyt tai yksikään kirja, minkä olen lukenut olisi ollut hukkaan heitettyä aikaa. Aina olen oppinut jotain uutta. Kaikki ei ole tuntunut omalta tai siirtynyt paperilta käytäntöön, mutta oivallukset voivat olla myös karsivia.

Tämä ei ole minun juttuni on yhtä hyvä oivallus kuin että tämän tavan haluan ottaa käyttööni.

Tärkeää on mielestäni olla myös kriittinen ja miettiä, onko tämä sellainen tapa joka toimii minulle, meidän perheessä tai on sopiva huomioon ottaen lapsieni temperamentin? Ei ole olemassa ”one-size-fits-all” tapaa, kun on kyse lapsista, vaan muun muassa niin lapsen kuin vanhemman temperamentti vaikuttaa siihen, mikä toimii ja mikä ei.

Innokkaimmat kurssilaiseni ovat olleet mukana kaikilla kolmella kurssilla ja ovat ilmoittautuneet myös nyt ensimmäistä kertaa järjestettävään positiivisen kasvatuksen kurssille. Odotan innolla sitä, mitä uutta voin heille tarjota ja kuinka uusi kasvatusmalli otetaan vastaan. Kuten moneen asiaan elämässä, suhtaudun tähänkin odottavan optimistisesti.

Vanhemmuudesta sanotaan, ei ole yhtään tapaa olla täydellinen vanhempi, mutta miljoona tapaa olla hyvä vanhempi. Samalla tavalla voisin todeta. Ei ole yhtään tapaa olla täydellinen kurssiohjaaja, mutta on miljoona tapaa olla hyvä kurssiohjaaja. Tällä armollisuudella lähden kohti uutta. Toivottavasti kurssin jälkeen voin todeta onnellisesti kurssilaisten kanssa, että oli ilo olla yhdessä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s