Energiahetket

Energiakeinu

Suljen silmäni ja annan tuulen virrata kasvojani pitkin. Jalat eteen ja jalat taakse, jalat eteen, jalat taakse. Keinu keinuu ja vähitellen hengitykseni tasaantuu. Annan auringon lämmittää kasvojani ja mieleni rentoutua. Jokaisella uloshengityksellä puhallan ulos aamun työt ja jokaisella sisäänhengityksellä imen sisään uutta energiaa iltapäivää varten. Ilmaa purkautuu suusta ulos ja nenästä sisään. Ulos ja sisään, ulos ja sisään. Vaivun pieneen horrokseen, kunnes kaukaisesti kuulen lähestyvät askelet ja lasten iloisen puheenpulputuksen. Annan keinun vauhdin hiljentyä, lopulta avaan silmäni ja pysähdyn.

Kutsun näitä pieniä taukoja päivän energiahetkiksi.

Jos ajatellaan energiaa täyteen ladattuna akkuna, joka tyhjenee pitkin päivää, täyttyy hetkellisesti ruoasta tai rentoutumisenhetkistä, niin on tärkeää pitää akku vihreällä. Oman akun kestävyyteen vaikuttaa monet asiat, kuten liikunta, ruokavalio ja uni. Usein varsinkin vanhemmuuden pikkulapsiaikana nämä jäävät vähemmälle ja akku tuntuu tyhjenevän entistä helpommin.

Heilutan kärryjä eteen ja taakse, eteen ja taakse. Pieni kitinä muuttuu pikkuhiljaa unilaulun kautta täydellisen rauhalliseksi tuhinaksi. Samalla kun heijaan lastani uneen myös minä vaivun päivän rentoutumishetkeen. Suljen silmäni, tietoisesti tasaan hengitystäni ja annan mieleni vaeltaa. Yritän tyhjentää päästäni pyykkivuoren, imuroimattoman lattian, keskeneräisen vauvakirjan ja muut hoitamattomat asiat. Mielikuvissani laitan ne kaikki laatikkoon ja rutistan laatikon mielessäni pieneksi ja heitän roskiin. Sen jälkeen mieleni canvas on tyhjä.

En ollut vielä ollut tutustunut mindfulnessiin ja siihen liittyviin harjoituksiin, kun jo harjoitin omia energiahetkiäni.  En osannut nukkua päivällä ja yöt jäivät usein lyhyiksi. Minun oli saatava kehoni ja mieleni lepäämään ilman päiväunia. Lukemiseen mieleni oli liian väsynyt ja telkkarin tuijottaminen zombiena ei varsinaisesti tuntunut akkujen lataukselta.

Rojahdan sohvalle ja suljen silmäni. Rintakehäni nousee ylös ja alas. Päättelen, että olen siis elossa. Mieleni on väsynyt, kehoni on väsynyt, elän autonomisen hermoston varassa, tahdonalaista liikettä ei tunnu olevan. Minun pitää herätellä kehoni, jotta voin jatkaa. Aloitan jaloista. Ajattelen varvasta ja heilutan sitä. Se liikkuu, hyvä. Jatkan jalkaterään. Näin käyn kehoni läpi joka hengityksellä. Kun olen päässyt päälakeen, alkaa ajatuskin kulkea paremmin. Saan tarpeeksi voimaa ojentaakseni käteni kohti kuulokkeita ja valitsemaan soittolistalta valmiiksi ohjelmoidun energiamusiikkilistan. Listaan on ohjelmoitu kappaleita, jotka herättävät hyviä muistoja. Mielikuvat aurinkoisista kesäpäivistä, juoksulenkeistä, tapaamisista ystävien kanssa, rakkauden hetkistä, selviytymisenhetkistä ja voimaantumisenhetkistä vilisevät silmieni ohi, kuin sisäinen elokuva. Kun lista on loppu, olen saanut aktivoitua aivojen positiiviset hermoradat ja tiedän, että jaksan päivän loppuun asti.

Energiahetket jäivät elämääni vauva-ajan jälkeenkin. Aloin tietoisesti painamaan hyviä hetkiä mieleeni jokaista yksityiskohtaa myöten ja käyttää niitä piristävinä mielikuvina synkkinä hetkinä. Aloin pysähtyä hetkiin ja tietoisesti imeä niistä energiaa loppupäivään ja jopa viikkoon. Töissä hengittelin vessatauolla, kävellessäni sinne ja takaisin työhuoneeseen. Ruokatauon lopuksi menin yleensä hetkeksi istumaan, makaamaan tai keinumaan ja tyhjentämään mieleni huolista ja täyttämään ne hyvillä ajatuksilla. Automatkat käytin naurun tankkaamiseen. Kuuntelin ohjelmia, jotka saivat minut nauramaan. Kun vähänkin sain naurusta kiinni, yritin kasvattaa sitä maksimiin. Lapsen kanssa ollessa yritin nauttia hetkistä kaikin aistein.

Otan poikani syliin ja rutistan lujaa. Laitan silmät kiinni ja nuuhkaisen hänen hiuksiaan. Kuinka lämpimältä ja ihanalta hän tuntuukaan. Silitän hänen selkäänsä. Pieni rakkauden mikrohetki, jolla on valtava voima.

On kahta tapaa harjoittaa energiahetkiä, joko suunnitellusti tai spontaanisti. Muun muassa Sonja Lyubomirsky kehottaa varaamaan päivästä kymmenen minuuttia hyvien asioiden pohtimiseen. Tämän ei mielestäni tarvitse olla vain kymmenen minuuttia tai yhtenäinen aika, vaan itse pidän pienistä pysähtymisistä pitkin päivää.

Tunnen oloni rauhattomaksi. Mieleni harhailee, enkä saa ajatuksista kiinni. Levoton mieleni vaikuttaa laskevasti mielialaani. Napautan auki puhelimeni valokuvakansion. Kuvia perheestä, keinumassa rannalla, varvaskuva hassutteluhetkestä, ruokakuva hyvästä lounaasta ystävän kanssa. Virta hyviä muistoja kulkee silmien edessäni. Suupieleni nousee pikkuhiljaa hymyyn ja mieleni alkaa rauhoittua. Suljen vielä silmäni hetkeksi ja annan mieleni virran vaeltaa hyvissä muistoissa.

– – –

Autoradiosta kajahtaa Katy Perryn kappale Roar. Naurahdan. Muistan, kuinka tanssimme poikani kanssa, tätä kotimme keittiössä ja lauloimme mukana. Varsinkin kertosäkeen ro-oo-oo-oo-oo oli poikani lempparikohta. Tarvitsimme siihen aikaan voimalaulua ja tämä toimi erinomaisesti. Vaikka kappale tuo välillä myös kyyneliä, se muistuttaa siitä, että me selvisimme yhdessä läpi vaikean ajan. Nyt on jo helppo nauttia hyvästä muistosta ja laulaa mukana. Laitan volyymit täysille ja laulan tyhjässä autossa niin paljon kuin ääntä lähtee. Hymyilen ja tunnen, kuinka koko kehoni on täynnä hyvää virtaa. Kun kurvaan päiväkodin pihaan, odotan jo innolla, että pääsen jakamaan muistoni poikani kanssa. Tänään voitaisiin myös tanssia.

Tekstiin liittyvä harjoitus:

Millaisia voisivat olla sinun energiahetkesi? Missä voisit pysähtyä, tasata hengitystä ja uppoutua hyvään muistoon? Mikä voisi tukea hyvien muistojen esiin nousemista? Musiikki, valokuvien selaus, tuoksu, juoksulenkki vai joku muu? Kenen kanssa voisit jakaa muistojasi ja vahvistaa kummankin mielenterveyttä?

Aiheesta lisää:

Silverton, Sarah: Mindfulness: Tietoisen läsnäolon läpimurto. Helsinki: Schildts&Söderström. 2013.

Lyubomirsky, Sonja: The how of happiness. USA: Penguin books. 2008.

Fredrickson, Barbara: Love 2.0. Creating happiness and health in moments of connection. USA: Blume book. 2014.

http://theconversation.com/remember-when-we-why-sharing-memories-is-soul-food-35542

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s