Kuolemasta saa puhua

”Ei kuolemasta saa puhua”, kuuluu kirkas lapsenääni kesken hartauden. Perhekerhon hartauden yhdessä osassa on puhuttu kuolemasta ja tämä on ollut lapsen spontaani reaktio. Mielestäni kuolemasta saa, tai oikeastaan pitää puhua. Jos lapsi saa sellaisen mielikuvan, että kuolemasta ei saa puhua ja se on jotain pahaa, aiheuttaa se pelkoja ja epävarmuutta.

Aina ei tarvita edes hautajaisia. Ei ole kauaakaan, kun kolmivuotias poikani selitti leikkitietokoneen äärellä. ”Mä sain viestin yhdeltä ystävältä, se on kuolemassa.” Kuolemakysymys tuli siis aivan yllättäen. Olisin voinut vain ohittaa tämän huolettomasti heitetyn lauseen, mutta huomasin sen takana olevan pohdinnan. Kun keskustelimme asiasta toteamuksen juuret palautuivat päiväkodissa käytyyn keskusteluun kaverien kanssa. Yhdessä perheessä oli ollut kuolemantapaus ja lapset olivat päiväkodin pihalla puhuneet siitä. Keskustelimme poikani kanssa mitä kuolema oikein tarkoittaa, mitä tapahtuu ruumiille, mitä sielulle ja mitkä ovat hautajaiset.

Jos et sä nyt juo tätä, niin sä kuolet” käännyn ympäri ja näen äidin yrittävän antavan vettä rattaissa olevalle pojalle. Mietin kauhuissani, miten joku voi sanoa tuolla tavalla lapselle, kunnes kuulen vanhemman naisen (joka paljastuu lapsen isoäidiksi jatkavan). ”Niin, ihmisen pitää juoda tai sitten kuolee.”. Lastenkasvatus ”opit” olivat selvästi omaksuttuja, eikä itse mietittyjä (lisää tästä oma vai omaksuttu vanhemmuus artikkelissa). Kuolemalla ei tulisi uhkailla, eikä sen tulisi olla kiristyskeino saada lapsi toimimaan toivotulla tavalla. Pahimmillaan se voi aiheuttaa lapselle pelkoja niitä asioita kohtaan, joita kuolemalla uhkaillaan tai itse kuolemanpelkoa.

Keskustelimme eri ikäisten äitien kanssa suhtautumisesta kuolemaan ja miten puhua siitä lapsille. Eräs isoäiti kertoi kuinka hänen aikanaan kuolema pidettiin lähellä ja suhde siihen luonnollisena. Hänen veljensä oli kuollut nuorena ja tämä veli oli kuoleman jälkeen ollut kotona omassa sängyssään vielä yhden yön. Lähimmäiset pystyivät käydä hyvästelemässä pojan ja lapsetkin pitivät kuollutta sisarusta kädestä. Veli oli näyttänyt siltä, että olisi nukkunut rauhassa. Kohtaaminen oli lohduttava ja siitä jäi hyvä muisto.

Hautausmaa

Eräs äiti kertoi, että ei voi puhua kuolemasta itkemättä. Hän itki jo keskustelumme aikana. Kuolema on surullinen asia, johon usein kuuluvat kyyneleet. Mielestäni ei ole paha asia itkeä lapsen edessä, kunhan se ei ole hallitsematonta. Jos itsellä on suuria tunnelukkoja, on ne hyvä selvittää. Vanhempi on lapsen esikuva. Jos aikuinen ei selvitä omia tunneongelmiaan, siirtyvät ne helposti lapseen. Raisa Cacciatore puhuu hyvin tunnetaidoista ja siitä, että mitä jokainen aikuinen tekee oman elämänhallinnan eteen on lapsille ja nuorille eduksi. Kun aikuisella on terve suhde vaikeisiin asioihin, kuten kuolemaan, tarkoittaa se, että hänen on mahdollista opettaa myös lapselle sama.

Suuri kysymys on miten ja millä tavalla puhua lapsen kanssa kuolemasta. Mielestäni kuolemasta tärkeintä olisi puhua siitä luonnollisena elämään liittyvänä tapahtumana. Kuten esimerkeissäni tulee esiin, sitä ei saa käyttää lapsen uhkailuun, mutta siitä ei pitäisi kuitenkaan täysin vaieta. Tärkeää on myös tuntea oma lapsensa. Miten herkkä oma lapseni on? Mitä välineitä käytän kuolemasta keskustelemiseen? Kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy surukirjallisuutta, mitä voi käyttää keskustelun apuna.

Ensimmäinen keskustelumme kuolemasta lapseni kanssa tapahtui yllättäen ja pyytämättä. Se loppui myös samalla tavalla. Keskustelun lopuksi poikani kohautti olkiaan ja sanoi: ”Okei”. Senhetkiseen tarpeeseen oli vastattu, eikä asia näyttänyt vaivaavan.

Surukirjallisuutta:

Finne A & Kota, M. 1990. Mutta tähtein tuolla puolen. Helsinki: Lasten keskus.

Parvela, T. 2009. Tuleeko vaari vielä takaisin? Helsinki: WSOY.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s