Ole viilentävä vesi, älä kipinöivä kivi: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 2

”Miksi tuo lapsi ei vaan tee, niin kuin minä sanon?” mietin pääni sisällä ja katson uhmakasta lasta, joka istuu kädet puuskassa lattialla haalarin vieressä. Minä haluaisin, että lapsi pukee ja lapsi ei halua pukea. Jäämme jankkaamaan kumpaakin turhauttavalle ”pue, en pue” – tasolle. Tuntuu, että olemme kaksi kiveä, jotka iskevät toisiaan vastaan kipinät lentäen. Jokaisesta iskusta, kummankin ärsyyntyminen kasvaa ja pinna kiristyy. Tekisi mieli pakottaa lapsi pukemaan, mutta takaraivossa jyskyttää Gordonin opit ”Mitä enemmän käytät valtaa, sitä vähemmän sinulla on vaikutusvaltaa”. Pakottaminen ei toimi kauaa. Mitä keinoja käytän kun lapsi kasvaa isommaksi? Vedän syvään henkeä. Tämä täytyy saada toimimaan muulla tavalla. 

Kirjoitin Empatialla eteenpäin ja tarina “siitä ilmeestä” artikkelissani, kuinka tärkeää on tarkkailla myös omaa toimintaa lapsen kanssa toimiessa. Siitä kuinka empaattisuudella tilanteet etenevät paremmin. Kun valtataistelutilanteissa pystyy pysymään tyynenä ja empaattisena, se vie tilannetta paremmin eteenpäin kuin vihainen pakottaminen.

Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa Hoida syytä, älä seurausta: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 1 esittelin neliaskelisen tavan puuttua näihin tilanteisiin.

Tulevissa artikkelissa lähdemme pureutumaan syvemmälle jokaiseen askeleeseen. Tässä mietimme oman toimintamme vaikutusta tilanteen etenemiseen.

Askel 1: Rauhoita ensin itsesi

Rebecca Eanes puhuu ei toivottuun käyttäytymiseen puuttumisen ensimmäisestä askeleesta, ”discipline yourself first”. Kyse ei ole siis vain lapsesta ja lapsen käyttäytymisestä. Meidän täytyy tarkastella myös itseämme. Vanhemman oma tunteiden hallinta ja itsesäätely vaikuttavat paljon siihen, miten tilanne etenee ja millainen jälki kohtaamisesta jää kumpaankin osapuoleen.

The peace returned to my home because I changed my behavior, no because I demanded that they change theirs. – Rebecca Eanes, Positive Parenting an essential guide

Ensimmäisenä on luotava katse itseensä. Tässä Eanes löysi omassa toiminnassa parannettavaa. Eanes päätti muuttaa omaa käyttäytymistään ja pysyä rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Kiinnittää huomiota siihen tapaan, jolla käyttäytyi lapsia kohtaan. Hän oli ystävällinen ja lempeä lasta kohtaan, myötätunnolla ja ymmärtäen kuunteli lasta, kohteli kunnioittavasti niin puheen kuin tekojenkin tasolla. Ja siitä lähti muutos parempaan vuorovaikutukseen.

ajatuskuva-7-11

Jos toivomme lapsemme käyttäytyvän hyvin meitä (sekä toisia kohtaan), kuuntelevan meitä ja kunnioittavan meitä, niin täytyy meidän tehdä se sama. Me olemme se malli, mitä lapset katsovat ja meidän reaktiot vaikuttavat siihen miten lapset reagoivat.

Kirjassa No-Drama discipline  kirjailijat Siegel ja Bryson summaavat  lapsen kohtaamisen tapahtumaketjun yksinkertaisesti.

Lapsen käyttäytyminen – meidän reaktio – lapsen reaktio

Meidän reaktiomme lapsen käyttäytymiseen määrittelevät sen suunnan mihin tilanne kulkee. Jos tiuskimme, tuittuilemme, pahimmassa tapauksessa haukumme lasta toivottamaksi, hitaaksi tai tuittupääksi, saamme samaa takaisin. On turha odottaa lapselta hyvää käytöstä, jos itse emme tee niin.

Se, että saamme itsemme pidettyä tyynenä ja rauhassa, kun lapsi hangoittelee vastaan ja koettelee kärsivällisyyttä, ei ole helppoa. Se vaatii vanhemmilta hyvää itsetuntemusta, tunteiden hallintaa ja itsesäätelyä. Miten vastata lapsen toimintaa ymmärtäen eikä mennä mukaan tunteenpurkauksiin tai provosoitua?

Eanesin mukaan vastaus on väli. Lapsen käyttäytymisen ja aikuisen reaktion keskellä on väli. Pieni hetki joka erottaa teon ja reaktion. Tämä pieni väli on se, jossa vanhemman tulisi pysähtyä hengähtämään ja miettimään seuraavaa siirtoa. Tässä välissä on mahdollista tehdä valinta siitä suunnasta mihin vie tilannetta.

Pysähdy, hengitä tunnetta ulos ja anna ajatuksille tilaa

Eanes ehdottaa omien tunteiden hallintaan muun muassa syvähengitystä, liikettä (esimerkiksi hypi ylös-alas), rauhoittumislauseen hokemista (esimerkiksi olen rauhallinen ihminen) tai sulje silmäsi ja ajattele olevasi rauhallisessa paikassa.

Eanes ei ole ainoa, vaan samaa puhuvat myös lukuisat muut kasvatuksen asiantuntijat. Vanhempien tunteiden säätelyllä ja kyvyllä rauhoittua on suuri merkitys lapsen ja aikuisen vuorovaikutukseen.

Hengityksen voimasta ja tärkeydestä puhutaan paljon. Hengityksen säätelyllä on suuri vaikutus koko kehomme toimintaan. Rauhallisella hengittelyllä muun muassa sydämen syke laskee ja tunteet tasaantuvat. Hengityksen säätely ei tarvitse mitään lisävälineitä, joten sitä voi käyttää aina ja kaikkialla.

Meidän on hyvä muistaa myös, että aikuisella on paljon paremmat mahdollisuudet itsesäätelyyn täysin kehittyneillä aivoillamme. Lapsen aivot on vasta kasvamassa ja kehittymässä, hän opettelee tunteidensa tunnistamista sekä itsesäätelyä. Aikuinen tunnistaa jo paremmin tunteensa ja pystyy säätelemään tunneilmaisuaan.

Kun rauhoitamme itsemme, annamme samalla mallin siitä, miten tunteita voi säädellä. Itse olen tehnyt lapsen kanssa myös yhdessä hengittelyä. Tämä rauhoittaa molempia ja luo samalla yhteyden. Siitä on hyvä jatkaa tilannetta eteenpäin, kun kummallakin on tunteet tasaantuneet ja ajatuksilla on tilaa kulkea.

Itse olen kirjoittanut itsesäätelyn vahvuudesta ja sen tärkeydestä myös artikkelissa Vahvuus 2: Itsesäätely

ajatuskuva-8-11

Näiden oppien pohjalta, olen luonut muistisäännön ja hokeman, joka auttaa minua rauhoittumaan ja ohjaa minua näissä tilanteissa.

Ole viilentävä vesi, älä kipinöivä kivi.

V – äli                    Muistan, että lapsen teon ja minun reaktion välissä on väli.
E – mpatia           Muistan, että empatia on paras tapa viedä tilannetta eteenpäin.
S – uunta              Muistan, että minun reaktioni määrittää tilanteen suunnan.
I – tsesäätely       Muistan, että pystyn säätelemään tunteiden ilmaisuani.

Välin aikana hengittelen ja yritän rentouttaa koko olemukseni. Mietin päässäni miten vastaan lapselle empaattisella tavalla ja mihin suuntaan haluan tilanteen kulkevan. Vaikka keskustelun aikana tunteeni saattavat taas yrittää nousta uudestaan, pysähdyn taas hengittämään. Yritän välttää aiheuttamasta kipinöintiä vaan rauhoittaa sanoillani viilentävän veden tavoin.

Kun päätämme kiven sijaan olla vesi, silitämme lapsen mieltä. Ja jokainen tietää, miten silitys vaikuttaa ihmiseen. Rauhoitumme, tunnemme itsemme hyväksytyksi ja rakastetuksi.

ajatuskuva-11-11

Lapsen ymmärtäminen ja kuunteleminen ei ole sitä, että tekisimme niin kuin lapsi haluaa. Vanhempina meidän tulee asettaa lapselle rajoja ja opettaa niitä taitoja, joilla pärjätä tässä maailmassa. Positiivisessa kurinpidossa otamme mukaan molemmat puolet. Ymmärrämme ja kuuntelemme, kunnioitamme lasta ja käyttäydymme häntä kohtaan ystävällisesti ja myötätuntoisesti. Pidämme kuitenkin kiinni rajoista empaattisen johtajuuden keinoin. Ymmärtävän kuuntelijan lisäksi aikuinen on se, joka asettaa lapselle selkeät ja turvalliset rajat sekä ohjaa sopivaan käyttäytymiseen.

Aikataulun kiire painaa päälle ja haalari ei vieläkään ole lapsen päällä. Omat tunteet nousevat ja ajattelulle jää vähemmän tilaa. ”Vesi, ole viilentävä vesi”, ajattelen. Aikuisena minun täytyy pysyä rauhallisena, tyynenä ja käyttää itsesäätelytaitojani, jotta tilanne pysyy hallinnassa. Hengitän muutaman kerran syvään, laskeudun samalle tasolle lapsen kanssa ja aloitan rauhallisen puheen: ”Sinä et halua pukea vaatteita päälle.” Lapsi nyökkää. Samalla hänen koko olemuksensa ilmettä myöten vaihtuu jännittyneestä rentoutuneeksi. Yhteys on luotu ja peilisolut alkavat toimia. Kun minä rentouduin, lapsi rentoutuu. Olen saanut tämän askeleen suoritettua, itseni rauhoitettua ja alan miettimään päässäni syitä siihen, miksi lapsi ei halua pukea.

Ensimmäinen askel oli siis itsensä rauhoittaminen. Seuraavassa artikkelissa mietimme, miten löytää syy lapsen toimintaan. Ja siitä etenemme askel askeleelta tilanteen loppuun asti.

Artikkelisarjan tulevat osat:

Mieti – älä moiti! Kuinka puuttua lapsen ei toivottuun käyttäytymiseen osa 3

Kuuntele, älä kuvittele – kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen, osa 4

Ratkaise, älä rankaise: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 5

Tilanne-esimerkkejä eri-ikäisten lasten kanssa

Positiivinen kasvatus - kindness

Lisää vinkkejä:

How to be a calm parent

Lähteet:

Positive parenting: An essential guide

Siegel, Daniel  & Bryson, Tina: No Drama discipline: The whole-way to calm the chaos and nurture your child´s developing mind

2 thoughts on “Ole viilentävä vesi, älä kipinöivä kivi: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s