Hoida syytä, älä seurausta: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 1

Törmään usein siihen tilanteeseen, että vanhemmat tietävät kyllä paljon asioita mitä lapsen kasvattamisessa ei saa tehdä, mutta eivät sitä mitä tulisi tehdä.On luettu monia artikkeleita, missä kerrotaan mitä ei ainakaan saa tehdä ja mitkä vahingoittavat lapsen kasvamista tai mielenterveyttä, mutta tilalle ei anneta neuvoja siihen, mitä sitten tulisi tehdä.

”Tiedän kyllä, että ei saa uhkailla, kiristää, lahjoa, eikä syyllistää, nimitellä, vähätellä ja ivailla, mutta mitä mä saan tehdä. Mitä mä teen kun lapsi käyttäytyy huonosti? Mitkä on ne konkreettiset asiat, mitä minä teen, kun asioihin pitää puuttua? Voisitko sä kertoa mulle sen.” tuskailee eräs äiti minulle perhekahvilassa.   

Yksinkertaista vastausta ei ole olemassakaan. Valitettavasti lapset eivät synny maailmaan käyttöohjeiden kanssa. Heissä ei ole myöskään mitään taikanappulaa, jota painamalla he rauhoittuisivat. Eikä minulla ole antaa joka tilanteessa toimivia taikasanoja lapsen ohjaamiseen. Tässä on kuitenkin ne askeleet, jotka vanhemman olisi hyvä käydä läpi tällaisessa tilanteessa. Koska asia on aika laaja, teen tästä artikkelisarjan: Tässä ensimmäinen osa.

Tärkeintä on oppia tuntemaan lapsensa ja tulkitsemaan hänen viestinsä. Lapsen viestien tulkitsemiseen oppii ajan kanssa eikä siltikään aina onnistu. Kuitenkin itse ajattelen:

Mitä paremmin tunnet lapsesi, sitä paremmin pystyt vastaamaan hänen viesteihinsä

Rebecca Eanes sanoo sen mielestäni todella hyvin. ”You are the experts on your own children”.

Voit saada vinkkejä ja neuvoja muilta miten tilanteessa voisi toimia, mutta vain sinä itse vanhempana voit tuntea oman lapsesi ja sen mikä hänen kanssaan loppujen lopuksi toimii.

kayttaytymiskaavio-kuva-1

1. Aloita empaattisella kohtaamisella

Empaattisesta kohtaamisesta: Empatialla eteenpäin ja tarina “siitä ilmeestä”

Rebecca Eanes puhuu asiasta termillä, ”Discipline yourself”. Aloitetaan tilanne kohtaamalla ensin itsensä ja omat automaattiset ajatukset ja tunteet. Jos alat hoitamaan tilannetta ärtyneenä, saat todennäköisesti myös lapsen ärtymään. Jos tunteesi ovat päässeet nousemaan tapahtuneen takia, puhaltele ensin niitä ulos, ennen kuin lähdet kohtaamaan lapsen. Empaattisella kohtaamisella myös lapsesi on avoin toimintansa muutokselle.

2. Lähde purkamaan lapsen viestiä

Kysy itseltäsi: Miksi lapsi tekee näin? Yritä päästä käyttäytymisen taakse siellä piileviin syihin ja etsiä käyttäytymisen alkuperä.

 

kayttaytymiskaavio-kuva-2

3. Ota kontakti ymmärtääksesi

Älä oleta tietäväsi, mikä on lapsen toiminnan syy, vaan lähde keskustelun kautta tutkimaan eri vaihtoehtoja. Jos teet oletuksen ja toimit suoraan sen mukaan, keskustelematta lapsen kanssa, todennäköisesti menet väärään suuntaan. Toimintasi ei vastaa lapsen tarvetta.

Keskustele lapsen kanssa, mistä voisi olla kyse.

Kuuntele rauhassa ja anna lapsen kertoa tunteensa ja ajatuksensa. Ole ymmärtäväinen ja avoin kaikille lapsen ajatuksille ja tunteille.

Vielä puhumattoman lapsen kanssa keskustelu ei tietenkään onnistu. Vaan lapsen viestien sanaton ymmärtäminen jää aikuisen vastuulle. Usein täytyy kokeilla muutamaakin eri vaihtoehtoa, ennen kuin oikea vastaus löytyy. Kannustan kuitenkin puhumaan ja olemaan katsekontaktissa lapseen koko toiminnan ajan. Aikuisen rauhoittava puhe ja katsekontakti rauhoittavat myös lasta. Hän ymmärtää, että hänet on kuultu ja se on aiheuttanut vastatoimia, vaikka ei välttämättä ymmärrä puhetta tai osaa vielä itse puhua.

4. Etsi ongelmaan ratkaisu

Käyttäytymiskaavio kuva 3.jpg

Kun käyttäytymisen taustalla oleva syy on paikannettu, on paljon helpompi lähteä muuttamaan toimintaa. Jos kyse on tunteen vaikeudesta, lähdetään tunnetaidoista. Sanoitetaan tunnetta ja mietitään tunteen ilmaisutapoja. Jos kyse on tarpeesta, aletaan tekemään toimia lapsen tarpeeseen vastaamiseksi ja niin edelleen.

MUTTA, JOS…

”Kaikkea kokeiltiin, ei toiminut.” vanhempi huokaa väsyneenä. Itse ajattelen, että ei ole olemassa toivottomia lapsia. Näissä tilanteissa tarvitaan vain lisää työkaluja ja harjoitusta. Joskus lapsen viestien lukeminen on aikamoista salapoliisityötä. Saat yrittää yhdistää lapsen verbaalista ja non-verbaalista viestintää toisiinsa, miettiä aiempia tapahtumia ja niiden mahdollisia vaikutuksia tähän hetkeen ja tehdä monenmoista muuta aivotyöskentelyä.

Jos tilanne alkaa väsyttää liikaa, voi myös hyvin pitää tauon. Aikuinen voi todeta: ”Mun täytyy nyt ottaa omaa rauhaa pari minuuttia. Palaan tähän asiaan sen jälkeen.”. Siinä hetkessä, saat rauhoitettua tunteesi ja lisää tilaa ajatuksille. Tauon jälkeen uusia ideoita ja ratkaisuja voi syntyä helpommin.

kayttaytymiskaavio-kuva-4Joskus ratkaisu voi olla todella yksinkertainen. Kaikesta ei tarvitse tehdä suurta tarvekartoitusta, vaan lempeä, rauhallinen kosketus voi olla se, mitä lapsi juuri sillä hetkellä kaipaa. Tässä tapauksessa vastaus voi olla se, että vanhempi silittelee hetken aikaa lapsen jalkoja, jotta lapsi pystyy rauhoittumaa ja istumaan penkillä.

Lapsi hakee yksinkertaisista yksinkertaisinta asiaa: Kontaktia vanhempaan.

Monilla vanhempainkursseilla, kuten Toimiva perhe ja Muksuoppia vanhemmille ja muille kasvattajille saa positiivisen kasvatuksen oppien lisäksi hyviä työkaluja lapsen viestien ymmärtämiseen sekä tällaisten tilanteiden kohtaamiseen.

Kuten olen jo aiemmin todennut, mielestäni ei ole yhtä oikeaa tapaa kasvattaa lasta tai yhtä kasvatusmetodia, joka sopii kaikille. Siksi on mielestäni hyvä tuntea monenlaisia erilaisia tapoja ja kerätä omaan ”työkalupakkiin” erilaisia välineitä ongelmatilanteiden ratkaisemineen.

Palataan kuitenkin takaisin lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen

Tässä toinen todella yksinkertaistettu esimerkkikaavio tilanteesta, jossa lapsi heittää lelun ja siihen muutamia mahdollisia syitä ja niiden ratkaisuja.

 

kayttaytymiskaavio-kuvana

 

Entä kun kyse on vanhemmasta lapsesta?

Kouluikäiset ja teini-ikäiset pystyvät usein jo paremmin itse sanoittamaan tunteensa ja kertomaan syyn toimintansa takana. Ei kuitenkaan aina. Varsinkin tunnekuohussa lapsi tarvitsee aikuisen apua tunteidensa ja tarpeidensa sanoittamiseen. Silloin lapsen kohtaamisen kaava on täysin samanlainen.

Tilanne: Teini-ikäinen lapsesi heittää kännykän seinään ja huutaa.

Automaattiset ajatukset tilanteesta voisivat olla huutaa vastaan, että ”Mitä sä oikein teet? Rikot sun puhelimen ja huudat keskellä olohuonetta. Oletko sä nyt ihan kajahtanut?” Jo ennestään paha tilanne ei kuitenkaan tarvitse enempää pahennusta, vaan empaattinen kohtaaminen on aina paras tapa toimia.

Kun rauhoitat ajatuksesi, niin ymmärrät, että tuskin nuori aivan pienestä syystä rikkoo omaa kännykkää. Kun olet rauhoittanut itsesi, mene hänen luokseen kuuntelemaan, mitä on tapahtunut.

Takana oleva syy voi yllättää. Nuoren ensimmäinen seurustelusuhde on voinut katketa, parhaan ystävän kanssa tullut suuri riita tai hän ei ole päässyt hakemaansa kouluun. Vaikka tunteen ilmaisu ei ollut hyväksyttävää, tunne on aina aito ja oikea. Vastaa ensin mielipahaan empaattisesti ja ymmärtäen. Sen jälkeen voidaan miettiä, mikä olisi parempi tapa toimia, kun tunteet kuohuvat. Joka pettymyksen kohdalla ei voi ostaa uutta kännykkää.

Äiti ja tytär.jpg

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus, ota se sellaisena.

Tässä artikkelisarjassa on viisi osaa, joista seuraava löytyy täältä:

Ole viilentävä vesi, älä kipinöivä kivi: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 2

 

4 thoughts on “Hoida syytä, älä seurausta: Kuinka puuttua lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen osa 1

  1. Nimetön sanoo:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Nämä vinkit toimivat hyvin todennäköisesti, kun on yksi aikuinen yhtä lasta kohden/tilanne. Mutta omalla kohdalla haasteen tekee se, että kyseessä on usein kahden lapsen välinen riitatilanne tai muu vastaava, ettei pysty keskittymään vain yhteen lapseen. Joku joituu väkisinkin odottamaan tai syyt/ratkaisut ovat erilaiset. Yleensä kasvatusvinkit painottavat yhden lapsen kohtaamista, mutta todellisuus on hyvin usein monesta palikasta koostuva: sisarus-, kerho-, päiväkoti – tai kouluryhmä, jossa täyden huomion antaminen yhdelle voi saada tilanteen solmuun toisaalla. Näihin kysymyksiin kaipaisin vinkkejä… Täytyypä tutkia löytyykö muksuopista. 🙂

    Tykkää

    • tiiatrogen sanoo:

      Tässä ykkösosassa asia on juuri näin kun kuvailit, yhden lapsen ja aikuisen kohtaamisesta. Tulevissa osissa käsittelen myös toisenlaisia tilanteita. Vinkkinä, että Toimivassa Perheessä on osio lasten välittäjänä toimimisesta lasten välisissä kiistatilanteissa, jossa käsitellään juuri lasten erilaisia tarpeita ja ratkaisuja. Muksuoppi on myös erittäin hyvä, kun koko ryhmä voi opetella samaan aikaa omaa taitoa taitotaulun avulla tai sitten koko ryhmä opettelee yhdessä samaa taitoa. 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s