Positiivinen kasvatus pähkinänkuoressa

Mitä on positiivinen kasvatus? Positiivisia kasvatusmetodeita on monia, mutta se millaista kasvatusmetodia itse yritän rakentaa, muodostuu seuraavista osista.

Positiivinen pedagogiikka+positiivinen psykologia+positiivinen vanhemmuus=positiivinen kasvatus

positiivinen-kasvatus-pahkinankuoressa-paivitetty-kuva

 

Tuloksena hyvinvoiva, kukoistava perhe.

Kokonaisvaltainen kasvatus sisältää mielestäni nämä kaikki osaset. Mitä nämä osaset sitten  tarkoittavat?

Yläpalkki

Positiivinen kasvatus – ilo olla yhdessä

Positiivinen kasvatus – ilo olla yhdessä on kehittämäni kasvatusmetodi, missä yhdistyy positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja positiivisen vanhemmuuden opit yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena lisätä perheiden hyvinvointia, antaa vanhemmille välineitä sellaiseen kasvatukseen, joka vahvistaa kaikkien perheenjäsenten vuorovaikutusta ja mahdollistaa koko perheen kukoistuksen.

Keskipalkit

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on perinteisen psykologian rinnalle syntynyt tieteenhaara, jossa tutkimuksen kohteena on subjektiivinen hyvinvointi, tuttavallisemmin onnellisuus. Positiivisessa psykologiassa keskitytään muun muassa ihmisen voimavaroihin, vahvuuksiin ja myönteiseen ajatteluun. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä meissä on toimivaa ja miten voisimme lisätä sitä.

Lisää positiivisesta psykologista: Täältä.

Positiivinen pedagogiikka

Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka juontaa juurensa positiiviseen psykologiaan. Se perustuu käsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana ja merkitysten rakentajana. Se nostaa keskiöön lasten osallisuuden, vahvuudet ja myönteiset tunteet. Sen tavoitteena mahdollistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaisen kukoistuksen.

Lisää positiivisesta pedagogiikasta:Täältä.

Positiivinen vanhemmuus (Positive parenting)

Ensimmäiset positiivisen vanhemmuuden ensi askeleet otettiin jo melkein 20 vuotta sitten. Se on kehittynyt ja kulkenut eteenpäin. Ydinasioita positiivisessa vanhemmuudessa on vanhemman ja lapsen hyvä vuorovaikutus, molemminpuolinen kunnioitus, ennakointi sekä positiivinen kurinpito.

Positiivinen vanhemmuus on jatkuva lapsen ja vanhemman suhde, joka sisältää hoivaamista, opettamista, ohjaamista, kommunikoimista ja lapsen tarpeisiin vastaamista johdonmukaisesti ja pyyteettömästi. (vapaa suomennos) – Seay, A. & Freysteinso, W.&McFarlane, J.

Positiivisen vanhemmuuden teorioita on ehtinyt vuosien aikana kehittyä monia. Itse olen kaikkein eniten tykästynyt Rebecca Eanesin näkemykseen positiivisesta vanhemmuudesta ja siksi olen valinnut hänen periaatteensa positiivisen kasvatuksen pohjaksi.

Lisää positiivisesta vanhemmuudesta: Täältä.

Alapalkit

Luonteenvahvuudet

Luonteenvahvuudet ovat ominaisuuksia, joiden käyttö on sisäisesti motivoivaa ja ne tuntuvat meille ominaisilta. Martin Seligman kollegoineen kehitti vuosituhannen alussa VIA-luokittelun, johon kuuluu 24 luonteenvahvuutta, muun muassa rehellisyys, ystävällisyys, oppimisen ilo. Niihin Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Kaisa Vuorinen ovat lisänneet kaksi uutta: sisun ja myötätunnon.

Hyvän huomioiminen

Pahat tapahtumat, ajatukset ja tunteet jättävät meihin suuremman jäljen kuin hyvät. Siksi hyvää on noudettava tietoisesti esiin ja sitä vaalittava. Hyvinvointia tulee opetella ja sitä yritämme tehdä nostamalla hyvää esiin ja keskittyä enemmän onnistumisiin kuin epäonnistumisiin

Optimismi

Lukuisten tutkimusten tuloksissa nostetaan yhä useammin esiin optimistisuuden voima hyvinvoinnin lisäämisessä. Martin Seligmanin Optimistic Child kirjassa optimistisuus ajatellaan olevan ”rokote” masennusta ja muita mielenterveysongelmia vastaan. Optimistisuus auttaa lasta selviytymään elämän kolhuista ja siksi se on yksi tärkeistä opeteltavista taidoista.

Resilienssi

”Taipuu, mutta ei katkea”. Resilienssi eli kyky palautua vastoinkäymisistä liittyy vahvasti optimismiin. Selviytymiskeinojen opetteleminen; merkityksen löytäminen, toiveikkuuden säilyttäminen, emotionaalinen älykkyys vaikuttavat siihen miten henkisesti vahva lapsesta kasvaa.

Tietoisuustaidot

Tietoisuustaidot eli Mindfulness ovat kiinteä osa positiivista psykologiaan. Hyvinvointiin liittyy vahvasti se, että osaa elää juuri tässä hetkessä, ei menneessä eikä tulevaisuudessa. Näiden taitojen sisäistäminen ja lapselle opettaminen vahvistavat muun muassa lapsen läsnäolon taitoja ja lisäävät kiitollisuutta.

Myönteiset tunteet

Myönteiset tunteet virittävät meidät näkemään paremmin kokonaisuuksia, kokemaan merkityksellisyyttä, toimimaan tehokkaammin ja olemaan sosiaalisesti sitoutuneempia. Myönteisiä tunteita voi harjoitella ja kasvattaa. Niiden opetteleminen ja opettaminen lapsille auttavat koko perhettä voimaan paremmin.

Kiintymyssuhde

Lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan on erittäin tärkeä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Vanhemman (tai ensisijaisen kasvattajan) suhde vaikuttaa tuleviin ihmissuhteisiin, emotionaaliseen kasvuun ja resilienssiin. Vahvan kiintymyssuhteen rakentaminen ja hyvä vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä suojaavat lasta

Kunnioitus

Kunnioitus koostuu henkisestä ja fyysisestä kunnioituksesta. Kunnioitamme lapsen kehoa ja yksityisyyttä, emmekä siksi käytä väkivaltaa häntä kohtaan. Samoin kunnioitamme häntä itsenään ja annamme hänen etsiä ja kehittyä omaan tahtiin omanlaisekseen yksilöksi.

Ennakoiva vanhemmuus

Positiivisessa vanhemmuudessa koetetaan kasvatuksen painopiste siirtää reagoinnista suunniteltuun tilanteeseen vastaamiseen. Oleellista on ongelmien ennaltaehkäisy. Käyttäytymiseen puuttumiseen ennen kuin siitä tulee ongelma sekä tilanteiden läpikäymiseen ennakolta. Se on kuin suojatien maalaamista. Tiedän, että tuolla on vaaroja, joten teen tähän suojatien. Mietitään siis ennakkoon, mitä voi tapahtua ja mistä voi tulla ongelma sekä toimintasuunnitelma sitä varten, jos tilanne kuitenkin tulee eteen.

Empaattinen johtajuus

Empaattisena vanhempana ymmärrät lasta ja osaat samaistua lapsen tarpeisiin tavalla, joka auttaa häntä. Lapsi tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla johtajana pidät kiinni niistä rajoista, joita vanhempi lapselle asettaa.

Positiiviset rajat

Positiivinen vanhemmuus ei kuulu salliviin kasvatustyyleihin, vaan lapsella täytyy olla rajat. Kurinpitoon ei kuitenkaan kuulu rangaistuksia, vaan lasta opetetaan säätelemään impulssejaan ja käyttäytymistä (esimerkiksi toisen lapsen lyömistä), opettaa uusia taitoja, korjaamaan virheitään ja etsimään ratkaisuja.

Lapsi ei siis toimi rangaistuksen pelosta tai palkkion toivossa, vaan käyttää vanhemmiltaan (tai muulta kasvattajalta) oppimiaan tietoja ja taitoja käytöksensä ohjaamiseen ja päätöksien tekoon.

Näiden alapalkkeihin mahtuisi vielä monia ”pikkukohtia”, kuten kiitollisuuden harjoittaminen, tavoitteisiin sitoutuminen, sosiaalisten taitojen opetteleminen, kuuntelu- ja keskustelutaidot ja muut vastaavat.

Millainen sitten on se hyvinvoiva, kukoistava perhe?

Kukoistus on kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu emotionaalinen, sosiaalinen ja psykologinen hyvinvointi.

Hyvinvoiva perhe tuntee vahvuutensa ja osaa käyttää niitä. Heillä on merkityksellisiä ihmissuhteita. Heillä on hyvä negatiivisten ja positiivisten tunteiden balanssi. Heillä on välineitä ja voimavaroja selvitä elämän vastoinkäymisistä. He ovat tyytyväisiä  ja tuntevat voivansa hyvin.

Tulen kirjoittamaan teoriaa hieman enemmän auki kiinnostuneille myöhemmin, mutta teoriaa tärkeämpää on konkreettiset arjen taidot ja siksi blogini tulee olemaan laajemmin positiivisen kasvatuksen käytännön harjoituksia ja neuvoja kuin teoreettista taustaa.

Tekstin viittaukset:

Eanes, Rebecca.  The Newbie’s Guide to Positive parenting. 2015.

Eanes Rebecca. Positive Parenting – an essential guide. Ending the Power Struggles and Reconnecting from the Heart. 2016.

Seay, A. & Freysteinso, W.&McFarlane, J. Positive parenting. Article in Nursing Forum. June 2014. Artikkeliin: tästä.

Seligman, Martin. Optimistic Child. 2007.

Tukiainen, Maaretta. Hyvän mielen taidot. PS-kustannus: Jyväskylä. 2016.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim). Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus:Jyväskykylä. 2014.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta & Vuorinen, Kaisa: Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-kustannus: Jyväskylä. 2016.

Päivitetty: 20.1.2017

One thought on “Positiivinen kasvatus pähkinänkuoressa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s